Suuri osa suomalaisista tietää Enni Rukajärven hopeamitalin ansiosta millainen laji on Sotshin olympialaisten slopestyle (?). Halfpipe voi olla hieman oudompi, mutta kumparelasku kertoo jo lajin suomennoksena paljon. Miten sitten supersuurpujottelu eroaa muusta pujottelusta tai syöksylaskusta? Tiedätkö mitä pitää sisällään lumilautakrossi? Entä onko alamäkiluistelu jo olympialaji? Mitä freestyle tarkoittaa?
Olen seurannut pitkästä aikaa talviolympialaisia tavallista enemmän. On ollut aikaa – ja kun paikkana on subtropiikin Sotshi, kisat kiinnostavat Venäjä-harrastajaa. Miltähän Putinista mahtoi tuntua yksinäisessä jäähallin aitiossaan kun Venäjä hävisi (15.2.) jääkiekossa USAlle?
Kilpaurheilun tasa-arvo
Sotshissa naiset kilpailevat olympialaisissa ensimmäistä kertaa hyppyrimäessä. Jääkiekkoa he ovat pelanneet aikaisemminkin. Hyvä niin, tasa-arvo on toteutumassa esimerkiksi kaikissa palloilulajeissa. Uima-altaassa naiset ovat polskineet jo kauan – ja nyrkkeilleetkin. Vähissä ovat ne miehiset lajit, jotka eivät muka naisille soveltuisi. Naispainijat, painonnostajat ja kehonrakentajat valtaavat areenoita idässä ja lännessä. Onkohan sumopainijoiden joukossa jo hurjia yli satakiloisia naaraita? Kai muistatte Tamara Pressin, kiekonheiton ja kuulantyönnön supersankarin itänaapurista? Ihailin häntä varauksetta…
Show- ja taitolajit – markkinatalouden unelma
Öisinajattelija on perinteisten olympialajien kannattaja. Nousin viimeksi barrikadeille (tosin vain blogissa), kun paini aiottiin poistaa kesäolympialaisten lajivalikoimasta. Asiahan on niin, että aina kun uusia lajeja ympätään mukaan, vanhoja karsitaan. Näin ehkä käy pikku hiljaa talviolympialaisissakin. Varautukaa slopestylen ja halfpipen kaltaisten taitolajien läpimurtoon. Ne ovat rahamiesten ja tietokonesukupolven suosiossa! Show must go on: enemmän sirkushuveja ja näkyvyyttä kuvaruutuun.
Mielestäni (ja nyt kerron omat mietteeni, pidä varasi!) myös curlingin kaltaiset lajit olympialaisissa, ovat kisoille häpeäksi. Curling on selkeä taitolaji siinä missä petankki, korona tai biljardi. Harjoittelu auttaa, mutta liikunnallisesti liikettä on kovin vähän. Näin on asia kelkkailussakin. Jaa, onhan shakkikin urheilua (?). Makuasioita…
Lumilautailu- ja laskettelulajien määrä kasvaa selkeästi markkinatalouden ehdoilla. Ne ovat suosittuja ja tuottavia mainosten kohteita ja ylemmän keskiluokan harrastuksia. Raha liikkuu laskettelukeskuksissa, alpeilla ja Keski-Euroopan veroparatiiseissa. Juuri nämä slopestylet ja halfpipet symboloivat menestystä, uskallusta, riskinottoa ja rentoa elämäntapaa siinä missä golf tai moottoriurheilukin. Suuret massat liikuttuvat, mutta liikkuvat oikeasti laskettelukeskuksissakin lähinnä baarien ja ravintoloiden tuntumassa bailaamassa. Mikäpä siinä! Se sallittakoon, mutta aito liikuntakulttuuri löytyy muualta.
Ennen oli ennen
Ennen ladut aukaistiin hiihtämällä ja mäet rampattiin ylös. Vasta sitten laskettiin alas. Yhdestä asiasta Öisinajattelijalla on siksi yhä sama mielipide kuin ”Tahko” Pihkalalla:
”Mitä urheilua se sellainen on , missä konevoima vie ylös ja painovoima tuo alas!”.
Öisinajattelija
PS
Peesaan ja lisään parit.
Minusta HIKI on liikuntaurheilun mitta. Kaikki muu on temppuilua.
ps
(Koulumuisto muutaman vuoden takaa modernin ajattelun syöpymisen saapumisesta syrjäiseen Maalaiskouluun.
Juhani, 4. lk, lie ymmärtänyt loman lomaksi hiihtämisestä, koska
on vienyt suksensa koulun suksivarastoon, vaikka huomenna edessä viikon ’hiihtoloma’, jota nykyisin talvilomaksi kutsuttaneen.
Opettaja: – Mitä mitä! Etkö ota suksia kotiisi?
Juhani: – EN.
O: -Ja mikset?
J: – Siellä ei oo latua.
O: – Onpas.
J: – Eikä oo.
O: – Hiihät hankea pitkin ja katsot taaksesi. Perässä on valmis latu.
Juhani käy suksensa varastosta ja ottaa ne koulutaksiin mukaan.)
Kiitti Hikkaj!
Hauska tuo koulumuistosi.
Taidetaan olla sitä sukupolvea, että liikunnalliset talvimuistot samanklaltaisia(?)
Hiki on hyvä liikunnan mitta, samaa mieltä”.
Täällä Lieksassa joutuu hikoilemaan sauvakävellen ja kuntosalilla, koska lunta on vain ehkä 5 senttiä. Ei paljon hiihdellä, vaikka jotkut uskalikot yrittävät. Mutta sauvakävely on kyllä upea (uutuus)laji ikäihmisillekin!
Oma koulumuisto: Koulumatka oli n 5 km suuntaansa kansakoulussa.
Eka luokilla se ensin käveltiin ja toka luokalta pyöräiltiin (aikuisten pyörä, tietenkin) seisaaltaan – ja talvella hiihdettiin eestaas. Mulla oli luokan surkeimmat sukset, niin sanotut hikilaudat eka luokilla, mutta hyvin niillä pärjäsi, erityisesti mäenlaskut Lestinjoen törmältä olivat hauskoja: hikilaudoilla pysyi hyvin pystyssä. Kerran tuli kyllä pikapysäsys, törmä vastaan ja nenä valui verta koko kotimatkan niin että heikotti…, mutta ei se seuraavana päivänä menoa haitannut…
Öisinajattelija
Ulkosuomalaiseen olympialaiset nostavat koti-ikävän ja kunnon hurmoshengen. Hieno on ollut seurata.
Pihkalan siteeraamista soisi näkevän vähän vähemmän. Äärioikeistolainen ja rodunjalostuksesta kiinnostunut Pihkala halusi luoda suomalaisista soturikansan. Kiistatta ansioitunut mies urheilun puolella, mutta kapeakatseinen. Silläpä varmaan myös tuo konevoima-painovoima kommenttikin syntynyt. Olisi varmaan kannattanut kokeilla alamäkihiihtoakin, niin tietäisi paremmin mistä puhuu. Aika urheilijoiltahan ne näyttävät nuo Suomenkin alppinistit. Ja taitaa olla veri aika lailla puhtaampaa kuin maastohiihtäjillä…
PS
Vaikeeta on ollu hiihellä, myönnettäköön, vaan kuitenkin jo 400 km/€ täynnä, mistä tuolla intiimämmässä blogipotussani kirjaa pidänkin. (Siellois muuten taidekritiikkiäkin tarjolla, jos satut joskus eksymään ja istahtamaan sille potulle. Pottuhan ei tarkoita P-Karjalassa perunaa vaan keijaa.)
Itekin vähättelin ja halveksuin koko sauvakävelyä viime vuoteen saakka, vaan kun meistä Parempi sitä kehui ja kehui, niin mukaanhan lopulta oli lähdettävä ja todettava samoin kuin sinä yllä:
”Mutta sauvakävely on kyllä upea (uutuus)laji ikäihmisillekin!”