Yhteiskunta pyörii parhaalla mahdollisella tavalla, kun sen jäsenet voivat hyvin. Siksi on tärkeää, että kun mieli sairastuu siihen löytyy tukea. Samaan aikaan on tärkeä jatkuvasti kiinnittää huomiota rakenteisiin, jotta ne eivät sairastuta.
Työelämä, koulu ja perhe ovat yksiköitä, joissa ihminen elää. Työelämässä työn kuormitustason, johtamistavan ja työyhteisön tulee tukea mielenterveyttä. Kouluissa on tärkeä pitää huolta sopivasta luokkakoosta ja itse koulurakennuksen ja sisustuksen sopivuudesta erilaisille aistioille. Liika häly, rauhattomuus tai vaikkapa huono valaistus eivät saa olla syynä lasten ja nuorten pahoinvointiin. Kiusaamiseen tulee aina puuttua ja yhteenkuuluvuuteen panostaa. Vanhempia pitää auttaa kasvatustyössään sekä jaksamisessa. Turha vanhempien syyllistäminen pitää loppua.
Apu sairastuneelle on saatava nopeasti
Kun mieli sairastuu, ei yhteiskunnalla ole varaa siihen että sairastunut ihminen odottaa avun saantia kuukausitolkulla. Apu on saatava ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Erityisesti mielenterveyteen liittyvissä asioissa sosiaali- ja terveyspuolen on kehitettävä prosesseja asiakaslähtöisesti, niin että tavoitteet työskentelylle syntyvät asiakkaan tarpeista ja ovat yhteisiä. Lastensuojelun ja psykiatrian on parannettava yhteistyötään ja kirkastettava työnjakoa, jotta lapsi, nuori ja perhe saavat optimaalisen avun. Ei riitä, että ammattilaiset osaa työnsä omissa yksiköissään, myös yhteistyön tulee sujua.
Poliitikot vastaavat siitä millaiset puitteet asukkailla yhteiskunnassa on elää ja kasvaa. He luovat päätöksillään parhaassa tapauksessa hyvää elämää edistäviä rakenteita. Osaavat ammattilaiset auttavat yksilöitä silloin, kun mieli sairastuu ja päättäjien on varmistettava, että henkilökunta osaa työnsä, jaksaa ja viihtyy työssään. Sillä se on edellytys vaikuttaville palveluille.