UKRAINA
Pisteitä Erkki Tuomiojalle
Suomella on erinomainen ulkoministeri – Erkki Tuomioja.
Oikeastaan hän on ainoa ministeri, jota kannattaa nykyhallituksessa arvostaa, Paavo Arhinmäen ohella. Paavon rooli Guggenheim-spektaakkelissa on maininnan arvoinen: ei tuumaakaan periksi.
Mutta palataan Tuomiojaan. Erkillä on todella laaja, historiatietoinen näkemys siitä, mitä tänä päivänä Ukrainassa tapahtuu. Oli oikeasti hyödyllistä katsoa ja kuunnella mitä Erkki Tuomioja puhui Televisio Ykkösessä, torstaina 30.1.2014.
Vertaan Tuomiojaa Stubbiin, joka ei ole koskaan osannut muuta kuin makeilla Amerikkaa. Puhua puuta heinää englanniksi. Verrattuna Stubbiin Tuomiojalla on perustietoa Venäjän, Euroopan, Ukrainan suhteista. Maailmasta.
Mihin Ukraina haluaa kuulua? Siitäkin keskusteltiin. Miten pitkälle itään EU laajenee? Onko Ukraina Eurooppaa? Onko edes Puola Eurooppaa. Missä Eurooppa sijaitsee? Missä se loppuu?
Voiko Ukraina muka liittyä Euroopan Unioniin? Tässä olen erimieltä Tuomiojan kanssa. Eurooppa loppuu Puolaan. Se on jo loppunut. Kysymys ei ole ihmisoikeuksista eikä siitä mitä Ukrainassa tulevaisuudessa tapahtuu. Kysymys on siitä missä Euroopan rajalinja kulkee. Mongoliassako?
Ukrainan kanslaisyhteiskuntaan en usko ollenkaan! Vaikka siellä tapahtuisi uusi ”oranssi”kumous, mitään demokratiaa ei tule tilalle. Tilalle ei tule kansalaisyhteiskunta eikä mikään ”korruptoitumaton demokratia”. Sinne tulee uusi yksinvalta ja puoluediktatuuri, uusi Putin, kuten Venäjällä. Näin se menee. Odotukset ovat isot, mutta itä on itää…
Öisinajattelija
Mehän usein erehdymme kuvittelemaan, että jos jossakin maassa päästään eroon julmasta diktaattorista, tai muusta yksinvaltiaasta, asiat korjaantuvat saman tien ja kansankuntien elämässä alkaa uusi huomen. Vaan miten on käynyt Libyassa, Egyptissä ja muutamassa muussa maassa? Tulee uusi valtias, joka panee toimeksi omalla tavallaan ja istuu kohta vankilassa itsekin kuten Egyptissä. Entä mitä tapahtui Irakissa, kun Saddamista päästiin eroon? Ei sillä, etteikö olisi pitänyt päästä. Entä mihin hävisi Ukrainassa ”oranssivallankumouksen” jälkeen valtaan noussut Justshenko? Kävipä nyt Janukovitshille miten tahansa henkilökohtaisesti, kohta ollaan taas napit vastakkain, tai niitä ei edes edes keritä irrottaa toisistaan. Ukrainassa taitaa olla pysyvä intressien ristiriita itäosassa asuvien venäjänkieleisten ja länsiosissa asuvien ukrainankielisten välillä noin karrikoidusti ilmaistuna. Valtataistelu jatkuu. Onko mahdollista, että koko maa hajoaa kahteen osaan? Pentin blogin viimeisin kappale periatteessa kiteytti koko nykytilanteen ristiriitaisuuden ja muutenkin koko juttu oli (taas kerran) varsin analyyttinen ja selkokielinen.
Spasibo Antti,
’en ole mikään Ukraina-spesialisti,’mutta sen verran tiedän, että juuri siellä itä ja länsi, Eurooppa siis, kohtaavat karvaimmin, niin uskonnon, kielen kuin muunkin kehityksen suhteen. Ukraina oli tavallaan Venäjän ydin, joskus muinoin, Kiova RUS.
Toisaalta, pitääkö näiden pikkuvaltioiden (jaa noh, Ukraina SUURI!) aina hajota kuten Balkanin sotien jälkeen, onnellisiako niistä tulee yksinään?
Antin mietteet Egyptistä, Libyasta, Irakista allekirjoitan täysin. Moni kaipaa Gaddaffin Libyaa vaikka ei syytä olisikaan. Entäs Nasser ja Egypti?
Öisinajattelija
Mikä itää, mikä länttä?
Itää ehkä mentaliteetti, jossa on selviä yhtymäkohtia itäiseen, eli Mongolialais-Tataariseen.
Venäläiset sanovat Ukrainalaisista, että he ovat kaksinaamaisia. Minä kutsuisin sitä kiltteydeksi! Kun otat Ukrainalaisen kanssa puheeksi minkä tahansa asian, niin he ovat kanssasi samaa mieltä. Voidaan puhua vaikka kansalaisyhteiskunnasta ja demokratiakäsityksestä, tai mistä tahansa ”suurista” asioista. Mutta mitä löytyykään tuon ”kasvon” takaa? Odotus vauraudesta ja hyvinvoinnista. Verratkaa katukuvaa Venäjältä ja Ukrainasta, maista joihin syydettiin hyvinä aikoina velkarahaa. Missä silmiinpistävä ero? Venäjällä raskas autokalusto alkoi uusiutua, kun taas Ukrainassa henkilöautokanta yksin ja vanhat Neuvostoaikaiset kuorma-autot hoitelevat kuljetustehtäviä.
Jotain mätää on kuitenkin Ukrainanmaassa, jotain jota tuo edellä kirjoittamani ei selitä yksin.
Käsittääkseni suurin ongelma on tulonjaon suuret erot, yhdistettynä heikkoon talouden tilaan. Jos olisi enemmän jaettavaa, niin heikompiosaisille putoavia murusia olisikin tietysti runsaammin.
Käsivarsinauhojen värit vaihtelevat, poliittisen vallan vaihtuessa. Mutta todellinen valta pysyy rahalla ja siihen ei kansalainen voi kajota. Näpit irti! Stubbia lainatakseni.
Kaikki tämä aiheuttaa kansalaisissa toivottomuutta, jolloin ainoaksi toivoksi jää poistuminen maasta ja tätä taas käytetään hyväksi, vaikka EU:n elintil… eikun siis laajentumispyrkimyksissä.
Vuonna 1990 Ukrainan väkiluku oli 52 miljoonaa ja vuonna 2013 45.5 miljoonaa.
Maasta on siis tuona aikana poistunut 6,5 mijoonaa ihmistä. Näiden lisäksi Euroopassa työskentelee halpatyövoimana vakituisesti 3 miljoonaa Ukrainalaista ja tilapäistöissä noin 2 miljoonaa. Lisäksi Venäjällä oleskelee (työskentelee) 1,5 miljoonaa ja päälle vielä ne, jotka ylittävät rajan jostain muualta kuin viralliselta ylitypaikalta. Se on helppoa ja olen kokeillut.
Nämä, niin maasta muuttaneet, kuin muualla työskentelevätkin, ovat parhaassa työiässä olevia ja tässä lisää vauhtia oravanpyörään, joka heikentää taloutta. Eli maassa eläkeläisten osuus kasvaa ja veronmaksajien vähenee.
Oliskohan tämä sitten sitä länttä?
Jokin uhkaa Ukrainaa: mikä? Onko se EU:n itälaajeneminen, poliittistaloudellinen yhteenliittymä, vai mikä?
Jotain uutta ja erilaista on nyt kuitenkin havaittavissa, edelliseen värivallankumoukseen. Kun silloin kansalaisten tyytymättömyyttä käytettiin hyväksi, poliittisen ja sitäkautta taloudellisen vallan tavoitteluun. Silloin yliopistotkin olivat tyhjiä opiskelijoista, jotka saivat mielenosoitukseen osallistumisesta 100 krivnaa, ilmaiset hupatossut (amerikantossut) ja takkeja ja Lvovista ei päässyt junalla Kiovaan, jos ei lupautunut osallistumaan mielenosoitukseen.
Silloin liikehdintä oli organisoitua, rahoitettua ja hallinnassa. Nyt se pikemminkin syntyy ilman ohjausta (ainakin osittain), eikä ole samoin opposition hallinnassa.
Tämmöisiä ajatuksia tuli tuossa viime yönä ajateltua.
Rankkaa puhetta, Tapio.
Paljossa samaa mieltä. Muista kuitenkin, että niin Ukrainassa kuin Venäjällä väestön vähenemiseen vaikuttaa myös syntyvyys.
Juuri v 1991 jälkeen syntyvyys väheni dramaattisesta itäblokin maissa,
kaikissa…
Ja suuri osa muuttajista suuntautui – Venäjälle, ei kaikki länteen…, en ihan heti usko esittämiäsi lukuja…
ps. niin, ja Ukraina on sekä itää että länttä, tyypillisimmillään. Olen käynyt niin Harkovassa kuin Hmelnitskissä. Ero mentaliteetissa on valtava…
Öisinajattelija
Muistanhan minä, että väestön vähenemiseen vaikuttaa niin syntyvyys, kuin kuolleisuuskin, joka on etenkin Ukrainassa noussut.
Mitä tulee esittämiini lukuihin, niin ne ovat peräisin lehdestä нежалене бюро новин. Vertailin toisiin lehtiin, kuten esimerkiksi Nevs ua. Sensor net. Nevsland ja nevsru ua. Sekä Goskomstat tilastot.
Mielestäni Ukraina ei ole ainostaan itää ja länttä, vaan myös etelää ja pohjoista, jotka ovat aivan eri maata. lisäksi pitänee mainita vielä Krim ihan omanaan.
Vaikka Saksassa joskus sanottiinkin, että tästä meiltä itään, on vain kaksi maata. Ensin tulee Russland ja sitten Siperia.
Yritin ehdottaa siihen väliin Puolaa ja Ukrainaa, Tsekistä puhumattakaan. Samaa Russlandia sanottiin ja Suomi taas kuuluu Siperiaan.
Kaikesta huolimatta jos Ukrainassa, jossa on niin käsittämätöntä rikkautta ja toisaalta osa kansasta jopa näkee nälkää, ei saada kakkua jaettua tasaisemmin, ei minkään käsinauhavärin vaihtuminen muuta tilannetta miksikään.
Nykyinen tulonjaon epätasaisuus, ainoastaan luo mahdollisuuksia ääriaineksille ja valitettavasti siitä on maassa jo aiempaa kokemusta.
Ihmeen vähän näen kirjoituksia (jos ollenkaan) porvarimediassa Ukrainan äärioikeiston osuudesta mellakoinnissa? Ukrainan hallitus on eronnut ja presidentti Yanukovitj sairaslomalla. Mistä Ukrainan natsit saavat rahansa ja tukensa – tarkoitan äärioikeistolaista Svoboda puoluetta mutta myös pienempiä räyhääjiä, kuten Pravy Sektor? Olen kuullut sanottavan että nämä Ukrainan mellakat ovat tyypillinen esimerkki Naton Operaatio Gladio toiminnasta! Kun näin uutisissa jouluk. 2013 John McCainin (U.S. Reb. Senator) aloin uskoa itsekkin että näin on – Operaatio Gladio käynnissä! Luin myös Svoboda puolueen yhteyksistä ulkomaille, ja kas vain – sieltä löytyy yhteistoiminta puolueita, kuten SvP Svenskanas parti, natsi puolue Ruotsista, Jobbik Unkarista ja BNP Brittien oma natsipuolue. Ukrainan tapauksessa lännen johtajat eivät epäröi antaa tukeaan fasisteille Ukrainassa. Mitähän IMF:n ja ECB:n vyönkiristys ja kansan köyhdyttämisohjelmia on tarjolla jos tämä natsien ”värivallankumous” onnistuu?
Mauri,
ehkä ei noin ihan,
mutta kärjistät kyllä liikaa.
Sanoudun irti, vaikka mietteesi aina kelpaa!
Kanssasi samaa mieltä nationalismin vaarasta!
MUTTA: Kyllä siellä Ukrainassa on aika paljon sellaista paskaa mitä kannattaa vastustaa,
Janukovitshia ja venäläisvaikutusta, talousriippuvuutta erityisesti.
Enkä tarkoita että oppositio olisi aina oikeassa. Se ei ole! Sen suurin virhe on nojautuminen Amerikka-Natoon ja äärioikestoon…
Öisinajattelija