Julkisella puolella työskentelevistä iso osa on naisia ja siksi hyvinvointialueiden on tunnistettava ja tunnustettava naisten epätasa-arvoinen asema työelämässä. Ylen ykkösaamussa todettiin (7.3.2025) naisten ja miesten välisen palkkaepätasa-arvon olevan edelleen suurta. Aaltoyliopiston tutkija Paula Koskinen-Sandbergin mukaan ei ole mitään yksittäistä tahoa, joka ajaa naisille pienempää palkkaa, vaan tilanne johtuu monen tekijän summasta. Yksi iso tekijä on se, että hoivavastuu jakautuu Suomessa edelleenkin epätasaisesti, vaikka Marinin hallituskaudella tehty perhevapaauudistus onkin parantanut tilannetta.
Suoritepainotteinen työ vähentää naisvaltaisten alojen vetovoimaa
Tämä on asia minkä tulee kiinnostaa myös uusia aluevaltuutettuja. Lena Näre (2012) on tuonut esille, että hoivaaminen on nostettu äitiyden vuoksi osaksi naiseutta. Samalla Näre kertoo suoritepainotteisen työtavan uhkaavan laadukasta hoivaa ja vähentävän hoivatyön houkuttelevuutta. Tässä lienee yksi syy työelämän eriytymiseen ”naisten ja miesten töihin”. Ala ei kulttuurisesti houkuttele miehiä eikä nykyinen ylitehokas työn tekemisen vaatimus lisää alan vetovoimaa.
Työelämän pelisäännöillä on merkitystä tasa-arvon kannalta
Koskinen-Sandbergin mukaan työmarkkinapolitiikka ohjaa myös alempiin palkkoihin. Julkisen puolen palkat ovat usein vastuuseen nähden alhaisia. Myös aloilla, joissa palkka on hyvä pysäyttää lapsen saanti useammin naisen etenemisen uralla kuin miehen. STM:n selvityksen mukaan naiset tämän lisäksi kokevat edelleen raskaussyrjintää.
Hyvinvointialueilla on iso vastuu työnantajana parantaa työelämän tasa-arvoa ja pitää huolta kilpailukykyisestä palkkakehityksestä. Koskinen-Sandbergin mukaan tilannetta on useaan otteeseen yritetty parantaa, mutta tehtävä on vaikea. Luovuttaa ei silti kannata. Tasa-arvoisempi työelämä ja hoivavastuun jakautuminen on yhteiskunnan etu!