EK sai kesällä 2015 omiin tavoitteisiinsa sopivan unelmahallituksen. Hallitus edistää omilla toimillaan yksityistämistä (sote), hyvinvointivaltion alasajoa (leikkaukset) ja eriarvoistumista (sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkaukset). Hallituksella ei ole mitään tasa-arvotavoitteita. Ylimitoitetut veronalennukset uhkaavat varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen reformien toteutumista. Hallitus erehtyy kuvitellessaan, että tasa-arvoa edistävä vanhempainvapaauudistus voidaan toteuttaa ilman rahaa.
Talouspolitiikan linjaukset perustuvat väärään arvioon; hallitus väitti ja väittää, että työvoimakustannukset ovat liian korkeat, vaikka todellisuudessa ongelmien taustalla on elinkeinoelämän raju myllerrys, joka johti tuottavuuden romahtamiseen.
Porvarihallituksen toiminnan punaisena lankana on ollut lisätä painetta työntekijöille haitallisiin työmarkkinareformeihin: ay-liike painostettiin uhkailulla eritoten julkisen sektorin pienipalkkaisia rankaisevaan kiky-ratkaisuun, nyt ajetaan kuin käärmettä pulloon ns. työttömyysturvan aktiivimallia, joka kohtelisi työttömiä ennennäkemättömän nöyryyttävällä tavalla. Hallituksen taantuman aikana toteuttamat kohtalokkaan suuret menoleikkaukset koulutukseen ja muihin peruspalveluihin heikentävät entisestään julkisen sektorin työllisyyttä.
Kuin pisteeksi iin päälle EK muutti sääntöjään niin että jatkossa ei enää sovita asioista vanhalla mallilla kolmikannassa. EK:n ei enää tarvitsekaan toimia sopijaosapuolena, koska maan nykyinen hallitus täyttää sen toiveet, jopa pyytämättä.
Mikä EK:n kaksoistaktiikka?
- toisaalta se tukee katsomosta maan hallituksen työllisyyttä heikentävää ja tuloeroja lisäävää politiikkaa,
- toisaalta se ei enää neuvottele ja sovi vaan koordinoi poikkeuksellisen määrätietoisesti käynnissä olevaa työmarkkinatalven liittokohtaista neuvottelukierrosta. Tavoitteena näyttää olevan siirtää aiempaa vahvemmin palkkasopimista paikallistasolle tilanteessa, jossa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet ovat valovuoden päässä työnantajan määräämisoikeudesta. Tässäkin porvarihallituksen ja EK:n tavoitteet sulautuvat yhteen.
Talven liittokohtaisen sopimuskierroksen jälkeen EK voi löytää edestään vahvistuvan ay-liikkeen. Etenkin julkisen ja yksityisen palvelualan naisvaltaiset alat eivät tyydy työmarkkina- ja palkkaratkaisuihin, joilla ei edistetä todellista tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta.
Voi olla, että EK:llakin tulee vielä ikävä tupoja.
Teija Asara-Laaksonen
Kirjoittaja on JHL:n toimialajohtaja ja SAK:n hallituksen jäsen Vantaalta.
Nynyisin pyritään tehostamaan palveluita ja uudistamaan vanhanaikaiseksi, tehottomaksi käynyttä koululaitosta, palvelemaan paremmin, alati kasvavia vaatimuksia teollisuuden ja yhteiskunnan eduksi ja siitä luonnollisestikin hyötyvät erityisesti opiskelijat. Mikä tarkoittaa nopeampaa työn ja palveluiden suorittamista. Tuottavuu kasvaa ja palvelut halpenevat, laatu paranee. Koulutus nopeutuu ja työelämässä tehdään enemmän työtä, mistä seuraa tuottavuuden nopeaa kasvua. Luonnollisestikin siitä seuraa rajua elintason kasvua. Pystytään korkeampia palkankorotuksia maksamaan ja verot halpenevat, kuten käy myöskin palveluiden kesto- ja kulutushyödykkeiden.
Uudet tehtävät ja työt odottavat aiemmista töistä vapautuvia. Työn ja opiskelun mielekkyys ja ertyisesti koulutuksen päälekkyys ja tarkoituksen mukaisuus, järkeistyy, kun koulutus siirtyy enempi työpaikoilla tapahtuvaksi. Koulutuskustannukset ovatkin tunnetusti korkeat, mikä rasittaa yhteiskunnan taloutta, kalliit opetusvälineet ovat samalla tuotannossa työpaikoilla valmiina ja voi jatkaa työtä palkattuna työntekijänä. Siitä koulutus säästöt. Samalla syntyy tiiviimpi suhde työantajaan. Palkatkin sovitaan nykyisin työpaikoilla ja se vähentää turhia sivukustannuksia ja työnkeskeytyksiltä vältytään. Hyvin usein työntekijän osakkuus yrityksestä vähentää riippuvuutta sivukustannuksiin. Vastakkain asettelulta työnantaja tekijä vältytään kokonaan. Demokratia toteutuu sanan varsinaisessa merkityksessä, tämä kehitys on jo globaalia. Vapauttaa ihmiset enemmän työskentelemään kasvua edistävissä töissä. Nythän suuret joukot leikkaavat karhun osan työntuloksiata ja itse työntekijälle ei jää juuri mitään niinsanottua ostovoimaan palkallaan.
:)..:)