Ihanaa Leijonat ihanaa, Suomi ryömii, Suomi ryömii. Se tekee kansakunnalle aina pelkkää hyvää!
Mikään ei ilahduta Nato-Suomessa enempää Öisinajattelijaa kuin häviö jääkiekossa (olisipa vastassa ollut RUOTSI!), tuossa urheilua imitoivassa pelleilyssä ja tappelulajissa , jolla ei ole mitään tekemistä liikunnan saati rehdin urheilun kanssa. Nyt hävisimme ja putosimme jumbosarjaan punapukuisille nato-veriveljille eli kanadalaisille – ennen aina itänaapurin punanutuille.
Niin,monet ns. isänmaalliset rahanahneet suomalaiset kiekkoilijat eivät olleet tietenkään peleissä mukana; heillä oli rahakkaampaa puuhastelua ja sopimuksia rapakon takana. Tätä on nykyurheilu!
Tappiot ovat aina opettaneet meitä, pientä uhokansakuntaa…kasvattaneet ja jalostaneet jaritervojen, halla-ahojen yms medianokkeluuksien yltiöisänmaallisuudella ja ryssävihalla pilaamaa väestöämme , niin nytkin. Cha cha chaa! Olkaamme siis ylpeitä häviöstä tappotantereella. Oppia ikä kaikki.
Olisi aika havahtua muutenkin. Markkinointiin, mainontaan ja rahamaailmaan ja pelkkään fyysiseen tappelunujakointiin keskittyvä ja liikunnaksikin naamioitu jääkiekko on sen verran kaukana urheilusta tai edes reilusta pelistä, että on aika avata silmät ja sanoa suoraan:
TÄMÄ EI OLE URHEILUA.
Kuinka kaukaloissa tapahtuva sirkushuvi-tappelu on yleensäkin mediassa niin suosittua viihdettä ja mukaurheilua? Onko katsojankin älyllinen taso nollaluokkaa? Entäpä se muka nuorisoliikunta, jolla rahastetaan harrastajia niin paljon ettei köyhän perheen luistelijalla ole edes kaukaloon varaa! Vaadin: kaikki valtiolliset avustukset ja tuki pois rahaa suorastaan pursuavalta tappelulajilta muutenkin!
Joukko miehiä, jopa naisia, ryntäilee jäällä, katsomo raikuu homo-huudoista ja muista solvauksista. Kaukalossa ilveilevät pellemaakarit sotisovassa toisiaan vastaan tappelemalla ja taklailemalla kavereita tainnoksiin; joku jopa pyörätuoliin kun selkä katkeaa tai kallo murtuu. Kuinka kentällä muutaman minuutin tai sekunnin kerrallaan tappeleva joukkue mielletään urheilijoiksi?
Entä moraali? Kuinka nuo rapakon takana tappelevat miljonäärit, epäisänmaalliset veronkiertäjät ja sponsoreitaan auliisti mainostavat miehet ja naiset, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen, ovat muka arvostettuja urheilijoita? Myytävää karjaa he ovat, omaehtoisesti tai tahtomattaan. Ja mikä Suuri Raha siinä takana.
Totta kyllä, jotakin hienoa pelissä oli silloin muinoin, noin 50 vuotta sitten, kun punakoneen pojat mestaroivat ja taituroivat luistimilla ja hakkasivat muun maailman kevyesti. Ne ovat menneitä aikoja ne, sillä jääkiekosta on hävinnyt kaikki aito luistelullinen taituruus, toveri- ja urheiluhenki jo ajat sitten. Vain raha haisee ja pääoma puhuu. Eivät edes kiekkoa pukkivat pellet tajua, kenen renkiä ovat, valitettavasti? Vai oletko joskus kuunnellut ketään kiekkoilijaa, jolla olisi vielä jotakin sanottavaa yhteiskunnasta, luonnosta, maailmanrauhasta, kohtuuskuluttamisesta ja ympäristöstä? Minä en.
Urheilua kiekkoilu voisi olla silloin, jos porukka riisuttaisiin nykyisin mainosasusteista ja varusteista – jos viisimiehinen tai naisinen joukkue pelaisi edes koko ajan, vaikkapa tunnin tai pari kuten jalkapallossa,: ilman mainosvarusteita ja taklauksia ja tappelukielloin samalla kokoonpanolla ilman taukoja, ilman vaihtoja. Johan siinä kuntoa ja urheiluhenkeä koeteltaisiin! Nyt näytellään urhoa ja tapellaan kaukalossa muutama minuutti tai alle ja taas vaihdetaan, vihelletään, tapellaan – niin heikkokuntoisia ovat kiekkoilijat. Käsittämätöntä. Kolmekin ketjua vuorottelee ja kaikille maksetaan miljoonia siitä, että mainostavat kauppaketjuja, globaaleja riistäjäfirmoje ja tappelevat ja tönivät toisiaan typerien katsojien riemuksi hetken, mainostavat paidoissaan sitä sun tätä sontaa. Pääsääntöisestoi Suurta Rahaa. Eikö hävetä?
Eikä kansa, propagandalla ja markkinavaleuutisilla huumattu katsoja enää edes havahdu. Johan naurattaa. Isot lapsiasteelle jämähtäneet miehet ja naiset? Mätkivät ja taklaavat ja pahoinpitelevät toisiaan rahan edestä tavalla, joka on pelkkää sirkusta ja viihdettä, jonka maksaja olet viime kädessä sinä. Ennen oli ennen, ennen jäällä taituroi oikeita urheilijoita: Mölli Keinonen, Maltsev ja Harlamov! Ilman mainospaitoja, jopa.
Ihanaa leijonat ihanaa! Suomi nousuun, Suomi ryömii…
Öisinajattelija
Pena,
onneks natoton Ruotsikin kalkittiin. 🙂
Jeh,
olen aina iloinnut Ruotsin menestyksistä maaotteluissa muutenkin.
Kysehän on tietenkin Öisinajattelijan sukujuurista välillä itä-länsi:
äiti vepsäläinen, isän suku Ruotsista…
Niin se menee, suku on pahin jne…
Öisinajattelija
Jääkiekko, tuo nuijasodan jokavuotinen toisinto, jossa nuijat ”pelaavat” (= synonyymi sanalle ”esittävät”) toisia nuijia vastaan astalot, eikun anteeksi, tuota – ööö – nuijat, eikun ”mailat” käsissään.
Aika merkillinen kasvatuksellinen elementti sisältynee juuri jääkiekkoon, kotoisessa Suomessamme:
Hitlerin äänellä karjuva olouttaja eikun – anteeksi – ”valmentajahan” se olikin, karjuu 7-vuotiaille E-junioripikkupojille lätkäkaukalon reunalta: ”Pelatkaa, tytöt!”
Ties kuinka monennesta kaljapurkista uhonsa lietsonut 120-kiloinen HIFK-lippiksellä koristautunut iskä ohjeistaa kaukalon laidalla juniorijääkiekkoilijapoikaansa: – ”Taklaa se vi**n homo, et kai sä mikään nainen ole – hik -!”
Eikä pojalla ole enää pitkään aikaan ollut mielitekoa siirrellä kumilätkää jäällä, eikä myöskään hauskaakaan.
Numeroa liian iso kypärä päässään ja nilkat kipeinä hän ihmettelee: ”Eikö yhdessäkin Selänteessä/Kurrissa/Karalahdessa jo ole ihan tarpeeksi…?”
Siis, rokotus on jo tehnyt tehtävänsä.
Euroviisuihin ja Kanada-peliin lähdettiin uhoten voittoa kuin jatkosotaan, mutta kävi niin kuin aina: pieni sisukas Suomi oli hyvä kakkonen.
Kova sotilaallinen uho on päällä,oikein mahtavuusharha. Naton pyssymiehiä on liikkeellä Suomessa Yhdysvalloista ja Euroopan maista, lennellään ja leikisti höökitään panssareilla.
Ja vielä järkyttävän typerä ”ydinasesateenvarjo” on muka suojanamme.
Koko ajan tuntuu vain turvattomammalta. Kuin purkautumaisillaan olevan tulivuoren lähellä.
Kun olin pikkuinen poikanen vain, muistan lätkäkeräilykortit mölleineen, velluineen, hexeineen, saipoineen ja tutoineen, mitä niitä kaikkia olikaan. Punakonetta tuli ihailtua televisiosta harlamovomeineen, fetisofeineen, tretjakeineen ja muine rasvattuine koneen osineen, jotka edustivat tuolloin suvereenia ylivoimaa.
Yhden kerran tuli käytyä faijan mukana jäähallissa katsomassa jotain SM-liigan matsia, toinen joukkue taisi olla hifki.
Kontulan kentällä tuli käytyä jofat jaloissa skrinnailemassa ja hyppysissä koho tai montreali, jonka lapa piti olla taivutettu sopivan vängäksi, kumilätkää pökkimässä.
Homoista puheen ollen; kerran talven voikkatunnilla pelattiin lätkää, ja luokan tiettävästi paras pelaaja juri kastander (nimi muutettu) meni möläyttämään jotain vieressä pelanneelle toisen luokan hemmolle, joka sanoi jurin olevan v*tun h*mo.
Juri jäi sanattomaksi, vaikka polvet eivät pettäneet.
Luokkakaverini kertoi jurin kolauttaneen joskus päänsä, minkä epäili hänen yleisagressiivisen käytöksensä syyksi.
Itse putosin muutaman vuoden ikäisenä altaan reunalta takaraivolleni, joten oma käytöshistorianikin voi osittain selittyä tuolloisella tapahtumalla.
Hyvissä ajoin ennen täysi-ikäisyyttä kiinnostus lätkän seuraamiseen lopahti. Joitain satunnaisia mm-matseja tuli kuikuiltua. Suomen ensimmäiset mm-kullat olivat jo meikälle ihan hepreaa eli evvk.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi esim. yle antaa ohjelma-aikaa jollekin sm-liigan kaltaiselle pellesirkukselle. Mitä v’tun väliä sillä on, voittaako joku hel’vetin tappara jonkun toisen takapihan pyllistyksen? Ei voi käsittää.
Euroviisutkin on mainittu, joten kääritään siitäkin ny jotain.
En olisi vielä jokin aika sitten voinut kuvitella avaavani töllöä katsoakseni etupäässä ällöä, mutta niin vaan kävi. En ollut kuullut aikaisemmin käärijän biisiä (tk. piisiä, piece), josta hössömediassa oli kohistu jo hyvän aikaa. Tulipahan kuitenkin valvottua sitkeästi, mikä draaman kaaren kannalta ei ollut ollenkaan huono valinta. Käärijälle kävi kuten suomelle; ”asiantuntijat” tekivät ratkaisun ja kansan mielipidettä ei päästetty sotkemaan suunnitelmia, kuten nätö-kysymyksessä olemme saattaneet
havaita käyneen.
Ruottalainen, engelskaa tangeeraava kiemurteleva abbasilli kiilasi ”eliitin” äänillä oli hurtin huumorin suomipojan, joka otti lopputuleman pottapäisen lungisti, selkänojanaan kansalaisten mielipide, jota ei voi väheksyä, varsinkaan kun nätö-ystävämme, brittien ja sakujen as.tntj.raadit jättivät viherhumppaveikon tyystin nollille.
Mitä tästäkään opimme?
Hei muuten, huomasitteko että jossain hössömediassa kerrottiin suomeen tulleen kolme sotalaivaa? Joku sotalaiva oli jo aikaisemmin ollut laiturissa ihmeteltävänä.
Miten alas suomen ääliämedia voi vajota militaristisessa pas’kanjauhannassaan?
Suomen jääkiekkojoukkue hävisi, suomi voitti.