VYBOR / Choise / Valinta

Käväisin maanantaina 19.11.Joensuussa. Asiaa oli.
YLE Pohjois-Karjalan toimittaja Jouki Väinämö kutsui suoraan lähetykseen, keskusteluun maahanmuutosta Perussuomalaisten piirin puhjoht-kansanedustaja Osmo Kokon kanssa. Vartti meni liian nopeasti, tuskin ehdimme aiheeseen. Ehdin sentään oikoa huhuja siitä, että Lieksassa Kela maksaisi maahanmuuttajien autokoulun, autot, kotimatkat AFRIKKAAN ja kuntosalikortit. Ei maksa!

Eroava piirisihteeri Kokko on kohtelias ja reipas pienyrittäjä, joka osaa jo politikoinnin – erotuksena möläyksiä päästelevistä co-kansanedustajista, teuvohakkaraisista ja jameshirvisaarista. Kokko oli myös sitä mieltä että ns. kaupunkirasismi ei perussuomalaisissa tule vallitsevaksi suuntaukseksi; sen verran töitä pitäisi tehdä ihan muualla eli unohdetun, työttömän kansan psta.

Radiolähetyksen jälkeen kävin moikkaamassa Sofi Oksasta…tai siis kirjakaupassa kuuntelemassa Suomen suosituinta ja myyvintä kirjailijaa. Sofi tuoksuu vahvasti samalle kuin joku vuosi sitten Joensuun kirjallisuustapahtumassa ja osaa ottaa yleisönsä. Radiohaastattelussa päivällä myöhemmin häntä hiveli se, että nykyisin yleisö uskaltaa ottaa jo lähikuvia kännykameralla. Siis tulla naamaetäisyydelle. Tulevaisuussuunnitelmissa oli ”mahdollisesti joku uusi vuosikymmen Viron historiassa”. Odotellaan. Meikämannelle KYYHKYSET…oli pettymys, PUHDISTUS komea avainromaani.

VYBOR

Joensuun Carelicum-museon VYBOR / Choise -näyttely ei ollut pettymys. Uskallan sanoa olevani VISCULT-elokuvamies Pekka Silvennoisen kanssa tämän näyttelyn eräänlainen kummisetä. Vierailimme jokunen vuosi sitten Pekan kanssa Petroskoin kansallisarkistossa, missä alkuperäisnäyttely rakennettiin. Arkistotyöntekijät siellä ehdottivat näyttelyn kierrättämistä Suomessa. Vein asian Joensuun kulttuuripomo Janna Puumalaisen pöydälle, suomensin pari liuskaa ideaa. Meni jokunen vuosi – ja nyt syksyllä näyttely avattiin Carelicumissa.

Näyttely kertoo Amerikan suomalaisten panoksesta Karjalan tasavallan kehitykseen 1930 -luvulla. Ideologisiin aatteisiin perustuvan maahanmuuton seurauksena tuhannet ihmiset muuttivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta utopiaa, ”oikeudenmukaista sosialistista yhteiskuntaa”.

Suomalaisia muutti Neuvostoliittoon USA:sta, Kanadasta, Suomesta ja Ruotsista. Edvard Gyllingin ja muiden suomalaisten emigranttien vuosina 1920-1935 johtamaan Punaiseen Karjalaan muutti USA:sta ja Kanadasta 6500 entusiastia (ellei enemmänkin?) – se on noin puolet Karjalan tasavaltaan silloin tulleista suomalaisista. Maailmaa ja työväkeä erityisesti kiduttava lamakausi aiheuttti myös suuren loikkariaallon Suomesta Venäjän Karjalaan. Sitten iskivät Stalinin vainot, täydellä teholla vuosina 1935-38.

Vybor-näyttelyn valokuvat, tekstit, kirjeet ja esineistö tuo suomalaisten kohtalon ihotasolle. Mukana on myös Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelevän kollegani – tutkija Aleksander Izotovin oman perheen historia. Nämä historian tragediat puhuttelevat aina sitä enemmän, mitä läheisimpiä ihmiskohtalot meille ovat. Myös ex-vaimoni loikkari-sukulaisia katosi Stalinin vainoissa. Historian tietämyksen kannalta kannattaa aina oppia uutta myös näyttelyjen ja dokumenttien kautta, havainnollisesti. VYBOR jatkuu Carelicumissa aina helmikuulle 2013 saakka. Tervemenoa!

Öisinajattelija