Vasemmisto Nyt! esittelee vasemmistoliiton puoluekokouksessa keskeisiin luottamustoimiin pyrkivät ehdokkaat. Esittelysarjassa seuraavana puoluehallitukseen pyrkivä Mari Ikonen, 33, Rovaniemi.
Kertoisitko itsestäsi ja miksi haet puolueen johtotehtäviin?
Olen Mari Ikonen, 33-vuotias karjalainen, joka päätyi idästä pohjoiseen ja asettui tänne elämään ja vaikuttamaan. Työskentelen ammattiliitto JHLssä opiskelija- ja oppilaitostyön projektityöntekijänä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla, eli aika monet maakunnat Suomessa on osa mun elämää. Politiikassa toimin Rovaniemellä kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajana, aluevaltuutettuna monenlaisena aktivistina.
Kuluvan puoluekokouskauden olen toiminut myös puoluehallituksen jäsenenä, jonka myötä olen bongannut seuraavia asioita, joita haluaisin kehittää:
– Puoluehallituksen on oltava lähempänä kenttää ja piirejä. Piirikiintiöiden sijaan haluan edistää piirikummimallia, jossa jokaisella piirillä olisi oma yhteyshenkilönsä puoluehallituksessa. Näin tieto kulkee paremmin molempiin suuntiin ja päätöksiä tehdään laajemmalla näkökulmalla, myös oman piirin ulkopuolelle katsoen.
– Yhteys kansalaisliikkeisiin ja arkeen on palautettava politiikan ytimeen. Puoluehallituksen tulee aktiivisesti kuulla kenttää, ammattiyhdistysliikettä, ympäristöliikkeitä ja kansalaistoimijoita, eli heitä, jotka näkevät päätösten vaikutukset arjessa. Vasemmistolainen politiikka syntyy ihmisten todellisista tarpeista.
– Puoluehallituksen tehtävä on myös tukea puheenjohtajaa. Puoluehallituksen on oltava puheenjohtajan tukipesä, jossa linjauksia tehdään yhdessä ja rauhassa. Tarvitsemme tilaa keskustelulle, yhteiselle suunnalle ja yhteistyölle puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän välillä.
Puoluehallituksessa tehdään työtä koko vasemmistolaisen liikkeen eteen. Sen äänen on kuuluttava vahvemmin, niin kentällä, somessa kuin päätöksenteossa. Siksi olen ehdolla puoluehallitukseen.
viisi tärkeintä asiaa, joita vasemmistoliiton tulisi mielestäsi edistää tulevina vuosina.
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun parantaminen
- Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta
- Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Suomessa ja ulkomailla
- Rauhan edistäminen
- Kielivähemmistöjen aseman parantaminen
Vasemmistolaisuus on rauhanliike, joten kaiken pitää pohjautua sille. Meidän tulisi puhua entistä enemmän militarisaation vaikutuksista laajemmassa kuvassa, niin talouden, ilmaston, soten kuin myös maankäytön ja alkuperäiskansan kohdalla.
(
Laitan tämä kysymyksen kaikille ehdokkaille. Olisi tarpeellista pystyä tarkemmin hahmottamaan minkälaista muutosta ehdokas käytännössä ajaisi (syvällisyys/laaja-alaisuus/vaikuttavuus), En usko, että nykyisen kaltainen toimintamalli on riittävä, jossa mahdolliset tarjottavat ”toimintavaihtoehdot” ovat jääneet lähinnä ”performanssin tasolle”.
Esimerkiksi
Anna Kontula otsikoi tulevan keskustelutilaisuuden (26.11.) ”Ekokatastrofin jälkeen – miten ajattelumme muuttuu”?
Eli Tiedämme (ne jotka haluavat ja uskaltavat nähdä totuuden) että etenemme kiihtyvällä vauhdilla kohti huonointa mahdollista lopputulosta; miten sinä Vasemmistoliiton luottamustoimiin pyrkivänä ehdokkaana pyrkisit muuttamaan Riittävillä Keinoilla sen että emme päädy ”Ekokatastrofin jälkeiseen” maailmaan?
)
Olisin kiinnostunut tietämään tarkemmin, että mitä ensimmäisenä listassasi oleva kohta talouspolitiikka ja verotus kehittämis/muutoskohteina voisivat käytännössä tarkoittaa?
Nähdäkseni Vasemmistolla ei ole ollut kykyä tai tahtotilaa haastaa riittävässä määrin nykyistä talousjärjestelmää/kapitalismia/”taloustiedettä” – ei Suomessa eikä globaalisti.
Jostain on kuitenkin sen muutoksen lähdettävä liikkeelle – vallalla oleva globaali talous ja paikalliset yhteiskunnalliset toteutukset siitä ohjaavat ihmiskuntaa kohti huonointa mahdollista lopputulosta; kaikki kestävän kehityksen uhkakuvat tuleva toteutumaan seuraavien vuosikymmenten aikana ja ilmaston muutoksen vaikutukset tai ”kuudes sukupuuttoaalto” eivät ole ensimmäisenä kaatamassa venettä sillä niitä ennen tulee tapahtumaan riittävän järisyttäviä ongelmia, että meistä kukaan ei tahdo nähdä niitä.
Oma arvaukseni tietysti – toivon olevani väärässä.
**
Vasemmistoliitto on mielestäni ainoa realistinen poliittinen toimija joka voisi tuoda ihmisten tietoisuuteen kestävämmän talousjärjestelmän ideat ja vaihtoehdot.
Voisi sanoa, että Vasemmistoliitolla on tässä asiassa myös velvollisuus toimia tämän mahdollisuuden eteen; solidaarisuus lähtee siitä että globaali talousjärjestelmä on kestävä kaikista näkökulmista tarkasteltuna ja tämä solidaarisempi ja kestävämpi talous täytyy saada ajettua globaalisti yhteiskuntien sisäisiksi ”toiminnanohjausjärjestälmäksi” niin että aluueelisesti voidaan taata riittävän kestävä toimita yhteiskunnan sisällä.
Jostain muutoksen on lähdettävä liikkeelle – mitä jos lähtisimme muutoksen ajureiksi?
Eli onko sinulla ajatuksia siitä kuinka ja minkälaista talousjärjstelmän / verotuksen muutosta olisit edistämässä käytännössä?
Kysymyksesi ja huomiosi ovat aiheellisia. Tosin täytyy täsmentää, että tuo ”Talouspolitiikka ja verotus” oli kyselylomakkeessamme yksi vaihtoehdoista, joista ehdokkaat valitsivat useiden teemojen joukosta viisi suosikkiaan. Huomaan itse, että tässä ehdokasesittelyiden formaatissa juuri tuo vastausvaihtoehto oli liian yleisluonteinen, mutta se ei ole vastaajien vika vaan meidän kyselyn tekijöiden 🙂
Ilmastonmuutoksen torjunta on ollut muuten kaikkein suosituin valinta, joten ekokatastrofin välttäminen on ollut monen mielessä ykkösprioriteetti.
Vasemmisto Nyt -julkaisun puolesta Aaron Kallinen