Tammikuun 2018 presidentinvaaliin osallistuu kaksi hyvin erilaista ja eri ideologiaa edustavaa naisehdokasta, Laura Huhtasaari ja Merja Kyllönen. Heitä yhdistää oikeastaan vain se, että ovat keski-ikäisiä, noin nelikymppisiä naisia – ja samalla myös vaalin nuorimmat ehdokkaat. No, ehkäpä yhdistävä tekijä on sekin, että kummastakaan ei presidenttiä tule.
Jos Huhtasaari ja Kyllönen yllättävät, vastoin odotuksia, isolla äänimäärällä, heillä voi olla ratkaiseva vaikutus siihen ettei istuvaa presidenttiä valita uudelle kaudelle jo ensimmäisellä kierroksella…
Huhtasaari – hukkuvan Halla-ahon pelastusrengas
Wikipediasta koottujen ”tietojen” ja muiden lähteiden mukaan Huhtasaaresta tiedetään ainakin tämä:
Laura Huhtasaari (s. 1979, Vilppula) on kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja, joka on vaihto-opiskellut myös Yhdysvalloissa ja ollut vapaaehtoistyössä Mikronesiassa. Uskonnon aineenopettajaksi hän pätevöityi Joensuun yliopistossa ja vielä erityisopettajaksi Helsingissä 2008. Vuodesta 2009 Huhtasaari työskenteli ennen poliitikon uraansa Porissa erityisopettajana.
Huhtasaari valittiin kansanedustajaksi 2015, Jussi Halla-ahon voimakkaalla tuella. Ei siis ihme, että hänestä tuli 2017 myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja – ja syksyllä presidenttiehdokas.
Öisinajattelija kommentoi:
Laura Huhtasaari piipahti Joensuussa lokakuun lopulla. Hän tapasi kannattajansa lumisateessa kävelykadulla, mutta suuria joukkoja ei ympärillä nähty, vaikka mukana tallusteli itse Halla-aho ja muitakin uskollisia sisäpiiriläisiä. Huhtasaaren presidenttiehdokkuus on tulosta siitä, että hänen avullaan kuihtuva puolue yrittää karistaa harteiltaan sovinismin ja ukkoutumisen leimaa. Toisaalta, Halla-aho ei itse selvästi uskalla mittauttaa näissä vaaleissa todellista suosiotaan, vaan tyytyy ”kaukojohtajuuteen” ja Brysselin tuomiin taloudellisiin etuihin kun se vielä on mahdollista.
Käsittääkseni Huhtasaari on sekä EU- että Nato-vastainen, mutta ihailee kuitenkin Islannin ja Norjan kaltaisia Nato-maita. Elämänarvoiltaan hän on niin äärikonservatiivi, että nykyihmistä hirvittää. Kristinuskoaan korostava Huhtasaari ei usko evoluutioon, vaan on ns. kreationisti, kuten presidentti Donald Trumpin äärilaidan kannattajat. Hän vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa, homo- ja lesboparien adoptio-oikeutta ja pakkoruotsia. Pedofiilit sietäisivät saada rajummat rangaistukset ja vankeja voitaisiin ”istuttaa” esimerkiksi Viron vankiloissa, kovemmissa oloissa.
Huhtasaari myös uskoo isänmaallisuuden olevan hyveellisen politiikan edellytys. Hän on, ainakin ennen ehdokkuuttaan, ollut usein nähty vieras ”maahanmuuttokriittisten” (lue: vastaisten) ja kansallismielisten liikkeiden tilaisuuksissa, joissa esiintynyt puhujanakin. Helmikuussa 2017 hän kävi esim antamassa tukensa Suomi Ensin -liikkeen mielenosoitukselle, jonka poliisi seuraavana aamuna hajotti ja vei kaksi mielenosoittajaa putkaan.
Kun Laura Huhtasaari aivan ilmeisesti haluaa tammikuun 2018 lähestyessä nostaa profiliaan, hän joutuu sievistelemään sanottavaansa ja hillitsemään kielensä. Muuten ”valtionaismainen” uskottavuus menee kyllä lopullisesti nykyisin rimanalituksin…
Kyllönen – vasurien vaalikampanja lähes näkymätön
Wikipediasta koottujen ”tietojen” ja muiden lähteiden mukaan Kyllösestä tiedetään ainakin tämä:
Merja Sinikka Kyllönen (s. 1977, Suomussalmi) on 2018 presidenttiehdokkaiden joukossa harvinainen ilmiö – niin työläistaustansa kuin lapsuus- ja nuoruusvuosien syrjäisen kotipitäjänsä suhteen. Koulutukseltaan hän on Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunut bioanalyytikko, joka on toiminut ennen kansanedustajavuosiaan mm. laboratoriohoitajana Suomussalmella. Työ- ja valtuustovuosien jälkeen paikkakunnan ääniharava koki rakettimaisen nousun kansanedustajaksi 2007. Jatkokaudella Kyllönen oli jo liikenneministeri 2011-2014. Tuon ajan merkittävin aloite oli kenties alle 18-vuotiaille hahmoteltu maksuton joukkoliikenne, jota nuoriso saa yhä odotella…
Vuoden 2014 eurovaaleissa Kyllönen valittiin Euroopan parlamenttiin vasurien ainoana edustajana. Hän kuuluu parlamentin GUE/NGL-ryhmään ja on myös liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen. Vasurien presidenttiehdokas hänestä tuli puoluevaltuuston päätöksellä hyvissä ajoin, maaliskuussa 2017.
Öisinajattelija kommentoi:
Brysselin MEP-jengissä Merja Kyllösen on ollut vaikea hypätä näkyvän ja vaikutusvaltaisen edeltäjänsä Esko Seppäsen saappaisiin. Brysseliin on helppo ”kadota” ja siinä Kyllönen on melkein onnistunut – monen muun tavoin. Valitettavasti myös EU-fraseologia on tarttunut sen verran puhekieleen, että Öisinajattelijakin sen huomasi kun Kyllönen ja Li Andersson vierailivat loppukesällä 2017 Joensuussa. Toki vasurien ehdokas on helposti lähestyttävä ja suomussalmelaisen vaatimattoman olemuksensa säilyttänyt.
En ole paremmin perehtynyt ehdokkaan ulkopoliittisiin näkemyksiin, mutta arvelen Kyllösen olevan Nato-vastainen, EU-myönteinen, pohjoismaista yhteistyötä kannattava ja kainuulaisena Paasikiven-Kekkosen linjalla – ehkä sen suhteen Matti Vanhasta piirun verran modernimpi ajattelija?
Voi silti hyvällä syyllä ihmetellä, miksi jo maaliskuussa 2017 pressaehdokkaaksi valittu Kyllönen on ollut niin hiljaa tähän saakka? Eikö olisi ollut viisasta kampanjoida, tuoda tuoreita ajatuksia ulkopolitiikastakin esiin ja siten näkyä aika ajoin? Eikä hukkua epäröivien, haikailevien ja vaikenevien ehdokkaiden odottelevaan hiljaiseen huopatossutehtaaseen? Vai oliko sanottavan- vai rahanpuute esteenä kuten niin usein vasemmalla laidalla?
Varsinkin nyt olisi korkea aika ottaa kantaa – kun vaikutusvaltansa ja kannattajansa kadottaneet ”siniset”, sotaministeri Jussi Niinistön & ulkomailla viilettävän Timo Soinin johdolla, junailevat ja möhlivät minkä ehtivät? Eikö olisi viisasta pistää jalkakamppi ja täystuomio vaikka sotaministerin hurjille puheille, kammottaville sotaharjoitusvalmisteluille ja Nato- ja USA-”liittosuhteen” pönkittämiselle ? Siinä luettelo tämän hetken todella vakavista, mutta samalla sotahurmosmiesten käsissä niin naivin naurettavista lyhtypylväistä Suomen geopoliitisen aseman ”uudelleenrakentamiseksi”?
Uskoisin, että Brysselistäkin hyvin näkee, varsinkin Naisena, mihin maailma, jopa Eurooppa on päätymässä nykymenolla. Maailmanpolitiikan peruskysymykset ovat ydinsodan ja aseellisten konfliktien välttäminen, rasismin ja kaikenkirjavan nationalismin poisperkaaminen, aktiivinen diplomatia ja rauhan rakentaminen sekä päättäväinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.
Kysyn vain, mihin vasemmistolta ovat nämä painotukset, presidenttijohtoisen ulkopolitiikan(kin) perusasiat unohtuneet? Ja varsinkin nyt niin keskeinen kysymys kuin RAUHANTYÖ ja rauhanliike?
Öisinajattelija
Veit kysymykset suustani 🙂
Kaksi naista presidentti ehdokkaina asettuvat lähtöviivalle kaikkien muiden ehdokkaiden kanssa. On edessä tosi raskas kilpajuoksu ja se joka maaliin saapuu ensimmäisenä suurimmalla äänimäärällä on tietenkin voittaja ja kruunataan Suomen seuraavaksi presidentiksi.
Näitä kahta kilpailijaa pelkästään tarkasteltuna, tuntuu Huhtasaari olevan elivoimaisempi, niinkuin sanotaan viisaampi ja sulavasuisempi, paremmat mahdollisuudet pärjätä kovassa kilvassa.
Taas Kyllönen jöröstikehuskeleva, turhanpäiväisiä valheita päästelevä, todella erittäin tyhmä, niinkuin sanotaan, ”kun on tyhmä pää, niin koko ruumis kärsii siitä” ja tässä tapauksessa, valituksi tullessa, koko Suomen kansa.
Voitaneen olettaa vahvempiakin kilpailijoita olevan ja niiden voiton mahdollisuuksi pitää paljon parempina, kuin noiden kahden kilpailijan.
Kolmannen kilpailijan mahdollisuudet ovat jo paljon paremmat, näinkin heikkojen kilpailijoiden kyseessä ollessa, joten voidaan jo suoralta käsin unohtaa, turhan ajanhaaskauksen takiakin nämä kaksi kilpailijaa ja keskittyä kannattamaan rehdimpää ja jaloimpaa kilpailijaa, ettei vaan kävisi, niinkuin Halosen kohdalla, että onnistuu pääsemään valtaan.
”Kehuttu viisas’ ,
Uskallan olla eri mieltä kanssasi niin Kyllösestä kuin Huhtasaarestakin.
”Kun on tyhmä pää, niin koko ruumis kärsii siitä…” viisastelet.
Huhtasaaren ”sulavasuisuudesta” ja rehtiydestä voisin tuoda esille hänen lukuisat tyhmempääkin tyhmemmät , naurettavat ja selvästi asiantuntemattomat lausunnot. Varsinkin Suomen presidentin virkaan kiinnittyvät kansainväliset kysymykset ja niihin liittyvä järkevä diplomatia taitavat olla Huhtasaarelle ihan outoja asioita. Kansanedustajan ( Huhtasaaren ) tulisi olla tietävämpi vaikkapa EU-kumppaniensa politiikasta. Mainittakoon näistä töppäyksistä yhtenä kansainvälisiä asioita koskeva ja hämmästyttävän asiantuntematon kehuskelu viime keväänä koskien Ranskan viimeisimpiä presidentinvaaleja. Hän kun ”tietävänä ” laukaisi jotain sellaista , että ei Ranskassakaan pääse nykyään presidentiksi, jollei ole ”maahanmuuttokriittinen” ( = maahanmuuton vastustaja ) ja vaadi kansallismielistä protektionismia ! ( tarkoittaen ilmeisesti EU-vastaisuutta sekä Marine Le Penin ehdokkuutta ja tulevaa ”valintaa ” ). Huhtasaari asettui haaveissaan tavallaan äärioikeistolaisen ylikansallismielisen Le Penin saappaisiin ! Mutta tämäkin viisastelu, kuten niin monet muutkin hänen lausuntonsa sisä-ja ulkopolitiikasta ,sekä eduskunnassa pitämänsä puheet ovat osoittautuneet todellisuudessa tietämättömän paikkansapitämättömiksi.
Suomen presidentillä on osaltaan suuri vastuu maan ”arvokkuudesta” ja arvostuksesta kansainvälisellä areenalla. Tämä on nykyaikana erityisen tärkeää. Tällaista vastuuta ei voida laskea Huhtasaaren heikon osaamisen varaan. Huhtasaari tekee monenlaisia populistisia huomiotaherättäviä kikkatemppuja ja antaa ”riman alittavia” ja ”sotamielisiä ” lausuntoja, joissa ei ole minkäänlaista totuutta. Tällainen räväkkä ja rääväsuinen käyttäytyminen ei kuulu presidentille, olkootpa hän sitten nainen tais mies.
Puolestaan Tarja Halosen valinta ja UUDELLEENVALINTA olisikin ollut mielestäsi pelkkä vahinko ? Mutta millaista haittaa hän aiheutti ollessaan Suomen presidentti ? Hänhän on vieläkin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla hyvin arvostettu henkilö. Muistan osallistuneeni tuon ”vahingon ” toteuttamiseen, kun äänestin Pariisin Suomen suurlähetystössä NAISTA eli Tarja Halosta, vaikka vastaehdokkaana olikin syntymäkyläni ”oma poika” ( Esko Aho ) !
Pentti hoi ! Olisiko jo korkea aika heräillä ?
Merja Kyllönen on kyllä puhunut mainitsemistasi ”maailmanpolitiikan peruskysymyksistä” jo heti Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi valitsemisensa yhteydessäkin, ja useasti muulloinkin. Hän on nimenomaan painottanut rauhan vaihtoehdon tärkeyttä. Muistan hänen puhuneen noista ” presidenttijohtoisen ulkopolitiikan perusasioista” ja varsinkin rauhan rakentamisesta, ydinsodan sekä aseellisten konfliktien välttämisestä, ja EU:nkin osuudesta tässä mm. KU:n verkkolehdessä viime keväänä. Ei Merja Sinikka Kyllönen ole unohtanut rauhantyötä ja rauhanliikettä.
Eikä Vasemmistoliittokaan. Et vain taida muistaa näitä puheita ja kannanottoja ? Tai et jostain syystä halua muistaa. Väitätkö tosissasi, että vasemmisto ei tukisi rauhantyöta eikä kannattaisi rauhaa ? Jos näin ajattelet, niin mikä poliittinen liike Suomessa edistäisi ( yksin ? ) mielestäsi parhaiten rauhan rakentamista ?
Kts. vaikkapa ”vasemmistolaisena ” tunnetun KU:n ”blogistikolleegasi ” Antero Eerolan blogi 18.03.2017 : ” Presidentinvaaleihin tarvitaan rauhan vaihtoehto”
( lue mieluiten blogin teksti, eikä välttämättä kommentteja ). Tämän blogin hän oli kirjoittanut juuri Merja Kyllösen valinnasta johtuen .Ja lukuisat muutkin Vasemmistoliiton kansan-ym.edustajien kannanotot näihin kysymyksiin ovat olleet julkisesti kuultavissa ja luettavissa.
Mitä tulee PS:n L. Huhtasaaren ehdokkuuteen , niin ihmetyttää opettajanaiselta ne lukemattomat ”rimanalitukset” , jollaiset eivät ole varsinkaan presidentiksi pyrkivälle henkilölle sopivia. Hänen arvomaailmansa näkyy olevan monessa asiassa selvästi ristiriidassa presidentiltä vaadittavan vastuullisuuden ja rauhanomaisen diplomaattisuuden kanssa. Presidentin on myöskin osattava olla ”arvovaltaisesti” kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten presidentti. Tähän Huhtasaarella ei taida olla kykyä ?
.
Lähes kaikki Niinistön haastajat ovat ns. pakkopullaosastoa, joku pitää peliin laittaa, että edes vähän oma puolue pääsee vaaleissa framille.
Poikkeuksen tekee Pekka Haavisto, joka oikeasti olisi paras mahdollinen keulakuva Suomea edustamaan; luonteva ja sanavalmis esiintyjä.
Sehän tiedetään, miksi Haavistolla ei kuitenkaan tule koskaan tähän pestiin mahdollisuuksia olemaan, mikä on sääli.
Niinistöllä on varmasti komein profiili ja jämäkin kuontalo, mutta esiityminen on usein otsa rypyssä jäykistelyä.
Eihän tässä mitään hymypoikaa tai -tyttöä olla hakemassa, mutta liiallista vakavamielisyyttäkään ei ole mukava katsella ja kuunnella, oli sitten kyseessä mikä unilukkari tahansa. Toisaalta, onhan se niin suomalaista.
Ehkä nyt Niinistön kaudella otetaan takaisin sitä ylitsepursunnutta aurinkoisuutta, mitä Tarja Halonen säteili maailmalla reissatessaan.
Olet täysin oikeassa, mutta ainahan pyritään parempaan. Täytyy tuohon vielä lisätä, ensinnäkin Haaviston luonne myös, todella äksy ja tulinen, sopimaton presidentille.
Niinistö taasen, komein profiili, mutta katsookin, kuin vihainen sonni, puskiakseen, tuomarille ominainen piirre, kumoon.
Korjataan lausuntoa ensimmäisen katsotun (YLE) presidenttikeskustelun jälkeen.
Kylde -rauhallinen ja selkeä
Sale – nihkeä kirstunvartijajuristi
Huhtis – hinkuhöpöttäjä
Vanhis – seinätapetti
Torre – rasittava russofobinen sveduänkyrä
Haatis – kiintiönais/-demari
Väyris – piristysruiske
Haavis – tapettiliisteri
Ehkä antaisin ääneni Väyryselle, mikäli äänestämässä kävisin.
Tuosta Haaviston äksystä luonteesta en tiedä, mutta perussuomalaisten ehdokkakksi nostettu Huhtasaaren esikuvana taitaa olla ranskalaisen ylikansallismielisen Front Nationalin kiivaskäytöksinen puheenjohtaja Marine Le Pen.
Viimeisimmässä presidenttiehdokkaiden vaalitentissä Huhtasaari kuulutti: ” Minähän haluan EU:sta eroon ! ” Suomen presidentiksi ehdolla oleva henkilö
hyökkäsi voimakkaasti EU:a vastaan ja väitti tietävästi, että se vie Suomen päätösvallan pois.
( miten oli esim. kasvinsuojelumyrkkky glyfosaatin tapauksessa, kun Suomen edustaja äänesti EU:ssa skandaalinomaisesti sen myyntiluvan jatkamisesta vielä viidellä vuodella ? Suomella oli asiassa päätösvaltaa muiden jäsenmaiden kanssa, ja se äänesti tämän luonnolle ja ihmisille haitallisen myrkyn levittämisen puolesta, vaikka olisi voinut sanoa ei ! Ranska osaltaan uskalsi sanoa EI ).
Huhtasaari uskoo kansallisvaltioihin, ja uskottelee EU:n olevan niitä romuttamassa.
Huhtasaaren ultraisänmaallisuus ja EU:n vastaisuus muistuttaa Le Penin taktiikkaa. Ranskan viimeisissä presidentinvaaleissahan tämä = puolueensa pauhasi Euroopan Unionia ja varsinkin euroa vastaan ja ”isänmaallisen ranskalaisen identiteetin ” puolesta. Tämä ei kuitenkaan kasvattanut äänestäjien luottamusta kandidaattiin ja hänen todellisiin aikomuksiinsa. Se ei tehonnut tarpeeksi hyvin äänioikeutta käyttäviin kansalaisiin. Ja toivottua tulosta ei tällä meiningillä saatukaan aikaan.Päinvastoin etenkin Le Penin sekavalla eurovastaisuudella saatiin aikaan äänestäjien kato ja melkoinen sekasotku puolueessa. Siitä seurasi FN:n politiikanja tavoitteiden selvä hämärtyminen , sekä sen seurauksena FN:n heikkeneminen ja hajaantuminen.
Tänään EU:n Brexit-neuvotteluja johtava ranskalainen Michel Barnier ilmoitti Iso-Britannian eron EU:sta tulevan näillä näkymillä maksamaan maalle noin 50 miljardia euroa. Muista kielteisistä seurauksista puhumattakaan.
Paljonkohan Huhtasaari on laskenut EU:sta eroamisen maksavan Suomelle ? Eikö EU:sta eroamisen yhteydessä hukkaan heitetyt miljoonat ja miljardit voisi ennemminkin ohjata vaikka koulutuksen parantamiseen ja sen palauttamiseen kaikkien saavutettavissa olevaksi oikeudeksi ?
Maksaisiko Suomen ero EU:sta enemmän kuin mitä Suomi hyötyy EU:sta ?
Suomi vastustaa mm. perussuomalaisten/ sinisten ansiosta EU:ssa muiden jäsenmaiden auttamista eli vastuun jakamista, mutta samanaikaisesti se on kärkipäässä maista, jotka ovat viime vuosina hyötyneet eniten EU:n globaalirahastosta. Apua on tarvittu monensorttiseen ”hätään”…Nokian ja Microsoftin irtisanottujen työllistämiseen asti…Suomi ottaa muidenkin maksamat rahat mielellään vastaan, mutta ei halua jakaa potista muille yhtään mitään !
Tosiaan, tämä on hyvin itsekästä politiikkaa, mutta luuleeko Huhtasaari tosissaan saavuttavansa suomalaisten äänestäjien enemmistön luottamuksen tällä EU-vastaisella ultraisänmaallisuudellaan, jollaisella Suomi ohjattaisiin Euroopan Unionista ja maailmanmenosta erilleen johtavalle sivuraiteelle ? ?
Onko Kyllönen sitten samanlainen kuin sinäkin Srtanius, että
kannattatte pakkoruotsia
mutta ette osaa ruotsia?
Pitäisikö tehdä rauhantyötä ja käydä juhlimassa
Voiton päivää Moskovassa, se on Venäjällä vuoden suurin juhla
Voittaja Stalinhan olisi pitänyt hirttää apureineen Nurnbergissä sotarikollisena, tapatti sekä omia että muiden maiden kansalaisia hyökkäsodissaan aloittaessaan toisen maailmansodan hyökkäämällä ensin Puolaan ja sitten Suomeen
Tosiaankin, tässä on kysymys täysin erilaisista naisista presidenttiehdokkaina. Toinen ( vas.) on kaikenpuolisen rauhan asialla, ja toinen on poliittisella toiminnallaan käyttäytynyt kansakuntaa kohtaan hyvin jakavasti ja ”repivästi ”. Huhtasaari on puolustanut julkisesti hyvin ”rauhatonta ” ja uhoavaa ulkopolitiikan suuntausta… ” kyllä me vielä niille kaikille näytämme…”
Tuosta edellä olevasta ” Kysymyksen Asettelijan ” kommentista jo saa vihiä tästä suuntauksesta. Hyvin kostomieliset ovat monien ajatukset ja aikomukset. Monilla Huhtasaaren kannattajilla, ehdokkaansa tavalla , taitaa olla melko heikko Suomen …ja siinä samassa sen naapurimaan Venäjän ja Euroopan, historian tuntemus. Puhumattakaan toisen maailmansodan historiasta ja ko.sodan varsinaisista hyökkääjistä/aloittajista, ja näiden Suomeen ja varsinkin Lappiin ulottuneista ryöstöretkistä. Ehkä tällä historian nurinniskoin kääntelyllä ja vääristetyllä totuudella uskotaan saavutettavan väestön enemmistön luottamus ja tuki entisaikojen vâkivaltaisen ja sotaisen politiikan toteuttamiseksi tulevaisuudessakin, Tosin nyt on ” tarpeen vaatiessa” alettu pikkuisen uskottelemaan, että em. ehdokkaalla on rauhanomainen tarkoitus ja päämäärä…, koska muut ehdokkaat puhuvat rauhasta…Harhaluuloille ja valheille annetaan silti suurin arvo ja asema. Kuitenkaan äänestäjien harhaanjohtamisella ei pitäisi voida saavuttaa sitä odotettua …” isänmaallisen äärikansallismielisyyden ” voittoa ….., jotta ” Voiton päivästä” tulisi vuoden suurin juhla Helsingissäkin …! ( muuten, tuota Voiton päivää vietetään hyvästä syystä muuallakin maailmalla kuin vain Venäjällä )…..
Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien ”sotaisuus” antoi valitettavasti esimakua siitä ulkopolitiikan suunnasta, jota Suomi tulisi toteuttamaan etenkin perussuomalaisten ehdokkaan voittaessa. Sinne Uralille taitaa olla vieläkin kova hinku….?
Arvoisa ”Kysymyksen Asettelija”!
Kyllä Öisinajattelija ruotsia osaa, mutta venäjää ja englantia vähän paremmin, sitten tulevat vasta ruotsi ja saksa. Ruotsinkieli on hyvä oikotie Skandinavian ja Suomi-nimisen pikku niemen varhaisempaan historiaan, venäjä myöhempään…
Niin ja tiedoksi: tässä blogissahan ei ole kysymys sotarikollisista saati sodista, vaan ”erilaisista naisista ehdokkaina” tammivaaleissa 2018,
Öisinajattelija