SOTEN VALINNANVAPAUSLAKI

Lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi tulee soten valinnanvapauslaki. Ylen A-Talk-lähetyksessä 5.5. emeritusprofessori Martti Kekomäki arvosteli lakiluonnosta samoja asioita toistavaksi ja epäselväksi. Hän sanoikin, että hän kyllä ymmärtää lakiluonnoksen tekstin. Jonkinlainen epäilys jäi katselijoille siitä, uskoiko emeritusprofessori kaikkien päättäjien ymmärtävän, mitä he ovat päättämässä. Pitäisikö valinnanvapautta koskeva lakiluonnos kirjoittaa selkosuomeksi, ennen kuin mitään päätetään?

Tuntuvat niin oudolta sanat kapitaatio- ja suoriteosuus, sanktiot, bonukset ja tulostavoitteet, kun puhutaan ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ministeri Rehula sanoi, että terveysyrityksillä on vastuu asiakkaistaan. Mitähän sekin mahtaa tarkoittaa? Tällöin suoriteosuuteen pitäisi olla listattuna kaikki hoitotoimenpiteet, mitkä tiettyyn hintaan sisältyvät, alkaen lääkärin kättelystä. Ja kuka tarkastaa ja valvoo, että yritykset noudattavat sovittuja hintoja?

Miten joku vanhempi ihminen kykenee vertailemaan eri toimijoita keskenään, kun voi olla, etteivät siihen nuoremmatkaan kykene? Jos ihmisellä on palveluseteleitä ja henkilökohtainen budjetti, hänen pitäisi tietää, mitä eri palvelut maksavat. Hintoja ei tietenkään saisi nostaa sinä aikana, kun potilas on sitoutettu käyttämään tiettyä julkista tai yksityistä terveyskeskusta. Mistä tulee tämä yhden vuoden pakko olla jonkun terveyskeskuksen asiakkaana, sehän on vastoin valinnanvapautta? Silloinhan asiakas ei voi poimia halvimpia palveluja eri toimijoilta. Tietenkin kaikkien potilasasiakirjojen pitäisi olla koko ajan eri toimijoiden saatavilla, jolloin potilas voisi sukkuloida eri toimijoiden välillä, ainoastaan silloin toteutuisi todellinen valinnanvapaus. Mutta hankalaahan tuollainen olisi. Jos ihminen sairastuu, hän haluaa, että hänet hoidetaan. Ei ihminen silloin jaksa vertailla hintoja ja monille se olisi lähes mahdotonta.

Emeritusprofessori Martti Kekomäen mukaan Suomessa tuotetaan eniten terveyttä eurolla, kun verrataan koko Eurooppaa. Tämähän tarkoittaa, että meillä on tehokkain terveydenhoitojärjestelmä jo nyt. Miten tästä voi muuten säästää, kuin siten, että jätetään ihmisiä hoitamatta? Silloin jäävät hoitamatta juuri ne, joilla ei ole varaa maksaa omasta pussistaan henkilökohtaisen budjetin ylittäviä kuluja.

Kovin ovat kansanedustajat sinisilmäisiä, jos he tämän lakiluonnoksen hyväksyvät. Yksityisten liikeyritysten perusperiaate on tuottaa voittoa osakkailleen ja ne eivät sitä mitenkään muuten saa, kuin pudottamalla hoidon tasoa siitä, mihin olemme nyt tottuneet.

Muu kansa, joka ei tienaa yli kuuttatuhatta euroa kuukaudessa, niistähän nyt ei tarvitse välittää, näin ehkä jotkut kansanedustajat ajattelevat. Uusi tilanne voi kuitenkin tulla joillekin kansanedustajille yllätyksenä, jos he ovat pudonneet pois eduskunnasta. Jos he sitten joutuvatkin käyttämään terveyspalveluja, he huomaavat, ettei henkilökohtainen terveysbudjetti riitäkään eri toimenpiteisiin. Silloin voi tulla mieleen, mitähän sitä oikein tuli päätettyä!