Autoton loppuvuosi 2014. Osa 2

Viikko ilman autoa.

Auto meni. Tähän mennessä Helkama-pyörä toimii. Sateita on ollut Lieksassa runsaasti. Harmittaa, mutta kasvattaa pyöräilijän luonnetta.

Olen silti säästänyt menoja liikenteessä, vaikka en nyt tähän blogiin laskelmia teekään.
(Joskus kehuin, että pyöräni maksaa saman kuin auto. Näin onkin.)

Onneksi Lieksan pyörähuolto pinnoitti takavanteen uusiksi syyskuussa kun en itse osaa, vaikka isäpappa yritti poikaansa opettaa. Vanne oli kahdeksikkona.

Mutta: en ole (vielä) edes ajatellut autoa. Jaa noh, valehtelen. Kari kutsui kirjastoon ja polvi oli vähän arka. En mennyt tänään, autolla olisin mennyt. Tekosyy ei ollut harjattavat hevoset tallissa kuten M.A.Nummisella, joita mies hinkkasi, vaan liikaa on tullut pyöräiltyä? Mahdollisesti. Torilla kävin, ja selkärepussa oli suht helppo kantaa kotiin valkosipulipurkit, tuore patonki ja kylmäsavulohi, lähituotantoa. Mutta oikeasti: polvi ärtsyilee! Pyöräily vaarantaa terveytesi (?).

Autosta kannattaa luopua syksyllä

Huomaan olleeni ovela, tunnustetaan. Luovuin autosta, kun alkaa olla se aika syksyä, että pitää tehdä auton talvihuolto, vaihtaa renkaat, öljyt ja suodatin ja tsekata akku, erilaiset nestekestävyydet ja riittävyydet. Myös marjastus- ja sienestyskausi non päättymässä. Myönnetään. Mikä ihanuus antaa auton huoltohommat muiden huostaan.

Ensikäden huomio.
POSITIIVISTA: minun ei tarvitse kantaa huolta auton huollosta, sade-räntä- tai talvikeleistä, nesteistä – pitemmän päälle talvihuollosta, öljynvaihdosta jne. Säästän vuodessa noin 100-200 euroa. Vakuutusmaksut ovat toinen iso menoerä – vuodessa mun bonuksilla maksan lähes 200, kaikesta huolimatta. Autoilijan vakuutusbonukset siis tarkoittavat sitä, että en ole viime vuosina törttöillyt liikenteessä, saanut sakkoja jne. Noillakin rahoilla jo pelkästään ajelee vaikka taksilla monta matkaa (lupaan raportoida) tai junalla / bussilla Joensuuhun (lupaan raportoida). Silti bonus -systeemi toimii kannustinloukkuna: ajat siististi, saat korvauksena pienemmät vakuutusmaksut. Niin, no, mikäpä siinä. Panepa se mietintämyssyysi ja vrt mihin hyväänsä muuhun diiliin…

Lisään syntilistaani muutamian seikkoja.
NEGATIIVISTA: Öisinajattelija tietenkin marjastaa ja sienestää autolla. Matkaa kertyy Lieksan hyville saalistusmaille 5-15 km. Auto pakollinen mutta silti… . En ole pyörään näillä reissuilla tarttunut, pari ämpäriä toki ohjaustankoon mahtuu, mutta harvoin ne siinä killuvat, sanottava on. Naapurini, siivooja, poimii marjoja myytäväksi asti ja osti juuri viime kesänä ansioillaan uuden pyörän tätä toimintaa varten. Ihailen, nöyrryn. Hän pyöräilee nämä marjamatkat eikä valita.

Nyt meikäläisen marjastus ja melkein sienestyskausikin on loppu (14.10.), joten auton luovutus = laiskan miehen houkutus. Nimittäin: en muutenkaan paljon ajele autolla talvisaikaan, kuten jo viime blogissa kerroin.

Autoton kärsimysten tie?

Autottomuus avaa keskusteluja. Pari naapuriani ihmetteli sitä, että olen fyysisesti paikalla ja parkkiruutuni on silti tyhjä. ”Huollossa? Oletko vaihtamassa?”

Jos mistä, autoista herää keskusteluja Lieksan lähiöissä. Ja autottomuudesta saat päänpyörityksiä. Autot siis yhdistävät naapurustoa. Somalienkin kanssa olen autoista jutellut. Nyt se some toimii muutenkin: kuinka somalit ostelevat autoja, millä rahalla? Minulla on toinenkin kysymys:
Afrkkalaiset ovat tiukkoja kestävyysjuoksijoita. Entä sitten, kun naapurini hoikat pojat opettelevat suomalaisen ”liikkumattomuuden” eli perseellään istumisen ihanuuden, ja kulkevat lähikauppaankin autolla, tottakai! Pelihimoisen perse ei penkiltä, nouse lapsillakaan enää?. Kyllä siinä somalikin muuntuu kulttuurin paineessa.

Auto olla pitää

Lieksassa ajellaan omalla autolla postilaatikollekin (? ) .
No, älä usko.
Tämä ei silti ole pyöräilykaupunki kuten Joensuu. Ollaanko huonompia? Ei, täällä olemme eläkeläisiä ja jokaisen eläkeläisen yksityisomaisuuteen kuuluu oma auto niin kauan kuin kaasujalka nousee. Minä alistun ja otan osaa. Ei sentään. Älkää kuvitelko etteikö tässä kaupungissa luontoasioita ajatella, ja seurustella ilman menopelejä, mietitä vaihtoehtoja. Kyllä, ainakin lukiossa – siellä muuten vihreitten kannatus on huippuluokkaa, siis Lieksassakin. Tiedän, olen kysellyt nuorison tuntoja, ihan EU-projektityönikin puolesta.

Kova argumentti kantautuu peruspersuilta… tai mistä minä tiedän naapurieni poliittisen kannan, se on tämä:
”Ooot sie myynyt?…, ei täällä minnekään pääse ilman autoa, otan osaa”.

Ja kun parkkiruutu on tyhjä:

”Hei, ei kai sitä Ladaa ole varastettu, olis kyllä uutinen täällä! Kähkähkäh…!
”Tarttetkos kyytiä , kauppaan siis?”
”Antaa olla, tänks, ainakin tonne lähikauppaan pääsen, 300 metriä… ”

PS. Ja sitten huomaan:
PULLONPALAUTUS! En tajua, miksi ne tyhjät pullot pyörivät jaloissa, pesiytyvät kaappiin ja niitä pitää häätää käytävään, kasseihin pakata ja purkaa, – tana. Niitä pesii tänne kymmeniä. OK, miksi ystävät hyvät tuovat ja kantavat juuri minullle kaiken maailman pullot, WHY ME?

Miten päästä pulloista eroon ilman autoa?

Öisinajattelija