… tai marja jää metsään…
Kirjoittelin joku viikko sitten marjastuksesta, mm siitä ettei suomalaisia nuoria saada helpoille tienesteille, vaikka luonto antaisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Tänäkin vuonna marjaa (sieniäkin) on riittänyt, ainakin itäisessä Suomessa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että marjaa on aina jossakin kun viitsii etsiä. Myös herkkutatteja.
Parasta aikaa paistelen pannullista, jonka hankkimiseen meni 30 minuuttia…ja matkat.. Poimimistani herkkutateista maksettaisiin reippaasti. Syön ne kuitenkin itse. Säästöä ja – lähiruokaa…
Kerron esimerkkejä lähipiiristäni:
Naapurinani asuva siivooja, keski-ikäinen nainen, lomailee elo-syyskuussa. Hän pyöräilee Lieksan lähimaastoon ja on mm. poiminut viime viikkoina satoja litroja/kiloja puolukkaa.
Valehtelematta. Marjat hän myy Lieksan torilla ja on ansainnut sievoiset lisätulot pienen palkkansa päälle. Satoja euroja, ehkä tuhatkin? Verottomana.
Kuinka on mahdollista, ettei suomalaista – niin sanottua – luontosuhdetta saa rukatuksi sillä tavalla, että metsässä ahertaisi myös työtön tai opiskeleva nuoriso,
jolla on hyvää aikaa alkusyksystä? Kuinka me 1950-luvulla koulumme aloittaneet jaksoimme poimia kansakoulujen keittiöön / ruokalistalle satoja tuhansia litroja puolukkaa?
Me myös söimme puolukkapuuroa ruokatunneilla. Omat vanhempani poimivat (köyhinä ihmisinä) huikeat talvivarastot marjoja ja sieniä. Myös myyntiin.
Kuinka on mahdollista, että joku ”nuorisotakuu”-hanke, nuorten työllistäminen ei ota huomioon ruohonjuuritason ratkaisuja, jotka ovat vaikka lähimetsissä…
Joko thai?
Epänormaalin luontosuhteemme ansiosta olemme saaneet uuden vierastyöläisongelman: thai-poimijat. He ovat viime päivien tietojen mukaan olleen häikäilemättömän riiston,
jonkimmoisen laillisen ihmiskaupan uhreja. Onneksi asiaan on puututtu ja asialla ollut myös vasemmisto. Kiitos siitä.
Mutta: aika paljon voitaisiin tehdä, jos luontojärjestöt, punavihreät köyhät (onko heitä?), nuorisotakuu-byrokraatit ja muut työvoimaviranomaiset tormustautuisivat. Jos he vain harrastaisivat edes alkeellista organisointia työllistämisessä, oikeassa ”etsivässä nuorisotyössä”…
Vai onko ongelman ydin kuitenkin siinä, että suomalainen byrokratia olisi esteenä sille, etteivät omat maanmiehemme ja naisemme poimi enää edes marjoja?
En haluaisi syyllistää nuorisoa laiskaksi, mutta jotakin on pielessä kun tässä ns. vihreiden arvojen, ekologian ja terveellisen ravinnon ”mallimaassa” jätetään metsään mätänemään mittaamattomat LÄHIruokavarannot. Jossakin mätää?
Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että
-olen syönyt monet lähimain ilmaiset sieniateriat viime viikkoina
-olen poiminut talvivarastoon ämpärikaupalla luonnon antimia ja öysännyt kourakaupalla marjoja aamupuuroon
-olen myös pistänyt käymään kotiviiniä näistä herkullisista luonnontuotteista (se on täysin laillista – ja keventää suurkuluttajan kukkaroa kummasti…)
Öisinajattelija
nykyaikaan on erinlaista kuin sinun nuoruudessasi. Silloin ei menty marjaan omalla autolla vaan kävellen, tai jopa polkupyörällä mikäli sellaisen omisti. Ennen metsät ympäröivät kyliä ja matkat olivat lyhyet. Nykyään metsät ovat kaukana, koska asutus on laajentunut joka paikassa. Jos ei omista autoa niin metsään meno on lähestulkoon mahdotonta. Busseilla ei arvaa lähteä, koska paluumatkasta ei sitten olisi takeita. Tämänpäivän vanhempi väestö ei enää terveysongelmiensa takia metsään lähde seikkailemaan. Lehdistä saa lukea kuolleista marjaan lähtijöistä ihan tarpeeksi. Nuorisolla on nykymaailmassa liikaakin tekemistä. Osassa heistä on jo loppuunpalamisen oireita. Maailma on muuttunut ja ihmiset sen myötä. Thai poimjat ovat tervetulleita poimimaan marjoja, kunhan huolehditaan ettei heistä tule orjatyövoimaa työnantajille.
JAA NOH,
ITÄ-SUOMESSA metsään mennään pyörillä ja autoilla, (vanhoja) autoja riittää kaikilla, enkä sitä paheksu täällä periferiassa.
Matkat marjamaille ovat yhtä lyhyet tai lyhyemmät kuin ennenkin. Eivät kaikki elä Hesassa, nuoretkaan!
Kysymys on ns. viitsimisestä, siitä, että joku organisoisi hommaa esim työllisyysnäkökulmasta. Tai kouluissa, kuten mun nuoruudessa: alkusyksystä ekaluokkalaiset poimivat maroja luokkiensa mukaan – 1, 2 tai 3 litraa per lärvi. Ihan ok-juttu tänäkin päivänä!
Maailma ei ole muuttunut, mutta me olemme: luonto SAMAA KUIN ENNEN, yhtä lähellä ja saavutettavissa Suomessa kuin ennen. Vrt vaikka Saksaa, Hollantia, Ranskaa, missä ei jokamiehen oikeutta eikä juuri vapaita metsämaita missä poimia satoa!
ps. nuoriso palaa loppuun tietokoneiden ääressä , ilman työ-ja koulutuspaikkaa – ja kaljakuppiloissa. Ja siinä, ettei ole töitä, koulutuspaikkaa. Nämä syrjäänheitetyt pitäisi organisoida joskus edes tilapäishommiin, jossa tienaisi aika hyvin. Marjastus yksi esimerkki…,
en nyt väitä että KAIKKI ongelmat sillä ratkaistaisiin, mutta saisipa iso osa jengiä hyviä sivutuloja ja luonTo-kokemusta…
Öisinajattelija
Se kai se ongelma juuri onkin, että osalla nuorisosta on liikaa tekemistä, eikä se kaikki tekeminen ole hyödyksi tai edes iloksi heille itselleen eikä yhteiskunnalle. Nettiriippuvuus karkoittaa omalta osaltaan nuoret luonnon yhteydestä. Osa ajasta menee tyhjänpäiväiseen metelöimiseen ja vaikka mopoilla ajeluun ilma mitään päämäärää. Sitten on osa nuorisosta, joka ei keksi itselleen mitään tekemistä ja niin syntyvät milenterveysongelmat ja syrjäytyminen. Kyllähän se nyt helsinkiläisillekin nuorille tekisi hyvää tietää edes, mistä maito tulee, vai valmistetaanko sitä alun alkenkin jossakin tehtaassa. Tai missä perunat kasvavat – tietävätkö kaikki sitäkään. Vain totaalinen lama ja pula-aika voivat enää viedä nuoremman sukupolven metsiin ja pelloille sekä merelle ja järville hankkimaan ravintoa. Kyllä tämä meidän markkinatalousyhteiskuntamme on omalta osaltaan tehnyt parhaansa, jotta uudet sukupolvet eivät enää omin käsin hankkisi edes viihteen ja liikunnan kannalta mitään ravintoa luonnosta. ”Teinimme” viihtyvät loistavasti osotoskeskuksissa, olipa heillä rahaa ostaa jotakin tai ei. Myymisen ja ostamisen ideologia tekee uusista sukupolvista kyynisiä ja kilpailuhenkisiä. Kirjoittaminen luontosuhteen palauttamisesta on huutavan ääni erämaassa niin oikein kuin se onkin. Ja hyvä, että joku kirjoittaa.
”Sitten on osa nuorisosta, joka ei keksi itselleen mitään tekemistä ja niin syntyvät milenterveysongelmat ja syrjäytyminen.”
En voi olla tarttumatta tähän – mielenterveysongelmat eivät varmaan yli 90% ole itseaiheutettuja. Ei kai kukaan oikeasti halua voida henkisesti pahoin? Tuollaiset kommentit paljastavat miten vähän tunnet mielenterveysongelmien taustoja. Syrjäytyminen voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, ja mielenterveysongelmat syrjäytymistä, mutten usko kummankaan joutuvan siitä ettei joku keksi itselleen mitään tekemistä!
Saatat Antti olla valitettavan oikeassa,
vaikka en haluaisi uskoa koko 20-v-sukupolven olevan menetetty.
Aika paljon se on kiinni tuosta kilpailu-mainos-markkinaideologiasta ja minä itse-asenteesta. Kaikki kunnon kansalaiskasvatus on laiminlyöty myös kouluissa ja esim taide- & liikuntatuntien vähäisyys puhuu puolestaan…
Jonkimmoinen paradoksi on sekin, että silti joka puolella höpötetään luonto-suhteesta, terveestä lähiruuasta, vihreistä arvoista jne…
Öisinajattelija
Annoin paikalliseen ilmaisjakelulehteen haastattelun viikko sitten kahden viikon pituisesta puolukan poiminta matkastani Paalasmaan saareen. Toin sieltä pakettiautollisen, noin 700 litraa, jotka möin kotona ja torilla seuraavalla viikolla.
Kuvautin rottinkikonttini jolla kannan 20-30 litraa kerralla ja samalla käsissä kaksi ämpäriä. Pitkät kantomatkat ovat suuri haaste.
Ehdotin että puolukan poiminnan aloittamisen ajankohtaan saataisiin samanlaiset säännöt kuin metsästykseen. Aloitus kaikille samana päivänä. Nyt lähialueiden paikat ovat aasialaiset tyhjentäneet jo viikkoa aikaisemmin.
Toisaalta kiittelin thaimaalaisten ryhmätyötä. He työskentelevät kustannustehokkaasti. Tiedustelu toimii. Minä muiden suomalaisten tavoin joudun olemaan aina yksin. Ei voi jakaa matkakustannuksia.
Työttömille ja nuorille ei ole mahdollista ansaita metsästä mitään ellei ole järjestetty Thai poimijoiden mallin mukaista ryhmätyötä.
Kasvatus- ja viihdemielessä se olisi yhteiskunnalle kannattavaa.
Harmi, kun myönteiset uutiset lehti poisti.
Tiedotustoimintaa yhteiskunnan puolesta tarvittaisiin. Juuassa sai kierrellä aivan turhaan. Puolipäivää ja yli sata kilometriä, eikä yhtään litraa. Tämän syksyn tili kolmesta viikosta oli 1500 euroa, mutta toisina vuosina se on täysi nolla.
Mutta luonnossa liikunta on ihanaa. Siihen tulee himo. Painokin putosi sopivasti.
Huh,
onpa Untolla ollut kova tahti, nostan hattua!
Mulle on riittänyt toistaiseksi ehkä vaivaiset 8-9 ämpärillistä, puolukkaa siis. Nyt alkaa sienikausi…
Olen täysin samaa mieltä Unton kanssa siitä, että nuoret pitäisi tähän marja-bisnekseen organisoida (siitä olen kirjoittanutkin). Ryhmätyö & kuljetukset jne. Ja käyttää ”tiedustelijoita” heti marjakauden alussa. On tottavie mukava poimia marjaa kun sitä on sen verran, että voi vaikka kannolla istuen täyttää puoli ämpäriä! Sellaistakin sattuu…
Öisinajattelija
Hei,
välitän tämän nimimerkki NIRAMAn kommentim blogiini,
PenaS
Email : nirama2004@yahoo.com
Verkkosivu :
Whois : http://whois.arin.net/rest/ip/88.114.143.176
Kommentti:
”Sitten on osa nuorisosta, joka ei keksi itselleen mitään tekemistä ja niin syntyvät milenterveysongelmat ja syrjäytyminen.”
En voi olla tarttumatta tähän – mielenterveysongelmat eivät varmaan yli 90% ole itseaiheutettuja. Ei kai kukaan oikeasti halua voida henkisesti pahoin? Tuollaiset kommentit paljastavat miten vähän tunnet mielenterveysongelmien taustoja. Syrjäytyminen voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, ja mielenterveysongelmat syrjäytymistä, mutten usko kummankaan joutuvan siitä ettei joku keksi itselleen mitään tekemistä!