En ole militaristi. Päinvastoin, sotilaspassini palauttanut upseeri. Rauhan mies ja erilaisiin ”Rauhaa rajoille”-tilaisuuksiin osallistunut kansalaisaktivisti. Mainitsen esimerkkinä Varparannan rauhanakatemian, jota olin perustamassa 10 vuotta sitten – ja sille ”akatemia”-nimeä vaatimassa.
Olen kuitenkin yleisen asevelvollisuuden kannalla niin kauan kuin armeijalaitos on olemassa. Ja jos armeija on olemassa, sen pitänee puolustaa maata joka puolella tasapuolisesti. Tasapuolisesti pitää myös isänmaata palvella, eri puolilla, eri olosuhteissa.
Kontiorannan varuskunta saapuu tiensä päähän ensi vuoden lopussa. Sitä ennen nuorin poikani vielä ehtii siellä isänmaallis-sotilaallis-palvelunsa suorittaa, koska aloitti sen kuukausi sitten eli 9.1.2012.
(Vasta tänään 9.1. Kontiorannan alokkaat muuten saivat infoa asiasta, eilen palelivat Jaamankankaan ”luontoleirillä”, uutispimennossa…). Kaikki kolme poikaani – kuten isänsäkin – ovat armeijan käyneet.
Olen hieman yllättynyt siksi että varuskunnista eivät vasemmisto eivätkä vihreät ole kovinkaan huolissaan. Kaiketi pasifisteja, anarkisteja, siviilimiehiä ja aseistakieltäytyjiä kun ollaan.
On hämmästyttävää, että ”ruotsalaisministerimme” sai kielipelin seurauksena tahtonsa läpi Dragsvikin suhteen, …ja että esimerkiksi SANTAHAMINA (jonka Saharan hiekkaan tutustuin aikoinani antaumuksella…) saa kukoistaa militaarialueena keskellä Helsinkiä. Monissa muissa maissa nämä suurkaupunkien keskusten armeija-alueet on ajat sitten likvidoitu!
Jos pikkasenkin ajatellaan maanpuolustamista aluepolitiikkana, juuri Santahamina voisi olla lakkautuslistan kärjessä…kuten ruotsalaisvaruskunta Dragsvik.
Santahaminan varuskuntana on ns. nykysodankäynnin suhteen aivan tarpeeton sijaintinsa psta esimerkiksi sotilasteknologian vuoksi. Suurkaupunkien alueella olevista sotilasalueista on luovuttu, kaikkialla maailmassa. Santahamina sijaitsee lähimain keskellä Helsinkiä. Se olisi vallan mainio kohde asuntorakentamiseen tai virkistysalueeksi ja juuri siksi mitä sopivin alue, jolla ns. sotatoimet ja se kuuluisa ”Santahaminan Sahara” , missä öisinajattelijakin ryömiskeli asevelvollisena reilut 30 vuotta sitten, siirtyisivät siviilikäyttöön.
Santahaminalla ei ole minkään valtakunnan sotahistoriaperinteitä. Pohjois-Karjalan prikaatilla on. Kontioranta on paitsi alueellisen maanpuolustuksen linnake, myös tunnekysymys, jolla on kansalaisten ja karjalaisten mielissä rajaseutua puolustavat vahvat perinteet. Niiden alasajolla tuhotaan alueellinen maanpuolustus ja halveksitaan sitä nostalgiaa, joka rauhantahtoista pohjoiskarjalaista – idästä ja lännestä ylikäveltyä – itsetietoista ihmistä elähdyttää.
Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan kotiutuneena olen syvästi loukkaantunut nykyisten kanssaeläjieni puolesta.
Öisinajattelija
Santahamina ja Dragsvik ovat toki molemmat tärkeitä politiikan kannalta – ei tosin puolustuspolitiikan kannalta. Oma varuskuntani Hiukkavaara on siirtynyt pois maan puolustuksen kartalta. Eikä siinä ole oikeastaan mitään vastaan sanomista, kun jossakin on säästettävä.
Mutta siinä on, että Santahamina ja Dragsvik ovat ja pysyvät. Ehkäpä ne ovat parempia taistelijoita täynnä. Ministerit ja muut maan mahtavat johtavat joukkoja.
Soini ei tietenkään mene vetämään joukkoja Dragsviikin, mutta Santahaminassa hän tekee selvää jälkeä. Suurella asiaan perehtyneisyydellään.
Ja näistä ministereistä: Wallin voittaa 1600-luvun sodat mennen tullen. Onhan varuskunnan sijoitus mahtava.
terv korpraali Pekka
Täytyy näemmä jatkaa juttua. Lainaan Penaa ” Olen hieman yllättynyt siksi että varuskunnista eivät vasemmisto eivätkä vihreät ole kovinkaan huolissaan. Kaiketi pasifisteja, anarkisteja, siviilimiehiä ja aseistakieltäytyjiä kun ollaan.”
Minä en lukeudu mihinkään noihin ryhmiin. En ole vasurina ikinä kuulunut niihin. Jos Vasemmiston harhailu on tämän kaltaista, niin jopas nyt jotakin. Enemmistö on luullakseni kaltaistaisini. Vai onko tämä taas vasemmiston eliitin blogi. Ja eliitillä tarkoitan entisiä änkyräkommareita. Titteli toisen perään, julkaisuja Googlen haulla, aika yllättävästi myös usein kansalaistoimintaa.
Panin Arhinmäen ja Haaviston kamppanjan yhteydessä nuorison mukaan tulon merkille. Ainakaan minä en haluaisi antaa yhtäkään neuvoa, siitä mikä on oikein. Ja rehellisiä ollakseni, niin kyllä minäkin niitä neuvoja aikoinani annoin. Ainoa puolustus: olin silloin nuori.
Varuskunnan lopettaminen Pohjois-Karjalasta on typerää. Se aiheuttaa sikäläisten varusmiesten siirtymisen jonnekin kauas ja johtaa pitkiin kotimatkoihin. Sen lisäksi varuskunnan lakkauttaminen laskee motivaatiota ja maanpuolustustahtoa.
Santahaminan pysyminen varuskuntana johtuu kolmesta syystä:
1) Santahamina on keskellä miljoonan asukkaan aluetta. Siltä alueelta tulee kymmenen tuhatta varusmiestä ja -naista vuodessa. Jossain heidän on se armeija-aika käytävä ja paras, jos pystyvät käymään sen suht lähellä kotia – bussiyhteyden päässä.
2) Santahaminassa on Kadettikoulu ja Sotakorkeakoulukin tukeutuu osin Santahaminaan. Armeija ei halua siviilejä asumaan Kadettikoulun viereen, siviilit eivät tykkää ampumaharjoituksista kotiportillaan ja armeijalla ei ole varaa rakentaa uutta Kadettikoulua muualle.
3) Santahaminalla on merkitystä Helsingin ja sen asukkaiden ja nimenomaan presidentin, eduskunnan ja ministeriöiden suojaamisessa. Isolle saarelle voi siirtää halutun määrän it- ja merimaaliohjuksia ajoissa ja niiden ohittaminen vie muutaman päivän.
Näiden kolmen syyn vuoksi Santahamina tulee pysymään varuskuntana ja se on ihan järkevää.
Jeps, Andersson,
kyllä Santahamina-argumenttisi ovat ehdottoman päteviä.
Ja silti voisin perustella P-Karjalan prikaatia paljolti samoin:
1) Itäraja – miksi ihmeessä p-karjalaisten pitää matkustella muihin varuskuntiin parin vuoden päästä, satoja km?
Eikö olisi peräti HYÖDYLLISTÄ, että helsinkiläispojat (joita joskus lellipoikina mainitaan) suorittaisivat palvelunsa muualla? Bussiyhteys kotiin on aikamoinen etu, eikös? Eivät pääse hesalaiset yhtään sosiaalisoitumaankaan, täh? Epätasa-arvoa ja kehnoa aluepolitiikkaa koko Suomen alueen kannalta.
2) Santahaminan kadettikoulu ja sotakorkea-yhteys voidaan hoitaa oikein hyvin muualla, vaikkapa kunnon talvioloissa Lapissa?Myös Itä-Suomessa on paljon halpaa ja tyhjää rakennuskantaa kdeteille.
3) Juuri se, että ”…Santahaminalla on merkitystä Helsingin ja sen asukkaiden ja nimenomaan presidentin, eduskunnan ja ministeriöiden suojaamisessa…” – on käänteisesti kammottava todiste EPÄTASA-ARVOSTA puolustuksellisessa aluepolitiikassa. Herrat ensin, narrit tykinruuaksi, ajattelepa tätä, Andersson?
Öisinajattelija
Niin, jatkan vielä,
…jäi kokonaan pois tuo Santahaminan merkitys virkistys- ja asuinalueena.
On se melkoinen ihme, että pääkaupunkiseutu ja sen immeiset sietävät sotilasaluetta ja räiskimistä ihan kotikulmilla.
???
Tonttimaa on tiukilla, asemakaavat kinkkisiä ja luontoa raiskataan muutenkin. Jopa olisi Santahaminan saharan maisemat aikamoinen ympäristöarvo ja plussaa Hesalle, jos varuskunnasta luovuttaisiin
???
Luulisi ainakin kaikkien vähänkin punertavien ja vihertävien poliitikkojen ajavan mieluusti sotaharjoitukset pois moiselta arvoalueelta – missä viipyy kunnon kansanliike, aika on tullut???
???
Öisinajattelija
1) Minustakin olisi parempi viedä Helsinki/Espoo/Vantaan asevelvolliset Pohjois-Karjalaan armeijaan mutta sellaisen teon yrityskin johtaisi aseistakieltäytyjien määrän nousuun. Tällä hetkellä tältä alueelta tulee 10.000 asevelvollista vuodessa ja tuollaisen muutoksen jälkeen heistä 7-8000 kieltäytyisi palveluksesta. Lapinjärvi on lähellä Helsinkiä ja siviilipalveluspaikassa Helsingissä on hauskempaa kuin palella kaulaansa myöten lumihangessa Joensuun pohjoispuolella.
2) Armeijalla ei ole rahaa rakentaa Kadettikoulua ja Sotakorkeaa Lappiin, joten tämä siirtoajatus ei toimi.
3) Yhteiskunta on ihan yhtä epätasa-arvoinen kuin sinun ruumiisi. Aivojen amputointi lopettaa ruumiin toiminnan mutta yhden sormen amputointi ei. Pääkaupungin ja tärkempien poliitikkojen suojaaminen on sekä armeijan että poliitikkojen realismia.
4) Jos Santahamina muuttuisi asuinalueeksi, niin siitä tulisi samanlainen kuin Eiranrannasta. Neliöhinta on 10.000 euroa ja köyhillä ei ole sinne mitään muuta asiaa kuin toimia kotiapulaisina ja korjausmiehinä. Pidetään Santahamina edelleen asevelvollisten kauniiina camping-alueena meren rannalla eikä anneta sitä rikkaille asuinalueeksi.
Vielä pari kommenttia Anderssonille:
1) Sehän olisi varsinaista rauhantyötä, jos hesalaiset nuoret ryhtyisivät siviilipalvelumiehiksi…ja vain vähemmistö matkaisi varusmiespalvelukseen Lappiin tai itärajalle. HIENOA! Tuotapa en huomannutkaan, itsekin sotilaspassini palauttanut,
2) Lapissa ja idässä on vaikka kuinka paljon TYHJIÄ tiloja kadetti- ja sotakouluille! Remontointi halpaa, hajasijoittaminen aluepolitiikkaa!
3) Poliitikkojen ja eliitin realismia pitää aina varoa ja KRITISOIDA. Ei ole yhtä totuutta, aina on vaihtoehtoja myös poliittisesti ja taloudellisesti.
4) Herranen aika! Ei pidä alistua rakentamaan vain varakkaille! Mikä estäsisi sen, että Santahaminasta tehtäisiin valtiovallan päätöksin virkistys- ja pelkkä VUOKRA-ASUNTOALUE, vieläpä halpa sellainen. Ei kun päättäjät toimiin ja miettimään! Viva asukasdemokratia ja vuokra-asuminen kunniaan!
Öisinajattelija
1) Sen jälkeen suhteellisesti köyhät Pohjois-Karjalan ja Lapin maalaispojat ja -tytöt puolustaisivat Suomea ja suhteellisesti varakkaat Helsingin/Espoon/Vantaan nuoret olisivat siviilipalveluksessa Helsingin kirjastoissa ja Espan kahviloissa – jotenkin se ei kuulosta minusta oikealta.
2) Majoitustilat 1000 ihmiselle enintään 4 hengen tuvissa ja opetustilat samoille 1000 ihmiselle? Harjoittelumaastoa ja harjoitusyksikkö (vähintään pataljoona varusmiehiä joita saa komentaa)? Lähellä yliopisto jossa voi suorittaa kasvatustieteen ja valtiotieteen opinnot? Missä teilläpäin löytyy sellainen? Nykyisisin Santahaminassa on tälläiset tilat olemassa ja niiden hinta on niiden korjauskustannukset joten nämä uudet tilat eivät saa maksaa mitään.
3) Luulisin, että kaikki realismi on arvokasta – ja harvinaista. Jos
tarkoitus on, että valtio selviää kriisiaikoina, niin sen johtoa on suojeltava. Ihan sama ketkä siellä johdossa ovat – heitä on suojeltava.
4) Jos Santahamina tyhjenee armeijasta, niin maa siirtyy Helsingille. Helsinki saa sitä enemmän rahaa mitä kalliimmalla neliöhinnalla se myy maan rakentamiseen. Jos Santahaminaan kaavoitetaan 10.000 e neliöhintaisia omistusasuntoja, niin Helsinki saa 5000 e/m2 maapohjasta. Jos sinne kaavoitetaan 2500 e vuokra-asuntoja, niin Helsinki saa 500 e/m2. Arvaa mitä valtuusto sanoo, kun kaupunki voi saada joko 500 miljoonaa (neljäsosan vuoden budjetista) tai 50 miljoonaa (kahden viikon budjetin)? Se on nähty Eiranrannassa ja Arabiassa ja se nähdään parastaikaa Länsisatamassa. En haluaisi saman toistuvan niin kauniissa paikassa kuin Santahamina.
Kumman uskotte olevan tällä vuosituhannella uskottavampi hyökkäysdoktriini:
– nopeilla joukoilla maahanlaskuja ja/tai maihinnousuja käyttäen strategiset kohteet (satamat, lentokentät, suurimmat asutuskeskukset, tv- ja radiokeskukset jne)
– leveällä rintamalla itärajan yli ja puu kerrallaan edeten hitaasti kohti asutusalueita ja strategisia kohteita
Dragsvikissä opetellaan torjumaan tuota ensimmäistä uhkaa, ja Pohjois-Karjalan prikaatissa jälkimmäistä uhkaa. Nykymaailmassa tuntuisi vain aika omituiselta että hyökkääjä (tuli hän sitten mistä ilmansuunnasta tahansa, idästä tai ovelasti lännen kautta koukaten) pistäisi paljon pelimerkkejä itä-suomen metsien ja korpisalojen valtaamiseen. Sen sijaan hän todennäköisesti pyrkisi ottamaan mahdollisimman nopeasti haltuunsa valtakunnan strategiset kohteet, jotka suurelta osalta sijaitsevat rannikolla.
Alik puhuu järkeä,
nimenomaan jos ajatellaan nykyaikaista pikamiehitys- ja valloitussotaa, en kielllä. Mutta kohdistuuko tuollainen uhka Suomeen / Helsinkiin oikeasti.
Olen kuitenkin koko ajan puhunut myös aluepolitiikasta ja tasa-arvoisesta maanpuolustuksesta (sotilaiden/kansalaisten kannalta). Myös työllisyys, siis miten ja missä päin Suomea armeija työllistää ja on läsnä, on tärkeää.
Aivan samoin kuin Dragvikissä, myös Pohjois-Karjalassa ja itäisillä alueilla voidaan opetella torjumaan tuota mainittua ensimmäistä ”uhkaa”/ hyökkäysdoktriinia. Aivan samalla tavalla etelän nuoret voivat opetella sodankäyntiä ja sissimeininkiä (myös kaupunkeja on vielä itäisessäkin Suomessa!) pohjoisessa kuin pohjoisten poikien on hyvä käväistä leireillä etelässä.
Ja paljon tärkeämpi puoli nykyaikaisen sodankäynnin ”doktriinia” ajatellen, on se, että asevelvollisia Suomessa kenties tarvitaan ihan muuhun kuin ammuskelu-kaupunkisota-sodankäyntiin – eihän Suomeen kohdistu oikeasti minkään valtakunnan uhkaa mistään ilmansuunnasta? Vai olenko väärässä? Eivätkös kenraalikunta & poliitikot tätä toitota aina sopivin väliajoin.
Jos ja kun jatkamme yleisen asevelvollisuuden linjoilla, emmekä pyri rakentamaan blitzkrieg-natoarmeijaa, Suomessa on tarpeen kouluttaa nuorta väkeä ammuskelun ohella ensi sijassa:
-moninaiseen rauhantyöhön YK:n alaisuudessa
-ensiaputehtäviin, väestönsuojeluun
-luonnonkatastrofien varalle, etsintöihin, siviiliväestön kaikenlaisiin avustustöihin jne ne
Öisinajattelija
Käyttääkseni vanhaa Mao Tse Tungin sanontaa: ”Armeijan tulee liikkua kansan keskuudessa kuin kalan vedessä”. Jos armeija menettää kansan tuen, se häviää sodan. Pohjois-Karjalan prikaatin lopettaminen pienentää armeijan nauttimaan goodwillia Pohjois-Karjalassa ja tulee aiheuttamaan seurauksia. Siellä olevat asevelvolliset alkavat harkita siviilipalvelusta tai 6 kk miehistökoulutusta 12 kk johtajakoulutuksen asemasta. Ja sitä kautta armeija sitten vähän heikkenee. Olisin mielummin pitänyt varuskunnan siellä kuin luopunut siitä mutta herrat päättivät toisin.
Nykyaikaisesta sodasta: en tiedä millainen se tulee olemaan. Georgian sota (jonka kuvauksen näkee vaikka Wikipediasta) oli hävittäjäkoneiden ja maataistelukoneiden sotaa, panssarisotaa, tykistösotaa, pataljoonan vahvuisten yksikköjen sotaa. Eli ihan tavanomaista vanhanaikaista sotaa.
Asevelvollisten käyttö moninaiseen rauhantyöhön YK:n alaisuudessa tai siviiliväestön avustustoimiin kuulostaa hienolta mutta siinä saa tehdä töitä, että motivoi heidät sellaiseen. Armeijan käyminen on samanlainen juttu kuin verojen maksaminen – ihmiset eivät pidä siitä mutta se tehdään, koska se on pakko ja koska siitä voi olla itselle jotain hyötyä. Jos hyöty pienenee ja vaiva nousee – taas häviää rivistä miehiä ja naisia.
Nythän on käynyt ilmi (tämän pv eli 20.2.2012 uutisointia…),
että DRAGSVIKIN varuskunnan säilyttämisestä sovittiin jo hallitusneuvotteluissa keväällä 2011.
Niissä oli mukana RKP:n Jan-Erik Enestam, JOKA ON TÄMÄN SUORAAN MYÖNTÄNYT.
Mitä tekivät muut hallitusneuvottelijat, vasemmistoliitto? Ei mitään – hyväksyi näköjään Kontiorannan likvidoinnin jo tuolloin. Kas siinä meillä reipasta alue- ja kielipolitiikkaa.
Käsittämätöntä myös on, ettei varuskuntien lakkauttamiskeskustelussa lainkaan käsitelty esim Dragsvikin ja Upinniemen yhdistämistä.
Sekin olisi voinut pelastaa Kontiorannan / alueellisen ”maanpuolustuksen”.
Muuten, Öisinajattelija palveli aikoinaan Upinniemessä erikoiskoulutuksessa jonkun kuukauden, suojelumiehenä. Tiedättehän, naamari päähän ja kumipuku harteille ja sitten vaan kuusenoksalla lakaisemaan ydinjätettä syrjään, jotta olisi helpompi hengittää. Oli aika naurettavan vanhanaikaista tuo koulutus 1970-luvun lopulla. Lienee hieman kehittynyt, olettaisin…
Öisinajattelija,
nykyinen siviilipalvelumies ja himopyöräilijä…, joka lähtee kohta pienelle hiihtolenkille