En yleensä aukaise televisiota iltapäivisin,
Minulla on muutakin tekemistä. Esimerkiksi kirjat, lukeminen, kirjoittaminen, pyöräily, naiminen, uiminen ja kuntosali.
Mutta nyt kävi poikkeus. Silmät ja suu jäivät auki kun televisio oli vahingossa päällä.
Kiinnostuin. Ohjelma, niin sanottu dokumentti tai asiaohjelma oli nimittäin todella opettavainen. Suosittelen kaikille, katsokaa areenasta!
Siinä kolme keski-ikäistä naista keskustelevat vakavasta teemasta, heitä syvältä askarruttavasta aiheesta. Teema oli kissjen ulostus, tulostus tai/ ja alustus.
Naiset arvioivat kaupoissa myytävää kissahiekkaa, sen koostumusta ja tuoksua! He arvostelevat ei firmojen tuotteita tuolta merkittävältä yhä kasvavalta tuotantoalalta.
Luitte ihan oikein, KISSANPISSAHIEKKA!
Näillä mennään,
on upeaa, että maailmassa riittää ongelmia,
esimerkiksi se millaista kissanpissanpaskahiekkaa kaupoissa myydään.
Mikä on sen koostumus ja rakeisuus ja miltä se tuoksuu, siis haisee ennen ja jälkeen!
Tästä juuri kolme naista keskustelivat, ihan vakavalla naamalla.
Näin tärkeästä ongelmasta kannattaa kirjoittaa blogi. Lyhyt, mutta kuitenkin.
Öisinajattelija
Muuten,
olen sitä mieltä, että kissojen ja koirien pito pienissä kaupunkiasunnoissa,
on JULMAA ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ.
PÄIVÄT PITKÄT lähes LIIKKUMATTA SISÄTILOISSA ja kissanpissahiekalle asioimassa, ihmeellisiä teollisuusrakeita syömässä…
…tai sellaista cat-gurmetta popsimassa, josta työtön, köyhä eläkeläinen tai opiskelija vain unelmoivat.
Öisinajattelija, vakavoituneena eläinten ystävänä
PS
alat lähestyä meikäläistä – tai ainakin meikäläisen ex-kollegaa! Ajatuksissa, sanoissa, muttet onneksi töissä.
Epäolennaisessa monesti totuus, ainakin siemen.
Harrastuksista kolmanneksi viimeisen kun unohdat ja saat karisteltua kintereiltäsi, on tyyni sokrateslaisuus Sinussakin saanut majapaikan. 😉
En ymmärtänyt mikä jokapäiväisten taloustarvikkeiden vertailussa oli niin kuohuttavaa, että piti vaivautua itkemään mokomasta.
Eivätkö ihmiset saa keskustella heille tarpeellisista asioista?
Eikö Öisinajattelija osaa sulkea televisiota jos ohjelma ei häntä kiinnosta?
Kiitos Kari,
en tiennytkään että kissanpissanpaskanhiekka on ”jokapäiväinen taloustarvike”?
Ongelma on varmaankin polttava ja todella globaali, ehkä pakolaisille Länsi-Saharassakin?
Öisinajattelija
Käytettäköön Länsi-Saharan pakolaisia aasinsiltana, tuskin kyttyrää tykkäisivät.
Siltana mustakaapuisiin ihmishirviöihin.
On hyvä, että meillä voi naisetkin keskustella kissanhiekasta aivan vapaasti (eri asia, onko siitä välttämättä ohjelmaa tehtävä.)
Ulkolinjan eilisessä dokumentissa Pako Isisin orjuudesta kävi karmaisevasti ilmi, ettei mustakaapuisen seurakunnan omilla, varastetuilla, ostetuilla, myydyillä, raiskatuilla ja pahoinpidellyillä naisilla ja tytöillä ole mitään oikeuksia. He eivät saa näkyä, eivätkä kuulua. Jos silmämunatkaan hunnun alta vilahtavat, palkintona on raippaa.
Eniten kurkkua kuristi kaikkien raakuuksien keskellä suttuinen videopätkä, jossa nuori nainen oli ”tuomiolla” väitetystä aviorikoksesta. Parta”muslimi” kehotti sanomaan viimeiset sanat, ennen kuin elämä päättyy. Naisparka esitti jonkun ulkoa opetellun katumusmantran ja pyysi isältään anteeksi. Isäukko löi rintaansa ja huusi vain jumalan voivan antaa anteeksi. Naista taluteettiin muutama askel, jonka aikana hän vielä ehti pyytää anteeksi ja hänet sysättiin maahan. Kameran ulkopuolella ilmeisesti sama parta”muslimi” julisti kuolemantuomion; kivittämällä.
Kiviä alkoi sadella ja pieni mytty valitti jokaisesta osumasta. Pari -kolme ensimmäistä singottua lohkaretta näytettiin.
Motakohan kiveä lie tarvittu, että hentoinen nainen hengiltä saatiin?
Isäukko kivitysringissä mukana.
Miten helvetissä ihmiset voivat olla näin sairaita?
Helvetin tulessa tulevat paistumaan, jos sellainen on, muuallakin kuin heidän valtakunnassaan.
Edellä kuvattua vasten voi jopa toivottaa tervetulleksi kaikki Suomen bimbot – niin naiset kuin miehetkin – kanaville keskustelemaan kissanhiekan koostumuksesta ym. tärkeästä. Tämän voisivat tehdä siellä mainosteeveen puolella, niin jää Ylen kanaville tilaa esimerkiksi laadukkaille dokumenteille.
Propagandaefektiä välttääkseni jätettäköön mainitsematta mustakaapuisen tappajaveljeskunnan olevan huhupuheiden mukaan Yhdysvaltain ja sen liittolaisten luomus, vaikkakin tahaton sellainen. Sitä niittää, mitä kylvää.
Joka puolella Saharaa on kyllä hiekkaa riittämiin…aivan harhakuvien syntymiseen asti! Eikä siellä tarvita vapaasti liikkuville tai villeille aavikkokissoillekaan erityistä kissanpissahiekkaa, kun kissaeläimet ja niiden kaltaiset voivat siellä levittää ulostuksiaan tarpeen vaatiessa minne tahansa ja peittää ne hiekkaan jos huvittaa.Ja niistä tulee ajan oloon ”tuulen viemää”…jota saamme vastaanottaa täällä eteläisessä Euroopassa joskus kesäisin ihan harmittavasti, kun Saharasta päin puhaltaa kova tuuli, joka kuljettaa mukanaan keltapunertavaa hiekkaa puutarhapöydälle asti! Harva meistä hiekkaa pöydällemme saaneista silti ajattelee Saharasta tulevia tuoksuja …! Ja onhan se niin, että sellaista raemaista mineraalipitoista kissanpissahiekkaakaan ei pidä kovin paljon hengitellä laatikon puhtaudesta huolehdittaessa, sillä todistettavasti se sisältää henkitysteille haitallisia saastuttavia pienhiukkasia …!
Jotta eipä oteta asiaa niin hirveän vakavasti!
Kissoilta ja koirilta ihminen voi tosiaan oppia paljon elämisen taidossa. Niiden kanssa eläminen kasvattaa ja parantaa suvaitsevuutta, kärsivällisyyttä ja ”toisen ” kuuntelemistaitoa.Ne ovat pienille lapsille erinomaista seuraa opettaen heille moninaisia asioita ja taitoja.
Monille yksinäisille ( sukulaistenkin unohtamialle ) vanhuksille vaikkapa kissa tai koira ovat tärkeitä seuralaisia.Ne auttavat kestämään vaikeuksissa, niille voi puhua ja kertoa surujaan.Ne kuuntelevat eivätkä heti paikalla vâitä vastaan.Lisäksi niillä on myöskin huomattava sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ylläpitävä vaikutus! Eivät nämä oikeasti eläinrakkaat vanhukset varmaankaan kovin eläimiään ”rääkkää” kaupungeissakaan. Ja heille kissanpissahiekka on ” jokapäiväinen taloustarvike” ,jjonka laatu ja hinta ovat tärkeitä asioita.Näin siis voi olla joillekin muilla kuin sinulle itsellesi!
Kkaupungeissa kissojen ja koirien pitäminen lemmikkeinä ei ole rikollista, eikä se ole läheskään aina ”eläinrääkkäystä”.Ihmisistä riippuu miten eläimiä kohdellaan.
Mutta ihmettelen ,milloin sinusta on tullut noin ” vakava eläinten ystävä ”…kun et ole aikaisemmin edes sietänyt kissoja tai koiria ? Susista ja karhuista ja muista villiotuksista puhumattakaan! Ei edes maaseudulla taikka pienessä pohjoiskarjalalaisessa erämaakaupungissa..jossa lenkkeilymaastot ovat lähellä ! Näin siellä viimeksi käydessäni joka päivä paljon koiria ulkona lenkillä pakkasessakin.Ja lämpimästä tykkääviä kissojakin.Eivät kaikki nuhjottaneet päiväkaudet sisällä päiväkaudet pissalaatikkojensa kanssa!
Kaupungeissakin asuvien koirien ja kissojen haltijat useimmiten vievät eläimiä tekemään tarpeensa ulos ,ja näin he harrastavat itsekin samalla liikuntaa.Monesti ihan kilpailumielessäkin liikutaan ja harrastetaan eläinten kanssa.Kävely-tai juoksu-pyöräilylenkille on ihan mukava lähteä ”kaverin” kanssa.
Monilla kaupungeissa elävillä koirilla on usein paljon mukavammat ja liikunnallisemmat olot kuin Suomen maaseudulla, jossa näkee paljon juoksulangassa kiinni olevia ja liian pienissä häkeissä kesät talvet ulkona eläviä koiria, jotka pääsevät lenkille vain harvoin, ja monet vasta metsästyskauden aikana. Varsinaisesta eläinrääkkäyksestä voisi puhua silloin,kun ei oteta huomioon eläimen tarpeita ( hiekkalaatikon kanssa tai sitä ilman), tai kun aiheutetaan niille nälkää,pelkoa, tuskaa ja kipua. Tai kun ei välitetä niiden hyvinvoinnista,tai kun pidetään niitä koko elinajan häkeissä.
Tämä näin lyhyesti tästä kissanpissapuuhasta , puhuu todellinen eläinten ystävä, joka on adoptoinut 7 kissaa ja yhden koiran.Ei tosin kaupungissa.
Kissanpissahiekka-aiheessa ei ole mitään vikaa. Se on parempi kuin loputtomat nettikommentoinnit politiikasta, joissa taustalla on enemmän yhdessäolon ja keskustelun kaipuu kuin varsinainen asia mistä ei päästä usein kuin riitaan, kun ei osata keskustella.
Sitä teemaa voi ajatella keskisormen näyttämisenä vasemmistolaisten usein ikävälle tyylille politikoida mikä vaan asia, hakea todisteita jenkkien perimmäisestä pahuudesta ja erityisesti nykyään suositusta valtamedian ja eliitin syyllistämisestä – ilman että osataan sanoa mitä niillä tarkoitetaan.
Kiitos Sikomäki ja systerini kissanystävä Eeva,
KISSOJA SUOJELTAKOON!
tottakai, siis uskon niin, että KISSANPISSANPASKAHIEKKA ja sen koostumuskeskustelu
lisää ymmärrystä näinä vaikeiden leikkausten aikakautena,
ehkäpä SUOMEN HALLITUS jopa ottaa asian asiakseen, leikkaa kollikissoja…anteeksi kissanpissanhiekkaveroja,
jotta kansakunta säästää , VAADIN!ymmärtäisin suunnattomasti turhis KISSA verois,
koska aina jostakin on leikattavaa, kissojenkin tarpeista…, ei nyt sentään sieltä alapuolen seksistä, vaan
kenties kissanpissanhiekkaa loivennettava?
Alas pissavero!
Öisinajattelija
Ihmisistä puheenollen, näinä vaikeina aikoina Suomen hallitus näkyy leikkaavan eniten naispuolisilta.
Mutta ei ole tasa-arvoista leikata vain kollikissoilta! Eikä leikkaaminen poista kokonaan niiden tappeluhaluja, vaikka naaraskissoja ei olisi mailla halmeilla ! Reviiristään ne kun eivät anna muiden kollien tulla leikkaamaan!
Naaraskissoilta voi ihan yhtälailla poistaa turhia ”tarpeiden” aiheuttajia, niiltäkin voidaan leikata.Vaikkakin naaraskissalta leikkaaminen tulee kalliimmaksi kuin kollin alapään supistaminen! Se siis ei oikeastaan ole varsinainen säästötoimenpide,vaan se on kilpailukyvyn tasapainottamista suhteessa kolliin. Paitsi että sillä kyllä säästytään ihan varmasti kissaklaanin kasvulta, ja tämä johtaa automaattisesti kissanpissahiekkakasan loivenemiseen eli säästöihin…myöskin ympäristö-ja ilmasto-ongelmien osalta.
Mutta epäilen ,että Suomen hallitus tuskin suhtautuisi suopeasti tasavertaisuuteen perustuvaan säästämiseen …
Kaikista aiheista juontuvan keskustelun ja mielipiteenvahdon virittämiseksi nämä KU:n blogit on kai tarkoitettukin.Jotkut tykkäävät ja osaavat keskustella, monet eivät.
Blogin aihe on ihan hyvä. Se johtaa monille tahoille.
Kissanpissahiekkaa, eläimille valmistettua purkki-ja kuivamuonaa ym.nk.eläintarvikkeita ja eläimiä tuottavat markkinat ovat valtava maailmanlaajuinen BUSINESS. EU:n alueella tämän alan tuottavuus ylittää perinteisen teollisuustuotannon tuottavuuden! Ja se työllistää Suomessakin melko paljon ihmisiä.
Mutta on siinä kielteinen yliampuva puolensakin. Teollinen eläintuotanto ei ole hyväksi eläinten eikä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Tämä on jo selvästi poliittinen kysymys, jossa valtiovallalla on sanansa sanottavana.
Kissojen ja muiden lemmikkieläinten ylenpalttinen hoivaaminen ei ole hyväksi edes niille itselleen.Ne kun eivät ole ihmisen kaltaisia edes tarpeissaan. Niillä ei ole alkuaan ihmisen niille ja itselleen luomia turhia tarpeita. Näiden turhuuksien rajoittamattomalla ja liiallisella tuotannolla tuhoamme vain planeettamme elinvoimaisuutta…ja ketjun päässä ihmisen. Kohtuullisuus tässäkään asiassa ei olisi pahitteeksi.
On pitkä perinne, että eläimet ovat vertauskuvina johdattamassa ihmisten ajattelua. Tavallinen puhe on täynnä sellaisia ilmaisuja. Onkohan se vanhempaa perua kuin uskonnollinen- ja armeijasanasto.
Siskoni Eeva
puhuu joskus asiaa,
kuten yllä, bisnes on bisnestä.
Edelleenkin olen sitä mieltä että kaupunkilaiskaksioissa kidutetut koirat ja ja kissat ovat eläinrääkkäystä.
Eri asia ovat ne lemmikit ja hyvinhoidetut eläimet siellä Ranskan vuorilla.
Muuten: koira on kaiketi suden jälkeläinen.
Olisiko kissa sitten…kenen?
Ihmioen jalostaa itsekkää’sti, ja tekee eläimet mieleisikseen, se on fakta -jopa nämä jalostetut kärsivät nkoirat! kukaan eläin ei ole tietääkseni hakenut pitkssä historiassa ihmisen seuraa? Vai?
Öisinajattelija
Kissasta en tiedä, mutta eläinbiologien mukaan koira on alkuaan sudesta lähtöisin. Jossain kehityksen vaiheessa susi on lähestynyt ihmistä jollain tavalla ja jostakin syystä.Monilla alkukantaisilla koiraroduilla ( FCI:n ryhmä 5 ), joista osa on sittemmin kuitenkin niinsanotusti jo nekin ”jalostettu”, on edelleenkin hyvin lähellä sudelle ominaisia ulkonaisia piirteitä ja käyttäytymistapoja. Näihin alkukantaisiin rotuihin kuuluvat mm.pohjoiset metsästyskoirarodut, joihin lukeutuu useita suomalaisiksi katsottuja rotuja.
Näistä lähimmin sutta muistuttaa karjalankarhukoira, jonka perimä on hyvin luonnollinen, alkukantainen.Se ei sovellukaan mihin tahansa oloihin, eikä elämään kenen kanssa tahansa. Tätä rotua ei ole ainakaan vielä risteytetty jonkun toisenlaisen ihmisen tekemällä tekemän rodun kanssa ,eikä jalostettu pilalle. Suomalainen rotujärjestö ja Kennelliitto, joiden tehtävänä on huolehtia rodun terveydestä, hyvinvoinnista ja jalostuksesta pyrkii kitkemään pois koirille epäterveelliset jalostusmenetelmät , jotka vastaavat vain ihmisen itsekkäitä mielitekoja ja joiden tuloksena saadaan sairaita ja nk.yhteiskuntakelvottomia olioita. Monet ihmisen luomat seurakoirarodut ovat oikeastaan suoraansanoen tarpeettomia.
Mielestäni ei oikeastaan pidä enää puhua suomalaisten rotujenkaan osalta ”jalostamisesta” ( ne ovat tarpeeksi hyviä ja komeita jo sellaisenaan) ,vaan pyrkimyksestä kyetä säilyttämään terveinä ja mahdollisimman luonnollisina nämä perinteiset rodut, jotka ovat kulkeneet suomalaisen kansan mukana menneisyydestä nykyaikaan asti.Nykymaailmassa kun on vaikeaa vastustaa puhtaan tuottavuuden ja ylikaupallisuuden voimaa ja valtaa.Toivon kuitenkin, että suomalaiset ymmärtäisivät esi-isiltään saaman perinnön arvokkuuden, eivätkä pilaisi rotujaan epäterveellisellä toimilla. Tästä lankeaa suuri vastuu näiden eläinten kasvattajille, joiden toimintaa kuitenkin ohjaa tänäpäivänä Suomessakin busineksen vaatimukset ! Tässä asiassa olen kyllä jo melkein menettänyt uskomukseni ihmisten kykyihin toimia jârkevällä tavalla.
Kissoista
ei tässä ole tullut mitään uutta,
mutta sanottakoon vielä koirista tämä:
siskoni varmasti tietää nämä vääristyneet jalostetut koirat,
jotka tuskin pystyvät hengittämään (rotuja en muista)
ja
muutenkin kärsivät esim jaloissaan, lonkissaan kaiken sen minkä ihminen on itsekkäästi tuottanut, jalostanut.
Öisinajattelija
No joo, jonkin verran tiedän.Parhaiten tunnen kuitenkin ”omat rotuni”, joita olen pienessä määrin kasvattanutkin, ja joista olen ollut vastuussa Ranskan Kenneliitossa.Siinä ohessa on tullut tutustuttua moniin muihinkin rotuihin.
Noihin väärin jalostettuihin rotuihin kuuluvat ainakin lyhyt-ja tylppäkuonoiset buldogit ja niiden kaltaiset. Niillä on kuonon lyhyydestä johtuvia hengitysvaikeuksia, ja näiden seurauksena hengitys-sydän-ja liikkumisvajavaisuuksia.Kuonon rakennetta ja pituutta voidaan muunnella erilaisin jalostusmenetelmin.
Lonkkavikaisia löytyy monista roduista.Ja on niitä sekarotuisissakin, ihan kuten perinnöllisiä sairauksiakin, vaikka niitä ei ole ”jalostettu”.
Jo pelkästään nykyinen saksanpaimenkoira on esimerkki siitä, miten on otettu koiran fyysiset viallisuudet ”rodun parantamisen” perustaksi.Kun vertaa alkuperäistä saksanpaimenkoiraa nykyiseen, niin huomaa heti eron: nykyisellä on matala takapään lähes laahaava kulku, ihan kuin se ei jaksaisi pysyä pystyssä takajaloillaan, vaikka on paimenkoirarotu.Rodun harrastajat tietysti voivat olla toista mieltä asiasta! Suurikokoisilla koirilla on mm.paljon luusto-ja nivelrakenteiden heikkoutta, mutta on sitä pienilläkin koirilla.
Pitkälle ”jalostetuilla” roduilla on mitä moninaisempia perinnöllisiä sairauksia ja vikoja, joita on lisätty mm.sisä-ja sukusiitoksella ym.ei-tarkoituksellisilla tai tarkoituksellisesti väärillä jalostusmenetelmillä.Nyt sitten etsitään näiden sairauksien geenejä ja alkuperää, ja yritetään parantaa niitä sairauksia, joita mm.ihminen on itse saanut aikaan virheellisillä toimillaan.Tämä sairaiden rotukoirien rodunparantamiskampanja puolestaan on taas paljolti suurta businestä …
Jos koirasta pidetään hyvää huolta , sen kanssa ollaan ja puuhaillaan, ja jos se viedään säännöllisesti tekemään tarpeensa ulos ja liikkumaan, niin ei se juuri ole ”rääkkiintynyt” kaupunkiasunnossakaan. Ei ihan kaikkia rotuja silti voida helposti pitää kaupungissa.Tunnen monta kaupunkilaisen koiraa, joilla ei ole stressikäyttäytymistä, vaan ne ovat hyvin sopeutuneita virkeitä, ystävällisiä ja tyytyväisiä otuksia.Koira on nimittäin hyvin sopeutuvainen eläin, se on vuosisatojen kuluessa tottunut asumaan ihmisen kanssa ja tyytymään ihmiskaverinsa tarjoamiin elinoloihin. Ei tietenkään suoranaiseen rääkkäämiseen.Paitsi että koiran biologinen elinrytmi ei aina käy ihmisen elinrytmin kanssa yhteen.Koiran olisikin saatava sen itsensä hitaamman biologisen rytmin mukaisesti tarpeeksi lepoa , ravintoa ja liikuntaa. Se kun ei ole ihminen.Tällaista mahdollisuutta niille ei ole läheskään aina tarjolla, ei varsinkaan jos ne elävät kiireisissä kaupungeissa.
Kissaa en pitäisi kaupungissa.Se on ihmisestä riippumattomampi eläin.Se ei ole niin ”kesyyntynyt” kuin koira, vaan sillä on vielä tallella alkuperäiset vietit ja käytös. Kissa saattaa tuntea itsensä vangituksi kaupunkiasunnossa ja saada tästä asumisesta stressin, joka johtaa nk.käytöshäiriöihin yms.terveysongelmiin.Kissa voi turhautuakin. Maallakin kissa voi lähteä muualle, jos sitä pidetään huonosti.Tai muuten vain lähteä seikkailulle, varsinkin jos se on steriloimaton kolli.Olen keskustellut näistä asioista usein eläinteni eläinlääkärin kanssa, ja juuri eilen käydessään rokottamassa yhden kissani hän kertoi, että maaseudulla kissa voi asua kahdessa tai useammmassa paikassa. Se voi lähteä seikkailemaan moneksi vuodeksi ( vaikka saakin hyvää hoitoa) ja palata sitten takaisin kotiinsa. Jokunen kissa on palannut kotiinsa kymmenen vuoden kuluttua! Tämä ”seikkaileminen” on yleistä meillä vuoristossakin, jossa kissat ovat melko vapaita liikkumaan miten niitä huvittaa.
Viime sunnuntaina kävelylenkillä tuli tiellä vastaan nuori näkiintynyt kollikissa.Se naukui ja hyppäsi suoraan syliini. Kannoin sen siinä kotiin. Käydessään eläinlääkäri tutki sen ja sai selville, ettei sillä ole tunnistussirua.Se siis ei ole kenenkään kissa.Luultavasti se on lähtenyt kotoaan jostain maatilalta kun kollin hormoonit ovat alkaneet hyrräämään, ja joutunut niin kauaksi, ettei osaa palata kotiinsa takaisin. Se on sopeutunut ainakin toistaiseksi nyt meille, koska saa ruokaa, lämpöä ja hoitoa.Mutta tiedän, että sille voi tulla ”kaukokaipuu” ja se voi lähteä jatkamaan kesken jäänyttä matkaansa.Se on vapaa, enkä pidättele sitä, mutta toivon että ensilumen tulo nyt pitää sen niin kauan paikallaan, että ehdin rokotuttaa sen.
siis : kaupunkiasunnot eivät ole kissalle paras mahdollinen elinympäristö.Maallakin kissa elää mieluiten omalla tavallaan.Se on vielä puolivilli eläin.
KIITÄN,
ehkäpä tämä , vähän provokatoorinen blogi, sentään herätti myös asiantuntijan puhetta kissoisista ja koirista,
kuten tässä ylempänä.
Kiitän siskoani!
Öisinajattelija