Gulag ja Sandarmohin suru puhuttivat Lapin yliopistolla

Lapin yliopiston elokuvaseminaari Neuvostoliiton Gulag-vankileireistä 22.4.2023 herätti sekä keskustelua että tunteita. Rovaniemellä opiskeleva yleisö jaksoi lauantaipäivänä osallistua, kuunnella, katsella ja keskustella kahdeksan tunnin ajan (klo 10-18) harvinaisen tiiviissä tapahtumassa. Elokuvia, valokuvia, dioja ja muutakin havaintomateriaalia piisasi seminaarissa, jonka aihe ei ollut aivan iloisimmasta päästä – ei ehkä kovin tuttukaan nuoremmalle väelle.

Rovaniemellä paneuduttiin siis poliittiseen vainoon ja vankileireihin Neuvostoliitossa, mutta myös hieman laajemminkin elokuvaestetiikkaan, Gulag-kirjallisuuteen ja vähän neuvostoajan sensuurijärjestelmäänkin elokuvan alalla. Seminaarin kunniavieras oli elokuvataiteen valtiopalkittu ohjaaja Kanerva Cederström, jonka kaksi elokuvateosta myös nähtiin tapahtumassa. Koko seminaari oli saanutkin nimensä Cederströmin uusimman elokuvan, Sandarmohin suru, mukaan.

Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin hallituskauden (1923–1953) aikana Gulag-vankileirit vaativat miljoonien ihmisen hengen. Myös tuhansia Neuvosto-Karjalaan muuttaneita suomalaisia teloitettiin tai karkotettiin Siperiaan tai muille etäisille alueille. Pahimmat ja rankimmat leirit sijaitsivat esimerkiksi Solovetskin luostarisaarella ja Siperiassa, Vorkutassa, Kolymassa ja Magadanissa. Solovetskin leiri oli “vankileirien saaristona” tunnetun järjestelmän ensimmäinen, jo 1920-luvun alussa perustettu karkotuspaikka. Siitä kertova dokumenttielokuva, Solovetskin valta puolestaan ensimmäinen jo 1980-luvun lopulla Mihail Gorbatshovin kaudella Neuvostoliitossa esitetty kaunistelematon dokumentti. Sen ohjannut tunnettu ja lahjakas dokumenttiohjaaja Marina Goldovskaja (1941-2022) työskenteli paljon ulkomailla ja kuolikin vuosi sitten Latviassa, jossa asui käytännöllisesti katsoen “putinismia paossa”.

Seminaarin avasi sen pääjärjestäjiin kuuluva visuaalisen kulttuurin tutkija Mari Mäkiranta Rovaniemeltä. Hän korosti puheenvuorossaan elokuvan, sukupuolen ja muistin suhteita sekä raskasta, myös sukupuolittunutta elokuvallista teemaa, jossa joskus naisuhrit jäävät unholaan. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen piti puolestaan mainion 90 minuutin perusluennon koko Gulag-historiasta ja sen vaikutuksista Neuvostoliiton yhteiskuntaan. Hän käytti runsain mitoin uusimpia tilastotietoja, mm. äskettäin Venäjällä “ulkomaalaisena agenttina” kielletyn Memorial-järjestön materiaaleja. Myös uutuuskirja, tiiliskivimäinen ja perusteellinen tietoteos Anne Applebaumin Gulag – vankileirien saariston historia kuului luennoitsijan lähdemateriaaleihin

Sandarmohin suru

Gulag-seminaarissa oli mukana päävieraana palkittu ohjaaja Kanerva Cederström, joka myös vastaili lukuisiin kysymyksiin dokumenttielokuviensa Sandarmohin suru ja Trans-Siberia – Muistiinpanoja leireiltä näytösten jälkeen. Cederström ja dokumentin tuottaja sekä kuvaaja Niko Väistö kertoivat elokuvista paljon muitakin yksityiskohtia ja perustietoja. Sandarmohin suru on ohjaajalta näyttävä uutuus yli 12 vuoden tauon jälkeen. Sen tyylilaji on yksinkertainen: “puhuvat päät”, kaikkiaan 12 henkilöä, on kutsuttu kertomaan “suomalaisen muistin ytimeen” eli kirjojen ääreen. Heidän tarinansa koskettaa yhä. Silti henkilöhaastattelut, Sandarmohissa Karjalan tasavallassa Stalinin vainojen aikaan vuosina 1937–1938 teloitettujen omaisten kohtalosta on toteutettu pääsääntöisesti lähikuvin, kuvamateriaalia säästäen ja perinteisen dokumenttielokuvan keinoin. Mukana on tunnettujakin kasvoja kuten Seija Jalagin, Ossi Kamppinen, Aimo Ruusunen, joilla on kaikilla oma osuutensa Stalinin terrorin uhrien omaisina ja jo aikaisemmin näiden kohtaloita selvittäneinä.

Sandarmohin metsikön joukkohaudat Petroskoin läheltä vuosina 1996-98 löytäneen Juri Dmitrijevin mukaan metsien kätkössä, hiekkakuopilla ammuttiin ainakin 9500 ihmistä. Nyttemmin hän on saanut kärsiä “putinismista” ja Memorial-työstään Venäjän Karjalassa – saatuaan yli 65-vuotiaana 15 vuoden leirituomion tekaistujen syytteiden pohjalta. Muutama vuosi sitten olin kirjailija Arvi Pertun ja Venäjä-tuntija, suomentaja Jukka Mallisen kanssa laatimassa vetoomusta: vaatimassa tuntemamme ihmisoikeustaistelijan, Juri Dmitrijevin vapauttamista. Itse tapasin hänet ensi kerran juuri 1990-luvun lopulla Petroskoissa, Sandarmohin julmuuksien paljastuttua. Muistan hyvin Jurin kertomuksen siitä, kuinka metallikeppi osui hiekkakuopalla ensi kerran ihmisen pääkalloon, jonka takaraivosta löytyi luodinreikä. Nyt ajat ovat itänaapurissa muuttuneet ja Stalinin hirmutyöt arkistoihinkin juuttuneet…

Kanerva Cederström tarttui aiheeseen oltuaan järjestämässä Gulag ja Suomi -seminaaria tammikuussa 2020. Monet seminaariin osallistuneet kyselivät silloin kuten nytkin: Eikö suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaloon Stalinin vainoissa voisi kiinnittää huomiota painotetummin. Eivätkö Sandarmohin ja esimerkiksi Krasnyi Borin teloitetut uhrit ansaitsisi vaikka näkyvämmän muistomerkin kuin sinänsä sympaattiset pienet puuristit tai puihin kiinnitetyt valokuvat?

Venäläinen Gulag-kirjallisuus ja aiheesta kertovat elokuvat olivat esillä Rovaniemellä muutenkin. Venäjä-tutkija, kirjailija Pentti Stranius kertoi kirjastaan Unohdettu valkokangas (2022). Sen aiheena on paljolti nykyisin unohdettu ja usein 1960-70-80-luvuilla myös kielletty neuvostoelokuva ja elokuvasensuurin kattava järjestelmä: sisäistetty miliisi, punakynät ja hyllytykset. Seminaarin päätteeksi saatiin vielä kuunnella taiteen maisteri Timo Metsäjoen koskettavaa ääniteosta, Vankileirien saaristo – vaiettu historia.

Ystävällisin VAPPU-terveisin: Susirajan virallinen Öisinajattelija

ps.

Sandarmohin suru -elokuva katsottavissa Yle Areenassa 15.8.2023 asti: https://areena.yle.fi/1-62687999

Kanerva Cederströmin haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65709497

Vesa Puurosen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65709674

Audio Yle Areenassa Pentti Stranius kertoo, että Venäjällä muutos on mahdollinen muutaman vuoden kuluttua: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65708674

(Ystävällisin terveisin Sari Pöyhönen / toimittaja / Yle Lappi)