ÄÄNISEN AALLOILLA-blogini ekaosassa kritisoin rakasta Äänislinnaa rankasti. Otan vähän takaisin
sillä:
oikeasti oli mukava käydä Petroskoissa, vaikka siitä on tullutkin jotenkin turhan eurooppalainen city. Kaupunki on silti edelleen outo ja erilainen karjalainenkin, vaikka yrittää olla muuta kuin on. Juuri se häiritsee silmää jos korvaakin, pyrkimys olla eurooppalainen. Eikö tässä maailmassa ja Luoteis-Venäjällä erityisesti voisi olla yksi ihan oikeasti karjalainen kaupunki, ilman katuvarsien paskamainoksia ja ylikansallista musiikkia joka helvetin kapakassa, kaupassa jne. Eikö?
Kivaa oli tavata sellaisia petroskoilaisia kulttuurihenkilöitä ja journalisteja kuten (anteeksi puutteellinen luettelo, muitakin oli…):
Anatoli Tsygankov
Svetlana Tsygankova
Valeri Potashov
Mikko Nesvitski
Armas Mashin
Jana Zhemotelite
Terveisiä teille kaikille! Proud of them! Palaan astialle jossakin lehtijutussani kun ehdin. Edustatte erilaisia mielipiteitä ja suuntauksia…ja juuri se antaa meikämannelle monipuolista kuvaa Venäjän Karjalasta. En ole koskaan pyrkinyt haastattelemaan / tapaamaan niin sanottua estabilishmenttia, vaan erilaista porukkaa. Olette sitä, spasibo!
Olin Petroskoissa kaupungin juhlapäivänä 27.6. lauantaina. Kuljin rantabulevardia pitkin. Join vodkapaukut Brezhnevin kuppilassa (”1970”-luku). Osuin rannalla ”Lasten oikeuksien” mielenosoitusmarssille. Turha puhua etteikö Venäjällä osallistuttaisi, välillä jopa osoitettaisi mieltä. Vaikkapa sitä vastaan, että nyt jo Petroskoin kaupunginjohtajakin nimitettäisiin ylhäältä!? En voi käsittää, en voi yhtyä Päämies-Hudilaisen perusteluihin, jotka muistuttavat brezhneviläisyyttä pahimmillaan.
Sade alkoi vasta iltapuolella, joten ennen sitä ehti osallistua rannalla monenlaisiin tapahtumiin.
Istuin Äänisen rantabulevardin keskivaiheilla terassilla, jonne tuli kuorollinen eläkeläislaulajia, osa yli 90-vuotiaita sotaveteraaneja. Voin sanoa rehellisesti että kyynel tuli silmiin kuunnellessani vanhoja partisaanilauluja. Minulle tarjottiin paukut kun pidin pienen puheenvuoron, jossa keskeinen sanoma oli RAUHA.
Huippuhetki oli kun sain toivoa omaa suosikkikappalettani elokuvasta BELORUSKIJ VOKZAL. En ole tähän päivään vielä onnistunut kuuntelemaan kyynehtelimättä sanoja: ””Potshteljon saidjot s uma rassiskivaja nas…” Uskomattoman koskettava biisi, samanniminen elokuva yksi parhaista mitä on ikinä neukuissa tehty!
Öisinajattelija
PS
linjabiililläkö menitte? Joensuusta ei maltaita maksa.
Voisit mainostaa tietämättömille tietä ja matkantekkoo sinne.
********
Kerros jotain sisäpiiritietoa tuosta Luukkaisesta, näkyy hänkin olleen jossain vaiheessa Joensuun/IS:n yliopistolla kansaa ’pelottelemassa’.
Mikä on uskottavuusprosentti? Mikä luulon osuus?
(http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83757-hurja-vaite-sauli-niiniston-venajan-matkasta-vladimir-putinin-viesti-oli-suora)
Joo,
linjabiilillä lähtö oli Lieksasta, koko lysti Puttosen matkassa vaivaiset 200 ekeä (en edes ajatellut omaa autoa kun matkasta ja 4 vrk hinnasta kuulin). Mieluusti mainostan. Hyvä kuski ja hyvä jengi.
En nyt juorua, mutta Arto Luukkanen taitaa olla persujen ainuita tohtoreita sen Hallayön ohella. Kielimies, puhuu täysin sujuvaa venäjää muiden EU-kielten ohella, mutta tietenkin kaistapää mikä kaistapää, laulaa hyvin kirkkovirsiä, teki väittärin Venäjän uskonto/ateismipolitiikasta Lokakuun jälkeen. Kieli- ja historiamies btodella, muistuttaa häiritsevästi Öisinajattelijaa…, meidät joskus sekoitetaan, valitettavasti tai sitten ei…
Öisinajattelija
Pena, sallitko että mainostan myös henkilöbiilimatkustamista?
Henkilöbiilillä Karjalaan on myös helppo mennä. Värtsilän Niirala on oikeastaan ainoa mahdollinen rajanylityspaikka – niin kauan kuin Parikkalan-Syväoron raja-asemaa voidaan käyttää vain erikoisluvalla. Niiralasta on noin 59 km kohtuullisen kuntoista tietä, joka liittyy Sortavalan-Prääsän maantiehen. Sitä on korjattu viime vuosina oikein urakalla, eikä sen kunnossa ole valittamista.
Impilahden tienhaarasta eteenpäin on sitten noin 70 km semmoista stradaa, ettei Suomessa taida vastaavaa löytyäkään. Loppumatka Prääsään asti on perinteisempää sovjet-maantietä, mutta päällystettyä sekin. Prääsästä vasemmalle kyltti kertoo, että Murmanskiin on jotain 950 km ja Petroavodskiin 50 km. Matrosyn kylä, jossa aiemmin köröteltiin 40 km/h usean kilometrin verran, on nyt ohitettu uudella tiellä, ja vastaavia ohitustietyömaita on pari meneillään. Lisäksi Venäjällä päällystetään teitä – toisin kuin Suomessa nykyisin. Öljystä ei taida olla puutetta.
Petroskoin sisääntulotiet antavat vielä aiheen toivoa pientä loppusilausta, mutta kyllä niitäkin ajelee, kun silmä on valppaana väistämään asfaltissa olevia reikiä.
Paluumatkareitiksi voisi suositella Suojärven kautta tulevaa tietä, mutta sen länsipää on todella huonoa soratietä, jossa on reikiä, isoja kiviä ja tien pohjaan laitettuja parruja irvistämässä esiin. Jollain maasturilla se varmaan olisi ihan siedettävä tie. Tämän tieosuuden kaunein tienoo on Essoilan/Jessoilan kylä Säämäjärven rannalla.
Spasibo Kaakkuri,
olet kartalla, huomaan!
Itse asiassa noinkaan paljon en tiedä….,
mutta MATROOSA on asia erikseen – kai tiesitte, että kylä on suomalaisten punikkien raketama? Ihan kaikkia ei tapettu 1937, ei niitäkään kahta nyrkkeilijää, joita MusatamAIJA TULI HAKEMAAN…
Tietenkin mainostan Aunus-Pitkäranta-Sortavala-reittiä,
jolla näkee koko Laatokan parhaat rannat ja mm. ne leffamaisemat, missä Zjvagintsev teki eka filminsä.
ps. olen ehdottanut häntä Sodikseen 2016, Petteri ehti kuolla, tykkäsi…
Niin, kai muistat ja tiedät että Matroosan kylään tuli about 200 suomalaista USA/Kanadasta 1930-32. Suurin osa vietiin Siperiaan tai tapettiin Sandromashin metsikössä… paitsi ne nyrkkeilijät, jotka iskivät mustan maijan kuljettajat tainnoksiin kun nää yrittivät pistää pojat maijaan…Uskomaton historia sekin, pitäisi kirjata ylös, vaan tioetoa vähän…, vaan legenda.
Öisinajattelija
Kerroit jo enemmän Matroosasta kuin minä tiedän. Muutamat finnit toivat Amerikan mantereelta harhaista sosialismin oppia, mm. pasifistista sosialismia, ja kun kuitenkin kaikki olivat siitä opista saastuneet, oli yksinkertaisinta kohdistaa rangaistukset kaikkiin.
Antti Tuurin Finlandia-palkittu romaani Ikitie ei nyt juuri Matroosasta kerro nimeltä mainiten, mutta aika hyvin senkin voisi siihen kuvitella. Ikitie on lukemisen arvoinen kirja!
TKmi
KORJAUS KORJAUS KORJAUS…
Ja vielä pienin korjaus viestiini :
matkan järjestäjä oli LIIKENNE KINNUNEN OY…eikä mikään Pottonen tai Puttonen. Olen pahoillani sekaannuksesta. Todella ammattitaitoinen firma ja loistavaa palvelua & infoa tarjoava kuljettaja! Suosittelen,
Öisinajattelija
ps
Mites ne päivittäiset suorat linja-autovuorot Joensuu-Petroskoi-Jsuu?
Toimivia? Halpoja? Hankalia?
Onko sulla kokemuksia?
Moi Hikkaj, kyl ne bussilinjat toimivat ja halpoja ovat,
MUTTA:
esim Petroskoista lähtö JNS-suuntaan on jo klo 05.00 aamutuimaan,
jotta virkkuna pitää olla. Vessaa pikkubussissa ei ole.
Yhteen suuntaan lipun hinta oli viimeksi kun kuljin 20 ekeä…
Rajan ylitys mutkatonta ja nopeaa.
Öisinajattelija