On mielenkiintoista, että Kokoomus ja Vasemmistoliitto ovat löytäneet yhteisen sävelen. Sen osoittaa vasemmistoliittolaisen kansanedustajan Anna Kontulan työvoiman saatavuusharkinnan poistoesitys ulkomaalaislaista. Anna Kontulan ajatusten taustalla ovat varmaankin solidaarisuuden ajatus ja ihmisten auttaminen, mutta jos Kokoomus kannattaa sitä, taustalla ovat muut syyt. Sellaisia voivat olla yritysten tukeminen, rahan ja vallan yhä suurempi keskittäminen ja siihen liittyvä palkansaajien oikeuksien alasajo.
Täytyy muistaa, että kahdeksantuntinen työpäivä ja ylityökorvaukset ovat taisteltuja asioita, niiden vuoksi on ihmisiä kuollut. Mitään ei ole saatu ilmaiseksi. Nyt työnantajapuoli vähä vähältä nakertaa näitä saavutettuja etuja ja selittää, että näin on pakko tehdä. Pääministeri Juha Sipilä on vielä sitä mieltä, että nämäkään nakerrukset eivät ole riittäviä.
Kun Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo, että paikallinen sopiminen ja kilpailukykysopimus hyödyttävät molempia osapuolia, yrityksiä ja palkansaajia pitkällä aikavälillä, ei voi olla ihmettelemättä miten se hyödyttää työntekijää. No, hänellä on työpaikka, Erkki Liikanen ehkä vastaisi. Työpaikka on, jos on. Jos yritys myydään, saneerataan tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, työpaikka voi mennä alta noin vain. Mitään takeita työpaikan säilymisestä ei ole.
Yritysten riskit kaadetaan työntekijöiden niskaan. Nollatuntisopimuksilla pitäisi tehdä töitä. Jos tilauksia ei yritykseen tule, saat olla kotona, mutta palkkaakaan et saa, sinä joustat. Sitten kun on paljon tilauksia, saat painaa hommia niska limassa, ylityökorvauksista ei puhuta. Miten silloin sovitat yhteen lastenhoidon ja perhe-elämän, se on sinun asiasi.
Melkoinen seikkailijaluonne täytyy olla, että hankkii lapsia tällaisessa taloudellisessa epävarmuudessa ja pääkaupunkiseudun vuokratasossa. Ai niin, mutta eiväthän suomalaiset lisäännykään kovin aktiivisesti. Suomalaisten syntyvyys taitaa olla nälkävuosien tasolla. Sitten selitetään, että me tarvitsemme lisää maahanmuuttajia, koska väestö vanhenee.
Maahanmuuttajien palkkaoikeuksia ja työaikalainsäädäntöä on helpompi polkea, heistä kaikki eivät osaa kovin hyvin suomen kieltä, eivätkä tiedä oikeuksistaan. Se sopii tietysti yrittäjille oikein hyvin. Viranomaisilla ei ole resursseja, eikä aikaa puuttua kaikkiin laiminlyönteihin ja epäkohtiin. Välillä tuntuu, ettei heillä ole oikein haluakaan puuttua niihin. Katsooko verottaja ulkomaalaisia palkkaavien yritysten verolaskelmat tarkkaan, vai läpi sormien? Voi olla niinkin, että viranomaiset jopa pelkäävät omaan terveyteensä kohdistuvaa uhkaa, jos he liian tarkkaan alkavat tutkia asioita.
Kysymys on aina oikeudenmukaisuudesta ja kokonaisuudesta. Maahanmuuttajien palkkaus ja työehdot eivät saa olla keino lakaista koko työlainsäädäntöä roskakoriin. Silloinhan ammattiyhdistysliikettä ei enää tarvittaisi työntekijöiden edunvalvojina. Se tietysti sopisi yrityksille, että koko ammattiyhdistysliikkeestä päästäisiin eroon ja työntekijät oppisivat nopeammin uuden lainsäädännön: ota tai jäät ilman!
Toinen näkökulma joka näyttää jääneen rivien väliin on, että saatavuusharkinnan vaikutusten (l. siirtotyöntekijöiden heikentynyt neuvotteluasema ja siitä seuraava riisto) ohjaaminen ELY-keskusten kautta tarjoaa porvarille tarkan aseen AY-toimintaa vastaan alakohtaisesti. Täten saatavuusharkinnan piirissä olevilla aloilla riistetään ulkomaalaista palkkojen polkemiseksi, mutta sen ulkopuolella ei — ellemme jostakin syystä ala uskoa ELY-keskusten tekevän päätöksiä jotka hyödyttävät työväenluokkaa muutoin kuin trickle-down -tyyppisten fantasioiden kautta. Toisin sanoen: porvaristo on tehnyt saatavuusharkinnasta palkkojen polkemisen välineen, jota AY-väki kannattaa.
Edellä kuvattu metku on sittemmin jäänyt vuosiksi huomaamatta koska työväenliike pitää saatavuusharkinnasta kiinni ihan vaan nimen takia, katsomatta sen tarkemmin miten se ELY-keskusten aikana tarkoittaa. Anna Kontula otti selvää ennakko-odotuksista riippumatta, ja tulos oli tämä. Itse ihmettelen vain että asian matkalla tutkimuksesta eduskuntaan meni valtaosa vuosikymmenestä.
Mitä porvariedustajien kantaan tulee, ymmärtääkseni valtaosa heistä on hiljaa koska tietävät että jekku on vaarassa; paitsi se yksi joka näyttäisi uusliberalistiksi kovin epäjohdonmukaiselta vastustaessaan ”sääntelyn purkamista”. Joka tapauksessa muistutan ettei vihollisen sana kerro totuudesta mitään.
Käytännön tasolla, yksi ehdotus saatavuusharkinnan ongelmien ratkaisemiseksi on saatavuusharkinnasta luopuminen. Se on vahva, koska saatavilla olevan tiedon perusteella ongelmat näyttäisivät seuraavan nimenomaan saatavuusharkinnasta. Muita ratkaisuja en ole vielä kuullut.
Järjestäytynyt väki on paras tae sille,ettei otsikko toteudu. En hyväksy sitä ,että syyttä heitetään asian sekaan poliittinen puolue kokonaisuudessaan, Jos on kyse esim. minun vastauksestani. Voi tulla vakava erhdys Ulla, kuka oletkaan.
Olen ollut ay-liikkeen palkollisena pitkään, ja saanut kaiken informaation mitä voi saada paitsi salaiset neuvottelut, joita käytiin ainoastaan palkoista. Nekin tulivat esiin kun Akava pääsi isoistensa kanssa neuvotteluun, ja me kansandemokraatit saimme jo paperilla vastaavan . Nyt saamme jo kaikki. En hyväksy sitä että demareita kiirastetaan tässä lehdessä syyttä, jonkun mielipiteen kanssa – kissan korkuisin kirjaimin. Syy on se, että asiasi on väärä kokonaisuudessaan puolustat väärää asiaa,mutta jos Kontula esittäisi itse, kuten on tehnytkin, ja olen jo vastaanutkin ei ay-liike taivu turhan esityksen vuoksi. Se olisi jo naurettavaa. Niin SDPei ole ihan sama kuin demarivetoiset liitot, liitot tuskin tiedustelevat demaripuolueeltä mitä mieltä he saavat olla, koska siellä ei ole kompetenssia, vaan kenttä on varma ja vakaa, eikä teidän rusikoitavaksi tarkoitetut veetoonne ole edes asiallisia. En hyväksy!varsinkaan kun ay-liikkeen yhteistä voimaa tarvitaan kohta mm. valtion budjetissa olevien esitysten poistamiseksi. Kuka vaikuttaa valtiovaltaan , jos ay-liikeettä ei ole, tai se kielletään, kuten eräs lapsellinen on ehdottanut, kun ei käsitä mitään. mm. työlait on käyty eräiden sossujen kanssa lävitse,että löytyykö niissä epäporua. Tärkeä laki, mutta en ihan kahteen edustajaan menisi niitä ryssimään.
Olet täysin oikeassa. Joku päättäjä on kuitenkin sanonut, että ammattiliitoista olisi hyvä päästä eroon, ne ovat menneen maailman asioita, eivätkä sellaisenaan enää kuulu nykyaikaan. Tarvittaessa voin etsiä sen kommentin, kuka sanoi ja milloin. Tarkkana saa olla näiden asioiden puolustamisen kanssa, sen takia tuo otsikkoni. Kirjoitukseni koski lähinnä tätä ”palkkadumppausta”. Ei oikein yleisesti olla selvillä siitä, millaisia palkkoja maahanmuuttajille maksetaan ja millaiset heidän työehtonsa ja työaikansa ovat. Minua se ainakin kiinnostaisi ja yksi esimerkki ei riitä. Mutta mistäpä sitä tietoa saisi, ihmisten palkat ovat henkilökohtaisia. Tämä ei ole maahanmuuttajia vastaan – päinvastoin heidän puolestaan.
KUKA AJAA ALAS AY- LIIKETTÄ ?
ME ITSE OLEMME SIIHEN SYYLLISIÄ: ME OLEMME LOPETTANEET ITSENÄISEN AJATTELUN.
ME OLEMME LUOVUTTANEET VALLAN AY- LIIKKEESSÄ PYRKYREILLE, JOIDEN AINOA TAVOITE ON OMAN HYVINVOINTINSA EDISTÄMINEN.
ARKIJÄRKI. MITÄ SE ON? PARHAIMASSA TAPAUKSESSA SE ON OMAA AJATTELUA, MUTTA PAHIMMASSA TAPAUKSESSA SE ON MYÖNTYMISTÄ SOKEASTI EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN LUOMAAN VALHEELLISEEN , UTOPISTISEEN, KUVITELMAAN, ETTÄ MEIDÄN EDUSTAJAMME AJAVAT MEIDÄN ETUJAMME.
KIKY- SOPIMUS OLKOON TÄSTÄ KARVAIN ESIMERKKIMME. ME JOPA PALKITSIMME SAK:N PUHEENJOHTAJAN LAURI LYLYN TÄSTÄ TAMPEREEN PORMESTARIN PAIKALLA.
KU ELIAS KROHN26.5.2017 13.0
Uusliberalismista tuli arkijärkeä
ELIAS KROHN26.5.2017 13.00
Paavo Löppönen käy tuoreessa kirjassaan Vapauden markkinat läpi tätä ideologiaa ja sen kehitystä. Filosofiasta ja sosiologiasta yliopistotutkintonsa suorittanut Löppönen on 1960-luvulta saakka perehtynyt opin syntyvaiheisiin. Työuransa hän on tehnyt Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämisjohtajana sekä yhteiskuntapolitiikan valmistelijana eduskunnassa ja valtioneuvoston kansliassa. Näissäkin viroissa hän on joutunut tekemisiin uusliberalististen oppien kanssa.
Puhdasoppisille uusliberalisteille ainoa arvo on taloudellinen vapaus, jonka tulee toteutua mahdollisimman sääntelemättömillä markkinoilla. Toiset voittavat ja toiset häviävät, eikä valtion tule millään tavoin tasoittaa eroja.
– Solidaarisuus on heille täysin vierasta, koska heidän yksilökäsityksensä lähtee kilpailusta. Jokainen yksilö huolehtii vain omasta hyödystään, Löppönen kuvailee.
Vaikka uusliberalistit yleensä kannattavat muodollista demokratiaa, he eivät sallisi asettaa markkinoille rajoituksia enemmistöpäätöksin. He ovatkin monesti ymmärtäneet autoritaarisia hallintoja, jopa diktatuureja: suuntauksen keskeinen ideologinen kehittäjä Friedrich von Hayek sekä Nobel-palkittu ekonomisti Milton Friedman toimivat talouspolitiikan neuvonantajina Chilessä Augusto Pinochetin hallintokaudella.
Nimestään huolimatta uusliberalismi ei ollut edes syntyessään aivan uutta, vaan se pikemminkin romantisoi mennyttä. Hayek piti ihanneyhteiskuntanaan Englantia 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppuun ja Friedman 1800-luvun alun Yhdysvaltoja. Noilta ajoilta on kirjallisuudessa runsaasti raastavia kuvauksia köyhyydestä ja riistosta, mutta uusliberalistit näkivät niissä vapaiden markkinoiden onnelan.
Löppönen osoittaa, kuinka uusliberalistit ovat soveltaneet klassisten liberalistien teorioita valikoiden ja irrottaneet ne historiallisesta kontekstistaan.
Janten laki on tanskalais-norjalaisen kirjailijan Aksel Sandemosen teoksessa Pakolainen ylittää jälkensä (1933) esitetty ajatus, jonka mukaan kenenkään ei tule kuvitella, että on parempi kuin muut.
Janten lain säännöt:
1.Älä luule, että sinä olet jotain.
2.Älä luule, että olet yhtä hyvä kuin me.
3.Älä luule, että olet viisaampi kuin me.
4.Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
5.Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
6.Älä luule, että olet enemmän kuin me.
7.Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
8.Älä naura meille.
9.Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
10.Älä luule, että voisit opettaa meille jotakin.
Sekä teoksesta tunnistettava yhdestoista sääntö:
11.Älä luule, että on jotain mitä emme jo tietäisi sinusta.
Janten laki on tarkoitettu kuvaamaan aikansa pikkukylän ilmapiiriä. Janten laki oli taiteilija Kalervo Palsan huoneentauluna ja sillä sanotaan olleen suuri vaikutus hänen tuotantoonsa.
Kalervo Palsa kertoi totuuden myös koko Suomen ilmapiiristä. Kittilä oli siitä hyvä esimerkki.
Lestaadiolaisuus, isänmaallisuus ja autoritaarisyys ovat johtotähtemme.
1.Sinä olet itsenäisesti ajatteleva kansalainen
2.Minä olen oma persoonani ja minulla on omat mielipiteeni
3. Jokainen mielipide on arvokas
4. Sinä olet yhtä huono kuin minäkin..
5. Sinä olet yhtä tietämätön kuin me.
6.Samaa paskaa me ollaan…
7, Siihen mihin sinä kelpaat , niin siihen taatusti kelpaan minäkin
8. Sinä itket kun me nauretaan
9. Luulo ei ole tiedon väärti. Yksin , sinä ihminen, olet…
1o. Älä luule, että sinä voisit opettaa jatakin….