Suomalaista sisua on hehkutettu kautta koko historiamme. Periksi ei ole annettu ja läpi harmaan kiven kuljettu. Ainakin mielikuvissa. Totta lienee ainakin se, että maamme on selviytynyt monista vaikeista ajoista itsenäisyytemme eri vaiheissa. Ellen väärin muista, presidentti Mauno Koivisto totesi aikoinaan, että Suomen strategia on 1900-luvulla ollut juuri ”selviytyminen”
Tosin, esimerkiksi vuoden 1918 kansalaissodan haavojen paikkaileminen on vienyt suhteettoman pitkän , monen sukupolven mittaisen ajan. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisella sisulla oli merkitystä maan jälleenrakentamisella, hyvinvointivaltion pystyttämisellä ja nerokkaalla, Urho Kalevan Kekkosen, UKK:n johtamalla ulkopolitiikalla, Paasikiven-Kekkosen -linjalla.
Mutta onko sisulla tai sisu-myytillä enää mitään tekemistä nykyajan kanssa?
Väitän että tätä nykyä sisu on “mennyt kaulaan” ja sen myyttinen maine mennyttä kalua. Ei tarvitse kuin katsoa ympärille ja miettiä sote-sotkuja, ryöstökapitalismin ja militarismin paluuta, ympäristön tuhoa – miettiä mitä kaikkea maassamme on tapahtunut aivan viime vuosina, millaisia johtajia kansa on saanut ja osin vapaasti vaaleilla valinnut. Sitä saa mitä tilaa: sisuton, laiskistunut ja kaikin puolin osallistumattomaksi alistetettu, veltostunut ja omasta hyvinvoinnistaan vähät välittävä kansakunta on valmistanut itselleen edustajiensa välityksellä alituisen henkisen, fyysisen ja taloudellisen tappion, monille roska- ja/tai kerskakulutuksen, mutta useimmille jatkuvan alamäen ja viihteellisen kulttuurisen rappion!
Viihdytämme itsemme hengiltä – paitsi ne, jotka stressaavat (maineen tai rahan vuoksi?) itsensä näännyksiin työllä tai paistattelemalla julkisuudessa. Keskivertoa ei ole, jokainen on tavallaan oravanpyörässä, median ja mainosten vietävissä. Niin työtön kuin yrittäjä, manipuloitu lapsi ja sisuton alistuja-aikuinen. Niin toimii tämä armoton kansalaisiaan kurittava riistojärjestelmä!
Jonkun mielestä voi olla tietysti niinkin, että meillä on “sisukas” ja samalla tavalla liikunnallinen valtiomies-presidentti kuin oli aikoinaan UKK ? Ero on kuitenkin siinä, että UKK-aikoina ja presidentin esimerkillä kansakunta todella saatiin kuntoilemaan ja liikkumaan laajalti, hyvinvointivaltiota rakentamalla, ei sitä purkamalla. Juuri tästä joukkoliikunnan ja arki- ja hyötyliikunnan suosimisesta oli seurauksena myös menestystä kansainvälisesti, huippu-urheilun maailmassa ja olympialaisissa. Kannattaa muistaa eräs UKK:n viljelemä periaate ja mielilause: “Jokainen syy, mikä estää meitä liikkumasta, on tekosyy”.
Politiikasta on tullut tänä päivänä yläluokan eliitin some-showta, inttämistä ja sisutonta mielistelyä, hännystelyä ja näyttelemistä. Ennen kumarreltiin itään, nyt kumarrellaan kaksin verroin syvempään länteen! Voisin aloittaa ulkopoliittisesta eu- ja nato-hymistelystä tai sisäpolitiikassa kansansa vähäosaisia kurittavien johtajien tekosista, mutta taidanpa siirtyä ajankohtaisempaan aiheeseen, olympialaisiin ja liikuntakulttuuriin.
Istuva kansakunta sammaloituu
Istuva kansakunta sammaloituu! Kun katsoo ympärilleen, aivan liian monella ei riitä sisua nostaa persettä penkiltä eikä etusormea “älyttömän” puhelimen näytöltä. Uudet sukupolvet lihotetaan vahingollista roskaruokaa mainostamalla ja syöttämällä ja opettamalla kansalaiset passiivisiksi kuluttajiksi. Massaliikuntaa, aitoa hyvän mielen kuntoilua näkee harvoin – ja juuri siitä voi nousta myös todelliset menestyjät urheilukentillä. Nuoriso istuu, harrastaa ja liikkuu vain hyvin eriytyneesti ja välineellisesti: seuramaksut passivoivat erityisesti vähävaraisten perheiden lapset eikä edes koululiikuntaan panosteta kuten ennen.
Valtiovalta tukee tätä tiktok-kehitystä minkä ehtii niin että sähkölaudan päällä nököttävän nuoren ajatuskaan ei enää liiku. Sankareita ovat keinotekoisten lajien ja pelimaailman kehittäjät ja harrastajat, arvostettuja veronkiertäjät, formulakuskit ja rapakon takana rahaa takovat kiekkoilijat. Laaja liikuntakulttuuri on unohdettu ja rahoitus karsittu kuten muussakin kulttuurissa. Kirjallisuudessa monopoli on harvoilla menestyjillä, joka paikan saarnamiehillä ja naisilla. Siellä voivat juhlia huumetuomioita istuvat suurrikolliset ja heidän lakeijansa: haamukirjailijat ja kohutoimittajat. Niinpä, ehkä heillä riittää pahaa sisua kun vaiennettu kansakunta on täysin rähmällään erikokoisten ruutujensa äärellä.
Olympialaiset ja suomalainen sisu?
Pariisin olympialaiset 2024 ovat piste iin päällä, lopullinen todiste suomalaisten sisuttomuudesta, alistuneisuudesta, liikkumattomuudesta. Kun lähes koko kansa lapset mukaan lukien istuu perseellään ja sammaloituu, ei siitä suosta nousta uusia kikkailevia valmennusmuotoja kokeilemalla, urheiluhalleja rakentamalla tai pelkästään huippu-urheilua tukemalla. Ei nousta, ei edes dopingilla, se on nähty. Kun koko kansa passivoituu – ja kun kansalaisia tietoisesti passivoidaan kaikin mahdollisin tavoin, vain harva ja todella sisukas nuori voi nousta kasvavan sukupolven syvistä rivistä myös liikuntakulttuurin huipulle – olympialaisiin asti!
Pentti Stranius, susirajan virallinen Öisinajattelija
Olet valitettavan oikeassa. Kun ihmisiltä viedään usko; toivo ja luottamus hyvään tulevaisuuteen, niin mitään ei jää jäljelle.
Kiitos Turun viestistä: totta, on vaikea olla #”sisukas ”kun viedään usko tulevaisuuteen ja luottamus siihen, että hyvinvointivaltio toimii myös soten määrittelemillä ”pahoinvointialueilla”.
Sisua tai kansan luottamusta ei lisää tippaakaan se, että esim urheilupäättäjät haluavat edelleen lisätä huippu-urheilun rahoja, ei kansanliikuntaa. Mitään ei ole opittu!
Öisinajattelija
Nykyajan ilmiönä sekin, kuinka vahingossa urallaan ”onnistuneesta” jannusta, joka siirtelee puukepillä kumilätkää jäätä pitkin tuleekin yhtäkkiä kaikkien alojen jumaloitu erityisasiantuntija!
Semminkin kun se jannu pakeni Ameriikkaan heti, kun ryssä hypähti tasajalkaa ja läiskäytti rukkasen 08u8…
Kekkonen oli kansasta lähtöisin, toisin kuin nykyinen ylimielinen suomenruotsalainen rikkaitten presidentti, ja teki nuoruudessaan sisua kasvattavia ryskätöitä eli oli uitossa, joihin ei nykyisistä nuorista olisikaan. Pohjoisen miehet sanoivat Kekkosen presidenttinä käydessä sielläpäin, että sehän käveleekin kuin jätkä, siis rennosti mutta jäntevästi.
Rimakauhua Kekkonen ei tuntenut korkeushypyssä eikä politiikassa, vaan sisukkaana miehenä valmistui oikeustieteestä, ja politiikkaan siirryttyään ja tultuaan valituksi presidentin virkaan hän osoittautui Suomen lahjakkaimmaksi presidentiksi tähän mennnessä.
Sisua tarvittiinkin ja oveluutta venäläisten kanssa pelatessa, kun niiden johtajat ovat yksiä piruja, kuten Paasivi sanoi, vaikka tavalliset venäläiset ovatkin mukavia ihmisiä, kummasteli hän.
Kun geopoliittisen pelin lukeminen ei onnistu nykyisiltä johtajiltamme, solmitaan epämääräisiä sopimuksia ”puolustuksesta” militaristisen suurvallan kanssa, jossa uskonnollisilla hihhuleilla on huolestuttavan paljon valtaa valtion hallinnossa.
Herra varjelkoon meitä Yhdysvalloilta ja niiden presidenteiltä ja asevoimilta.
Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti ”Tuomiopäivän saarnaajat”.
Uskooko joku vielä, että ne tänne tulevat NATO-soltut muka olisivat jotain kirkasotsaisia ihmisystäviä tai demokratianpioneereja?
Eivätpä muuten ole.
Amerikkalainen värväysjuliste: ”Liity armeijaan. Näet maailmaa tähtäimien läpi ja saat tappaa mielenkiintoisia ihmisiä.”
Kekkonen piti kokoomuksen poissa hallitusvastuusta, kun porvarilehdistö vaalikampanjan aikana satuili häväistysjuttuja hänestä.
Nyt on kokoomusta siedetty hallituspuolueena jo vuodesta 1987 ja moisen tolkuttoman ja päässilmääsen sakin jäljet hirvittävät.
Aivan hiljan sain todisteen suomalaisesta sisusta.
Ajattelin tankata auton, vaikka tankki ei ollut vajunnut neljännestäkään, mutta koska löpö näytti lähentelevän jo puoltatoista euroa litralta, tarkkana miehenä ajattelin hyödyntää tämänkin pienen mahdollisuuden säästää, koska myöhemmin se voisi maksaa ainakin sentin enemmän.
Ohiajaessa tielle oli näkynyt Neste-aseman hinta, mutta kohdetta lähestyttäessä myös viereisen kilpailijan valotaulu, jonka lukema oli huimat 0,6 senttiä eli 0,006 euroa kalliimpi.
Nesteen asemalla oli useampi pumppu ja jokaisella oli muutaman auton jono. Siinä jonossa ehdin minuutissa kalkuloida jonottamisen mielekkyyden, ennenkuin tein uukkarit ja jätin muut sisukkaammat suomalaiset jonottamaan. Itse ajoin suoraan kilpailijan mittarille, ryssälän asemalle, joku ilkeäkielinen voisi sanoa. Semmoiselle ei nykysuomessa näytä todellakaan olevan tunkua.
Tankki ei tosiaan paljoa vetänyt, ja tappioksi tuli ainoastaan 8,4 senttiä, mikä ei ollut ollenkaan paha hinta vähintään 20:n minuutin jonotuksen välttämisestä auringon paistaessa ohimoon kirkkaalta taivaalta.
Toista ovat nämä sisukkaat suomalaiset, jotka neljänneseuron tuntihinnalla tekevät isänmaallisia tekoja. Pieniä, mutta merkityksettömiä. Vai miten se meni.
Kekkonen hiihti ja Kekkonen kalasti, mutta triathlonista hän ei tiennyt mitään. Alexander Stubb on nykyaikaisten urheilulajien harrastaja ja kyllä hyvä esimerkki kansalaisille. Kansa hänet valitsi, siinä joukossa on ylivoimisesti enemmän duunareita kuin rikkaita.
Minua ihmeteyttää vasemmistolaisten demokratiakäsitys. Jos porvarit voittavat meillä rehellisesti järjestetyt vaalit, aloitetaan hillitön elämöinti ja Arhinmäki vatii kansaa kaduille. SAK ja liitot peesaavat. Onko oikea vaalitulos vain sellainen, jossa vasemmisto saa enemmistön?
Mitä mieltä olette Nicaraguan vasemmiston vaalivoitoista? Hyvin pelattu vai?
Kiitos Eero P.
Kekkosta ja Stubbia voi hyvinkin verrata vaikka liikuntasuoritusten perusteella ja suhteessa kansaan.
Kekkosen laji oli kansanliikunta kaikilla tasoilla – hiihto, hölkkä, kävely, kalastus yms – Stubb kamppailee huipulla eri sarjassa ja katsoo sieltä triathlon-rääkistä kansaa alaspäin, huippusuorituksia suosien.Kekkosen aikana Suomi juostiin ja hölkättiin maailmankartalle – jopa Öisinajattelija juoksi Finlandia-maratonin Jyväskylässä vuonna 1980.
Kekkonen oli köyhistä oloista lähtöisin ja kansanomainen maalaispresidentti ja paasikiviläinen reaalipoliitikko (esim. suhteessa itänaapuriin ja koko maailmaan) – Stubb on ruotsinkielisen ja transatlanttisen ylimystön edustaja, kultalusikka suussa syntynyt porvaripresidentti, edustaen kokomustaa äärilaitaa myös nato-politiikassa…
Että semmosta,
Öisinajattelija
Sanalla sanoen: – lahtaripresidentti, lahtaripääministerin pönkittäjänä.
([Oho, sori siitä!] Miten se nyt menikään? 10% ihmeestä 90%:iin!!!)