RYSSÄVIHA. Venäläiset tulevat taas…
”…kun venäläiset tulevat, kaupassa saa jonottaa, venäläiset keräävät ostoskärrit täyteen ja jonot kaupoissa lisääntyvät…, en todellakaan kannata viisumivapautta…”
Johan on! YLE ”tutki”, haluavatko suomalaiset venäläisille viisumivapauden. Edellä siteerattu lause on osa YLEn uutisia, klo 17.00 tänä iltana (26.9).
Siitä voisi kirjoittaa melkoisen satiirin!
-Venäläiset tuovat jonot Suomeen
(ne raukat oppivat jonottamaan jo aikoinaan kotimaassaan, nyt täällä)
-Venäläiset ostavat kaupat tyhjiksi
(-kele, niillä on fyrkkaa ja meille ei jää mitään)
-Venäläiset ostavat suomalaisten maat
(-tana, supo hei, venäläisiä datsoja lähellä mastoja ja muuta vakoiltavaa)
YLE: ”Venäläisethän saavat ostaa maata Suomessa vaikka kuinka paljon, suomalaiset eivät saa omistaa maata Venäjällä edes kynsien alla…”
YLE-uutisten mukaan suomalaisista 49 % vastustaa venäläisten viisumivapautta ja 40 % sitä eri varauksin kannattaa. En pidä lukuja yllättävinä, päinvastoin.
Itäsuomalaisissa kaupungeissa kannatetaan viisumivapautta vähemmän kuin muualla. Mutta:
Nuoret kannattavat viisumivapautta enemmän kuin keski-ikäiset ja vanhemmat.
Timo Vihavainen on kirjoittanut uuden tutkimuksen aiheesta. Kirjan nimi on lakoninen: RYSSÄVIHA (2013).
Vihavainen on käsitellyt aihetta aikaisemminkin ja muun muassa toimittanut kirjoja suomalaisten venäläis-suhteesta ja venäläisten suomalais-suhteesta. Kannattaa lukea.
RYSSÄVIHAan palaan blogissani myöhemmin. Matti Klingen selityksen mukaan ryssävihan rajapyykki on ideologinen eli vuodet 1917-18. Muut vihat olivat kevyttä kamaa silloin kun kun Lokakuu 17 ja Suomi 18 tekivät tuloaan…
Öisinajattelija
Ryssävihaa on kasvatettu ja kasteltu tahallisesti.
Eilen tapasin Humppilan historiaa ansiokkaasti tutkineen Markku Niinisen, ja hän kertoi uusista asiakirja löydöistään. 1920-luvulla venäläinen on kuvattu lättäjalkaiseksi, matalaotsaiseksi ja kumarassa kulkevaksi karvaiseksi otukseksi.
1979 kouluhallituksen pääjohtaja toivoi venäjän kielen opiskelun lisäämistä. Heti kuulin kauhistelua, että nyt sitä jo kouluihinkin tyrkytetään. Sattumalta Jokioisissa alkoi kansalaisopistossa venäjän kielen alkeiskurssi. Vastarannan kiiskinä sinne heti ilmoittauduin, toisaalta myös siksi koska en ollut päässyt aikanaan kansakoulua pidemmälle.
Enpä arvannut millaiseen haukkumisen ryöpytykseen jouduin sukulaisten ja ystävien taholta. Kauhistunutta ihmettelyä: ”Untosta on tullut kommunisti”.
En kadu silti valintaani. Olen jo suorastaan ylpeä siitä.
Kun kirjoitan rehellisesti Suomen historiaa kesästä 1918, niin jälleen kuuluu: ”Kommunisti”.
Sen tähden en lopeta kirjoittamista. Paras kirjani on jo painossa.
Täytynee niihin haukkuihin suhtautua kuin kiitokseen.
Se mitä en laiskuuttani ja muiden asioiden ”tärkeyden” takia ole nuorempana tehnyt, on venäjän kielen opetteleminen. Kyrilliset aakkoset sentään jäivät joten kuten päähän. Venäjän kielen oppimattomuus on suurimpia virheitä, joita nuoruudessaan voi Suomessa tehdä ajatellen tulevaa elämäänsä ja maailmankuvansa avartamismahdollisuutta. Kerran mainitsin naispuoliselle työtoverille vuonna 1976 tuosta aikeesta. Hän kysyi tuohtuneena: ”mitä sä sillä venäjällä teet”? Ja vastasi itse hetken päästä: ”Niin, kun kaikki sosialisoidaan”. Venäjän kieli, venäläisyys, sosialismi ja muut ”pahat asiat” ovat monien suomalaisten päässä yhtenä erittelemättömänä sumppuna, joita täytyy vastustaa, vaikka ei niistä paljon mitään tiedäkään.
Ei tarvitse kuin lukea Iltalehden lööppejä päivittäin, jotta selviäisi, että jotkut piirit tässä maassa harjoittavat järjestelmällistä Venäjän demonisoimista ja mustamaalausta. Keiden etua se palvelee, kun samaan aikaan tuo elinkeinoelämäkin (epämääräinen käsite) kääntyy yhä enemmän Venäjän suuntaan, koska siitä on sille (heille) hyötyä?
Sukupolvesta toiseen tästä maasta löytyy äänensä värisyttäjiä, jotka paatoksella ja intohimolla vastustavat kaikkea, mikä tulee idästä. Jokaisen sukupolven tai ainakin joka toisen täytyy näköjään toistaa aikaisemmin tehdyt virheet suhteessaan naapurivaltioon ja sen kansoihin – seurauksista välittämättä.
Miten vv.1917-1918 voivat olla perusteena jollekin ryssävihalle. Suomalainen oikeistolainen porvarillinen hegemonia tarvitsee ryssävihan ylläpitämistä, jotta kansa ei huomaisi, että kuka se kansaa itse asiassa kusettaakin. Venäläiset ovat sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä ihmisiä. Olen tuntenut heitä 1970 vuodesta lähtien ja asunut heidän kanssan vuodesta 1975 myöskin samalla paikkakunnalla ja jopa samassa talossakin.
Miksi suomalainen tarvitsee ihmisvihaa ja kaunaa elämässään. Suomalainen sotaveteraani, joka oli parhaimman nuoruusiän rintamalla, ei kannattanut ryssävihaa, vaan toivoi rauhan ja yhteiselon rakentamista. Venäläisillä ja suomalaisilla on paljon samanlaisia luonteenpiirteitä ja lukuisten venäläisten kanssa myöskin samaa geeniperintöä.
Spasibo!
Kiitti kommenteista, Unto, Antti ja Sinikka – punnittua puhetta.
Sinikalle tiedoksi –
ryssävihan alkuperää on oikeasti tutkittu, mm. Matti Klinge ja Timo Vihavainen. He ovat osoittaneet että juuri itsenäisyytemme (1917) jälkimainingeissa tarvittiin ”Venäjän pelkoa” ja sitä lietsovaa ryssävihaa kaikista eniten. Siksi vuodet 1917-18 ovat tässä mielessä ratkaisevia.
1917 – lokakuun vallankumous
1918 – kansalaissota Suomessa
1800-luvun autonomia oli Suomelle, suomalaisille melko lailla auvoista aikaa, koska kansakunta alkoi oikeasti muotoutua ja ns. Suomen Suuriruhtinaskunta eli omaa elämäänsä Venäjä vieressä, aika lailla vapaasti eritoten Aleksanteri II aikana. ”Itsenäistyminen ” siis alkoi jo silloin, ei Venäjästä, vaan Ruotsista.
Iso- ja pikkuviha ovat (1700-luvulla) tietenkin totta, mutta eivät missään nimessä jättäneet sellaisia jälkiä kuin tapahtumat 200 vuotta myöhemmin. SORTOKAUDET ja esim Nikolai II ”helmikuun manifesti” 1899 olivat ryssävihalle eräänlainen lähtölaukaus, tottakai. Suomi-neitoa alettiin ryssän toimesta raiskata…, mkutta varsinainen kulminaatio oli IDEOLOGINEN, siis bolshevikit ja oman maan tapahtumat 1918. Ulkoiseksi vihiolliseksi määriteltiin se pahalle haiseva ”ikuinen” sortaja eli ryssä. Totta asiassa oli tuskin edes toinen puoli…
Öisinajattelija