Olen asunut Lieksassa vuoden 2012 tammikuusta. Olen uuslieksalainen, mutta Keski-Pohjanmaan Kannuksessa nuoruuteni viettäneenä mentaliteetiltani pohjalainen. En väitä ymmärtäväni karjalaisia, saati lieksalaisia, vaikka äitini on vepsäläisten evakkojen jälkeläinen. Olen käynyt syntymässä Lahdessa ja asunut myös 15 vuotta Helsingissä ja melkein 20 vuotta Joensuussa. Olen siis maassamuuttaja. Olen myös maastamuuttaja ja maahanmuuttaja – asuttuani lähes 7 vuotta ulkomailla. Lieksassa minulla ei ole minkäänlaisia sukusiteitä. Ellei vaimoa ja vaimon sukua lasketa…
Olen lieksalainen – ja ylpeä siitä!
Lieksa on ollut pahassa maineessa jo monta vuotta. Maine on suurimmaksi osaksi käsittämättömien väärinkäsitysten summa. Maine on luotu mediassa, paljolti KehäKolmosen sisäpuolella. Ne mediaihmiset, jotka ovat vaivautuneet Lieksaan saakka, ovat tulleet tänne kovassa kiireessä ja moraalisesti närkästyneinä vahvistamaan ennakkoluulojaan. He ovat useimmiten tulleet osoittamaan kuinka ennakkoluuloisia ja typeriä periferian, pikkukaupungin ja rajaseudun kansalaiset ovat. Heillä ei ole ollut aikomustakaan tuottaa tasapuolista informaatiota.
Kokemuksesta jopa tiedän, etteivät esimerkiksi tasapuolisuuteen pyrkivät dokumenttielokuvat ole edes saaneet rahoitusta. Olen ollut joissakin hankkeissa mukana, ideoijana! Niinpä Lieksa on koko ajan mustavalkoisen informaation herkullinen kohde ja lähde!
Ja silti uskallan sanoa. Kaupunki on paljon mainettaan parempi, täynnä luovaa potentiaalia, aitoa yritteliäisyyttä ja jopa vireän kulttuurin keskus. Tämä ei tarkoita sitä etteikö epäkohtia, köyhyyttä, karjalaista kateutta ja ennakkoluuloja olisi.
Kulttuuria kaikille, palvelut pelaavat
Tässä pikkukaupungisa, Lieksan Kulttuurikeskuksessa tapahtuu monenlaista. Nuorisolla on siellä hyvät tilat kokoontua ja jopa uusimmat elokuvat tavoittavat lieksalaisen samaan aikaan kuin herttoniemeläisen helsinkiläisen. Kuka niitä katsoo siellä, täällä? Kaupungin pääkirjasto on Suomen parhaimpia, käyttöasteen, palvelujen ja elokuvakokoelmien suhteen.Voin vakuuttaa: aika monessa kirjastossa olen asioinut viime vuosikymmeninä! Ulkoilureitit, valaistu hiihtolatu, uimarannat ja uimahalli ovat huippuluokkaa. Täällä voi kesäisin pelata tennistä ja heitellä frisbiigolfia ilmaiseksi! Marjamaat ja sienimaastot ovat kilometrin parin etäisyydellä.
Moni palvelu pelaa siitä huolimatta, että nuoriso muuttaa muualle, mikä ei sekään ole yksin Lieksan ongelma Suomen laita-alueilla. Syrjiltä muutetaan keskuksiin kaikkialla. Palvelu pelaa Lieksassa vieläkin osittain siksi, että useimmat palvelut on mitoitettu 20 vuoden takaiselle ja kokoiselle Lieksalle. Tässä on hyvät puolensa, toistaiseksi – Lieksasta kun on muuttanut reilu kolmannes väestöstä pois parinkymmenen vuoden aikana. Työpaikat ovat tiukilla. Nykyinen väkiluku on noin 12 500. Elän siis pikkukaupungissa.
Lieksassa ei ehkä ollakaan yksin?
Helsingissä kuulee jatkuvasti uutisia yksinäisistä, hylätyistä ja yksiöönsä omaisten unohtamista vanhuksista. Väitän, että Lieksassa naapuri tunnetaan ja kaverista pidetään pääsääntöisesti huolta. En halua liioitella, mutta käsittääkseni kukaan ei ole tässä kaupungissa jäätynyt kinokseen, harhaillut yöpaidassa Pielisentiellä eivätkä vanhukset mätäne kuolemansa jälkeen asunnoissa kuukausikaupalla.
Luonto on lähellä ja terveyspalvelut toimivat…vielä (?). Niin no, ikävä kyllä, sote-”uudistukset” voivat romuttaa kaiken (?). Terveyspalveluja tarvitaan koko ajan enemmän koska Lieksa on Suomen ”eläköitynein” kaupunki. Olen ylpeä siitäkin, kohta itsekin eläkeläinen! Sanottava on, että Lieksan eläkeläiset ovat harvinaisen liikkuvia, virkeitä ja osallistuvia. Näen sen joka päivä.
Ulkomaalaiset silmätikkuina
Asun Lieksan Partalanmäellä. Alue ei ole kaupungin ”ulkomaalaisin”, mutta naapurikortteileissani asuu sekä somaleja että irakilaisia ja venäläisiä. Tunnen heistä monia ja tervehdin tuntemattomiakin. Hekin tervehtivät, useimmiten iloisesti ja jonkin sanan vaihtaen.
Lieksassa pidetään yllättävää kyllä hyvää huolta jopa ulkomaalaisista. Juuri se herättää närää siellä sun täällä. Olemmeko unohtaneet oman Ruotsiin muuttomme, omat työttömämme, nuoremme? Kyllä, osittain – ja ns nuorisotakuun kohdalla olisi parantamisen varaa, koska se ei näytä toimivan! Ei Lieksassakaan.
Se, että Lieksan päättäjät päättivät (erotuksena esim Länsi-Suomen rikkaista ruotsalaispitäjistä!) ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, oli hieno kädenojennus niille, joilla ei ole sijaa kotimaassaan. Halpojen ja vapaiden vuokra-asuntojen maine kiiri myös ulkomaalaisten korviin. Siksi tänne on muuttanut paljon myös oleskeluluvan saaneita somaleja ja muita ulkomaalaisia. Lieksassa vuokrataso on jopa 30 % halvempaa kuin Pohjois-Karjalan aluekeskuksessa Joensuussa. Ison kaksion saa vuokrattua aivan keskustasta 450 eurolla. Puhun kokemuksesta, maksan kaksiostani (58 neliötä) vuokraa juuri tuon summan. Sijaitsen melkein joen rannalla, kuvitelkaa, 200 metriä uimaan ja uimahalliin!
Ei tietenkään ole ihme, että esimerkiksi juuri mustat somalit herättävät huomiota ja keskusteluja. Pitää myöntää, että ison ryhmän (= 300 muuttajaa parissa kolmessa vuodessa) muuton vuoksi syntyi uusia ongelmia, joihin aniharvalla on ollut valmiita ratkaisuja.
Myös sosiaalitoimi taisi olla aluksi lujilla, vaikka teki kaikkensa. Mutta tarkoitus on koko ajan ollut hyvä: vaikka olemme Lieksassa köyhiä, autamme silti muita , miten te siellä muualla Suomessa, kertokaa? . Näissä kotouttamisasioissa on kunnostautunut erittäin hienosti esimerkiksi Lieksan tukipiste ja sen vapaaehtoistoiminta. Monet eläkeläiset ja ja usein juuri naiset ovat innolla mukana vaikka kielikotouttamisessa! Kunpa muualla Suomessa tästä otettaisiin oppia!
Tilanne on kokemukseni mukaan paljon parempi Lieksassa 2010-luvulla kuin Joensuussa skini-ilmiön aikana, 1990-luvulla. Muistan Joensuun 1993, ikävä kyllä. Olin silloin Joensuussa töissä, MLL:n nuorisosihteerinä. Vaikeaa aikaa eikä kenelläkään paljon kokemusta ulkomaalaistyöstä! Onneksi oli sellaisia työntekijöitä kuten Jouni, Erkki ,Leena ja Tapio ….
Mutta, aidosti väitän: Lieksa petraa ja pärjää tätä nykyä paremmin, ehdottomasti!
Kritiikki ja kansainvälisyys
Ei pidä perusteetta torjua myöskään kriittistä keskustelua. Kotouttamisasioissa on paljon parantamisen varaa. Myös Lieksan omat työttömät ja erityisesti nuoret on hoidettava! Vain näillä kriteereillä monikulttuurinen Lieksa voi kehittyä! Vain tasavertaisperiaatteilla ulkomaalaiset ja lieksalaiset löytävät toisensa. Siksi myös perussuomalaisten kriittistä ääntä on kuultava. En ollenkaan usko, että Lieksan perussuomalaiset sinänsä vastustaisivat ulkomaalaisia. He vaativat oikeutta ja tasa-arvoa kaikille ja se on kyllä köyhän ja poljetun kansan oikeus. Ollut aina ja on nytkin.
Väkivalta ja rasistiset solvaukset sekä valheellisen tiedon välittäminen nettilistoilla ovat eri asia. Niitä ei lieksalaisten enemmistö taatusti hyväksy!
Lieksaan mahtuu hyvin uusia tulokkaita maasta mistä hyvänsä. Tahtoisin uskoa, että ajan kanssa kaupunki jopa profiloituu harvinaisena itäsuomalaisena kansainvälisenä keskuksena. Kansainvälisyydestä täällä on toki kokemusta monenlaisen kulttuurin alueella (ks. edell blogini). Lieksan Vaskiviikot, esimerkiksi, ovat maailmankuulu kansainvälinen konserttitapahtuma. Tervetuloa kaupunkiin, heinä-elokuun vaihteessa 2014!
Öisinajattelija
Terve Pena,
Hyvä juttu ja mielenkiintoinen näkökulma. Miksiköhän Ylen aluehydra ei lähesty kansalaisia tästä näkövinkkelistä? Sen sijaan se lapioi turhan paljon selvää sontaa Ylen nettisivuille. Ja turhan usein lapioidulla sonnalla ei ole mitään tekemistä alueellisen uutistoiminnan kanssa.
Olen usein pohtinut, mikä on Ylen aluetoimitusten olemassaolon tarkoitus?
terv Pekka
Erittäin herkullista sanankäyttöä Pentillä: Maastamuuttaja – maahanmuuttaja – maassamuuttaja.
Älykkyyden lisäksi kirjoituksessa loistaa tasapuolisuus.
Hyvää jatkoa!
Kiitos Pekalle ja Untolle kommenteista!
Pekalle aluksi: uskon että YLE-aluetoimitukset ovat alimitoitettuja eivätkä saa ajallisesti edes ääntään/kuvaa kuuluviin/näkyviin, vaikka haluaisivatkin!
Tarkoitukseni täsä blogissa ei ole kieltää ongelmia (joita Lieksassa on, monenlaisia!),
vaan tuottaa myös uutta näkökulmaa keskusteluun, joka on lähimain mustavalkoista. Moni nimittäin viihtyy Lieksassa ja tekee todella paljon vapaaehtoistyössä – ja vaikkapa rasismin vastaisessa työssä. Paikallislehti, Lieksan Lehti on tästä hyvä esimerkki: hatunnosto sen päätoimittajalle, Marja Mölsälle! Hatunnosto myös Tukipisteelle ja Virikesopille (jonka toimintaa uhkaa kiristyvä talous).
Mielestäni media on nykyisin a) pinnallinen ja b) liian kiireinen
tuottaakseen pätevää tietoa yleensä mistään aiheesta. Pitää lukea kirjoja (sellaisia joita esim Unto Kiiskinenkin kirjoittaa!), jotta oppisi, ajattelisi,sivistyisi.
Televisiota katsomalla ja keltaista lehdistöä seuraamalla tyhmistyy. Tämä on valitettava TOSIASIA. Jopa television pitkät keskusteluillat ovat jankkaamista eivätkä johda yhtikäs mihinkään, aivan toista oli kun JATKOAIKA pyöri televisiossa joskus 1960-luvulla! (Nuoriso jäi lauantai-iltaisin kotiin seuraamaan Jatkoaikaa, kuvitelkaa samaa nykyisin! Tuleeko mieleen mitään vakavaa televisio-ohjelmaa, joka voittaisi nuorilta ravintolaillan – tai peliviihteen?)
Myös vakavat sanomalehdet, mm HS, ovat sisällöltään paljon kepeimpiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Kukaan ei edes oleta, että median pitäisi sivistää, kasvattaa, syventää.
Minä vaadin sitä, sivistystä ja kasvattamista. Tiedän olevani vanhanaikainen, but so what? I don´t care!
Öisinajattelija
PS
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288666729834.html
Surullista.
Totta,
noin kävi, mutta päätös ei ole vielä kirkossa kuulutettu, Lieksan valtuusto voi sen muuttaa ja ellei päätös muutu, Lieksa menettää 13 työpaikkaa. Surullista,kuten HIKKAJ kirjoittaa…
Lainaus / IltaSanomat 18.3.2014:
”Esitys uusien pakolaisten tulosta Lieksaan kaatui kaupunginhallituksen tiukassa äänestyksessä.
Perussuomalaisten Esko Saastamoinen onnistui estämään uusien pakolaisten tulon Lieksaan.
Kaupunginjohtajan sijainen Matti Taponen esitti maanantaina Lieksan kaupunginhallitukselle, että kaupunki ottaisi yhdeksän alaikäistä kiintiöpakolaista. Kaupunginjohtaja esitti päättäjille, että pakolaiset tulisivat Syyriasta.
Saastamoinen asetti kokouksessa kyseenalaiseksi Taposen esityksen.
– Aloin kysellä esityksestä ja kävi ilmi, että esitys on matkan varrella muuttunut. Lautakunnan esityksessä puhuttiin Syyrian pakolaisista, mutta uudessa esityksessä puhuttiin kiintiöpakolaisista, Saastamoinen kertoo IS:lle.
Saastamoinen sai selville, että Lieksaan voi tulla perheitä ja pakolaiset ovat muualta kuin Syyriasta. Saastamoinen ehdotti esityksen hylkäämistä.
Saastamoinen sai esityksensä taakse perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit. Kaupunginjohtajan esitys kaatui äänin 5-4. Kaupunginjohtajaa kannatti keskustan ja kokoomuksen edustajat.
Pakolaiskysymys voi vielä tulla esille kaupunginvaltuustossa, jos joku valtuutettu ottaa asian esille.
Ensiksi: jaaha vain niin ?! Vai sivistystä ja kasvattamista vaaditaan medialta! Ihan OK muuten, mutta tuohon sanoisin vain ohimennen, että osan vaatijoista kannattaisi ensin lakaista roskat pois oman ovensa edestä ennenkuin ovat päteviä lakaisemaan toisten portailta roskia!Sivistykseen ja kasvattamiseen kuuluvat nähdäkseni muun ohessa käytöstavat ja toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen.Sellainen Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen näyttää näin sivustakatsojan mielestä suomalaisilta nykyään unohtuvan yleisesti, ei vain median osalta!
Toiseksi: Suomi on tutkimusten mukaan yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille Ruotsin ja Tanskan ohella !! Ja tässä laskennassa on otettu huomioon vain fyysinen ja seksiväkivalta, ei ollenkaan psyykkistä väkivaltaa! Mistäköhän johtuu tällainen käyttäytyminen ”hyvinvointivaltiossa”? Ja miten siellä Lieksassa on tältä osin asia kaikki suomalaiset paikalliset ja maassamuuttajat ynnä maahanmuuttaneet asukkaat mukaanlukien ? Miten naisia kohdellaan?Nimittäin tänä talvena vietin puolitoista kuukautta siellä Lieksassa.( jossa minulla on sukulaissiteitä!).Alkuaan tarkoituksenani oli hankkia sieltä asunto ja mahdollisesti tulla elämään siellä suurimman osan loppuelämästäni, se oli ainakin haaveena..Pilalle menivät haaveet paikan päällä joutuessani realiteettien kanssa vastatusten.Päädyin hyvin nopeasti ”pois pakoon” takaisin ulkomaille siitä ummehtuneesta ja epäsuosiollisesta ,epäinhimillisestä ilmapiiristä, mikä ympärilläni vallitsi! Jouduin siellä nimittäin naisena ja vanhentuvana sellaisena jatkuvan henkisen painostuksen ( = fyysistä väkivaltaa…) ja ”poisajon” kohteeksi…vaikka kustansin itse siellä olemiseni.Siksikö että en olisi noudattanut hyviä käytöstapoja ? Ei toki !!Vai siksikö,että olen ”vain ” nainen,Suomen kansalainen ,hyvin toimeentuleva eläkeläinen,jolla olisi ollut varaa elämiseen omillaan,ja halua ottaa osaa kansalaistoimintaan juuri Lieksassa?? Ehkä minulla on liikaa kokemusta juuri ”maassamuutosta, maastamuutosta ” ,ja yleensäkin mailmalla majailemisesta ,ja näin ollen olisin voinut tulla asioista tietäväksi maahanmuuttajaksi ? Joillekin ei kelvannut minunlaiseni sivistynyt kansainvälisesti tietävä ja ajatteleva …
Jäi karvas maku Lieksasta, mutta tähän eivät tietenkään vaikuttaneet varsinaisesti kaikki lieksalaiset, onneksi !
tarkennus edelliseen kommenttiini: henkisellä painostuksella tarkoitan psyykkistä väkivaltaa, jolla on vaikutus myöskin fyysiseen terveyteen.
Perussuomalaisista kirjan tehnyt toimittaja Leena Sharma (kuten myös Eeva kommentissaan)
haukkui puolenpv aikaan YLEssä Lieksan ”takapajuiseksi” ja ilmapiirin rajaseudulla ahdistuneeksi.
Sharma vietti muutaman päivän Lieksassa ja katsoo olevansa asiantuntija kirjoittamaan aivan samaan tyyliin kuin pääkaupungin media yleensäkin.
Juuri tämä yksipuolinen info hallitsee ja vallitsee ja kertoo siitä kuinka vähän oikeaa mielenkiintoa toimittajat tuntevat esim sille työlle, mitä Lieksan kotouttamisprojekteissa ja ulkomaalasten kanssa työskentelevien keskuudessa harjoitetaan – ja asioista tiedetään.
Mutta: kaikki mielipiteet tervetulleita, hienoa, että blogiani on luettu!
Öisinajattelija
Vielä ulkomaalaisten kotouttamisprojekteihin liittyvä käytännön huomiointi:
Ranskalla on pitkä kokemus immigraatiopolitiikasta.Asuin aikaisemmin kolmisenkymmentä vuotta Pariisin lähellä sijaitsevassa ja luontoa lähellä olevassa kaupungissa, jossa eli rinnatusten 48 eri kansalaisuutta! Kaupunki ja kaikki muut ulkomaalaisten kanssa työskentelevät tahot tekivät paljon työtä maahanmuuttajien ja jo maassa asuvien ulkomaalaisten kotouttamiseksi. Kaupunginvaltuustossa oli useita ulkomaalaistaustaisia kuntavaaleissa valittuja valtuutettuja…ja ulkomaalaisten tulokkaiden asioiden hoidosta vastasi erikseen ulkomaalaisalkuperää oleva kaupunginvaltuutettu.
Itse ulkomaalaisena en joutunut siellä syrjinnän kohteeksi.Mutta tähän vaikutti selvästi se , että asuin sulautuneeena ranskalaiseen elinympäristöön sekä ranskalaisiin tapoihin ja tottumuksiin hyväksyen, ja se että puhun maan kieltä.Uuden kotimaan kielen opetteleminen on ”uudisasukkaan” taholta tiettyä kunnioitusta uutta kotimaata kohtaan. Samalla tavalla elän nytkin, vaikkakin erilaisessa ympäristössä rauhallisella maaseudulla.Ja nyt ei ole varsinaista syrjintää,vaikkakin maassa on noussut kovasti ulkomaalaisvastaiset aatteet. Siis maahanmuuttajien asenteet vaikuttavat selvästi hänen hyväksymiseensä tasavertaisena nk.alkuperäisten asukkaiden joukkoon, tätä ei pidä unohtaa.
Ranskassa on aikoinaan tehty kuitenkin se virhe, että usein kaupungeissa vähätuloisemmat ulkomaalaiset, pakolaiset ja ulkomaalaisalkuperäiset on sijoitettu asumaan sellaisiin lähiöihin ( cités), joissa elää lähes pelkästään ulkomaalaisia! Näin ollaan enemminkin synnytetty yhteisöjä, joissa kotouttamispolitiikka ei pelaa, ja joissa työttömyys ja kurjuus vallitsevat ja huumekauppa ym.rikollisuus kukoistaa. Tällainen ”yhdessä erilleen” asuttaminen on siis tuonut mukanaan monenlaisia vakaviakin ongelmia,joista on hyvin vaikea päästä eroon tänä päivänä. Uskon, että helpommin kotouttamisasiat hoituvat,kun maahanmuuttajat kotiutetaan sijoittamalla heidät hajalleen paikallisten asukkaiden joukkoon, siis sijoittamatta heitä keskenään tuollaisiin muista erottaviin asuinalueisiin ja lähiöihin,joista voi vähitellen muodostua ns.”ongelmalähiöitä”.