Natoon liittymisestä keskustellaan taas. RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds nosti presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa Nato-kysymyksen jälleen esille, niin kuin se joka vaaleissa nostetaan esiin. Nils Torvaldsin mielestä asiasta keskustelua on vältetty ja siksi ”mielipiteet ovat kansan keskuudessa mitä ne ovat”. No, keskustellaan nyt sitten. Ei kansa mitään tyhmää ole, jos se on tähän mennessä suhtautunut varauksellisesti Nato-jäsenyyteen ja luottanut enemmän omaan puolustukseen. Tiedämme kyllä Venäjän varustautumisen ja suuret varuskunnat rajan takana ja venäläisten lisääntyneen kansallismielisyyden. Jos Nils Torvalds tietää vielä joitakin muita seikkoja Nato-jäsenyyden tueksi, jotka eivät ole yleisessä tiedossa, ne olisi syytä kertoa kansalle.
Myös amerikkalaiset ovat hyvin kansallismielisiä, eikä siinä nähdä mitään pahaa. Jo ala-asteella lapset vannovat valan Yhdysvaltain lipun nimeen. USA:n puolustusmenot ovat tähtitieteelliset ja moninkertaiset Venäjän puolustusbudjettiin verrattuna. He myös käyvät sotia Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Somaliassa ja vartioivat meriä Aasiassa ja Etelä-Kiinan merellä ja kaikki tämä ”demokratian ja vapauden puolesta”. Olisi sen sijaan hyvä, että Amerikka saisi demokratian ja tasa-arvon toimimaan edes omassa maassaan ja myös värillisiä kansalaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti valkoihoisten kanssa myös lain edessä. He eivät käy sotaa omalla maaperällään vaan toisella puolen maapalloa ja haluavat laajentaa vaikutuspiiriään Naton kautta myös Suomen maaperälle.
Myös presidentti Martti Ahtisaari pitää liittoutumista tarpeellisena, koska olemme läntinen demokratia. Ovathan Sveitsi, Itävalta ja Ruotsikin läntisiä demokratioita, mutta eivät kuulu Natoon. Eikö siis voi olla läntinen demokratia ja samalla liittoutumaton? Suomi on ainakin yrittänyt olla liittoutumaton, mutta Naton kanssa solmittu rauhankumppanuus- ja isäntämaasopimus sekä asekaupat ovat lähentäneet meitä kohti Natoa, ehkä enemmän kuin moni tietääkään.
Risto Isomeri kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla ( HS 6.11.2017 ), että kansalaisten tietämystä Natoon liittymisen vaikutuksista tulisi lisätä merkittävästi. Hän kaipaa esitettä Natoon liittymisen hyödyistä ja haitoista. Siinä esitteessä pitäisi olla kyllä painettuna se kuuluisa viides artikla: ”… jos tällainen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä … auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai hyökkäyksen kohteiksi joutuneita sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.”
Siinäpä se on sanottu: ”ryhtymällä välittömästi sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi”. Jollekin Naton jäsenmaalle voi olla tarpeellista toimintaa lähettää kirje hyökkääjälle, jossa sanotaan: ”Soo, soo, ei noin saa toimia!” Siinä ei ole yksilöity, miten eri jäsenmaiden pitäisi reagoida. Jokainen jäsenmaa toimisi oman etunsa ja senhetkisen tilanteensa mukaan. Ensin maat tietysti keskustelisivat keskenään ja väittelisivät ja sitten maa olisikin jo vallattu. Nähtiinhän se viime sodissakin, että aika yksin jäimme, ihailevia lehtikirjoituksia kyllä kirjoitettiin. Ainoastaan Saksan kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Niin, että ei se viides artiklakaan mikään ehdoton turva ole. Parasta olisi huolehtia omasta riittävästä puolustuskyvystä ja hyvistä naapuruussuhteista.
Tietysti on hyvä olla tarkkana asioiden kanssa, se ei ole mitään uhkakuvien maalailua, vaan järkevää toimintaa. Juuri siitä syystä on päätetty selvittää lakialoitteen tarpeellisuutta koskien ulkomaalaista maanomistusta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Myös kaksoiskansalaisten pääsy kaikkiin Puolustusvoimien tehtäviin ei tietenkään ole järkevää, Venäjä ymmärtää tämän ja kunnioittaa Suomea.
Tottakai Venäjä varustautuu mahdollisia Naton tukikohtia vastaan, Venäjä on aivan suoraan sanonut, että se ei pidä siitä, jos Suomi liittyisi Natoon. Venäjän linja Suomen liittoutumattomuuteen on selvä, sen sanoi senaattori Aleksei Puskov Kansan Uutisten haastattelussa. Venäjä suhtautuu täysin kielteisesti Naton laajenemiseen. On hyvä, että sanovat suoraan. Mitä me sitten teemmekin itsenäisenä maana, on meidän oma asiamme. Jotkut ihmiset ovat todella pettyneitä, ehkä myös Nils Torvalds, kun Suomi ei ole jo liittynyt Natoon. Heidän mielestään se on nössöilyä, kumartamista itään päin ja pelkuruuden osoitus. Olemmeko siis pelkurikansa, kun emme ole liittyneet Natoon, vai viisaita? Mielestäni tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hyvin pitänyt ovia auki niin itään kuin länteenkin.
Suomea arvostetaan maailmalla ja pidetään luotettavana paikkana sijoituksille ja vaikkapa hybridiosaamiskeskukselle. Suomeen luotetaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa. On Suomen vakauden kannalta parempi pysyä liittoutumattomana ja sellaisen politiikan ulkopuolella, jolla on imperialistisia tavoitteita.
Suomea ehkä vielä tarvitaan sovittelemaan kansainvälisiä kriisejä tai viestinviejänä. Liittoutumattomana olemme uskottavampia. Olemme onnistuneesti osanneet pelata tätä suurvaltojen peliä. Panoksia ei pidä nostaa niin korkeiksi, ettei niitä pysty maksamaan.
On karmivaa, että suojeluskuntafani, sotamarsalkka Jussi Niinistö veljeilee niin lämpimästi Jenkkilöiden suuntaan.
Amerikkalaiset rikkovat mennen tullen YK:n päätöslauselmia, eivätkä joudu mistään rikoksista vastuuseen.
Sen sijaan ollaan panemassa ojennukseen, milloin Venäjää, milloin Irania ja Pohjois-Koreaa.
Irak ja Libya pantiinkin ojennukseen jo ihan kunnolla, ja kunnon sekasotkuhan siitä syntyi, jota Euroopassa nyt maksellaan.
Jenkit ne vaan hääräilee ja määräilee, ja monet nilkit meillä ja ympäri Eurooppaa vaan länteen kumartelevat, eikä haittaa pätkääkään, jos peräpeili vilkuu itään.
Ja Ylellä hurjan mielenkiintoista ja tärkeää Amerikkaa kommentoivat vuoroin fanipojat Aaltola ja Salonius-Pasternak.
Suomessa kaikki hyvin..
Jetsulleen noin.!!
Kiitos värikkäästä kommentistasi. Puolustusministeri Jussi Niinistöstä olen toisaalta sitä mieltä, että hän puolustaa Suomea ihan kiitettävästi. Valitettavasti hän on ehkä Nato-myönteinen, on kai sanonutkin niin. Mutta onko tuo Amerikan huomion kalastelu osaltaan vain ovelaa politiikkaa vai todellista suuren sotilasmahdin ihailua, sen saa jokainen miettiä mielessään. Se minua jää mietityttämään, jos USA armollisesti osallistuu tähän Suomen tulevaan suursotaharjoitukseen, mitä se maksaa? Mitkä asehankinnat sovitaan osallistumisen kauppahinnaksi? Amerikkalaisethan ovat erityisen hyviä tekemään näitä diilejä. Täytyisi vaan laskea, ovatko ne myös Suomelle kannattavia.
Herää vaan kysymys, että mitä puolustettavaa Suomesta löytyy, tai paremminkin, mitä syitä kenelläkään olisi Suomeen hyökätä.
Metsiä Venäjällä riittää omasta takaa, niin myös järviä. Kauniita naisiakin niillä on vaikka muille jakaa.
Mutta kai se on ihmisyyteen kuuluva ominaisuus, että täytyy kuulua johonkin klikkiin ja jossakin pitää vihollinen aina olla, muuten loppuu sotaherroilta, jos ei leipä, niin virka. Onhan se parempi vaihtoehto, että kersantti tuulettaa kitarisojaan metsän siimeksessä, kuin että vaimoparan korvat menisivät lukkoon ylimääräisestä energiapurkauksesta.
Olen sitä mieltä, että vaikka Suomen armeija lakkautettaisiin, tänne ei silti olisi pyrkimässä Venäjä tai mikään muukaan maa sotilaallisessa tarkoituksessa.
Ei Suomi voi silti jättäytyä sotabisneksen ulkopuolelle, on siihen liian kiihottavaa ja kannattavaa hommaa nämä sotapelit.
Mielestäni Suomen puolustamiseen riittäisi sissiarmeija. Lisäksi Rajavartiolaitos maarajoja tarkkailemaan, joku partiovene merelle, ja jokunen hävittäjä ilmatilan valvontaan. Sillä tavalla maamme tulisi nopeasti velattomaksi, ja olisi varaa hyvinvointivaltion ylläpitoon.
Linkki puolustusvoimien 2016-budjettiin ( 1 866 427 000 )
http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp;jsessionid=DBD358C372EE024435F82C13158A802C?lang=fi&file=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/YksityiskohtaisetPerustelut/27/10/10.pdf
Lähinnä ne ovat erittäin kannattavia nämä sotabisnekset. Sentakia USAkin kiertää ympäri maailmaa myymässä aseteollisuutensa tuotteita ja kehuu luovansa työpaikkoja amerikkalaisille. Kyllä heidänkin olisi syytä siirtää teollisuutta vaikka ilmastoteknologiaan ja lopettaa aseiden vienti maailmalle. Mutta samaan syyllistyy Suomikin. Oman maan tarpeisiin voi valmistaa aseita, mutta ei niitä muualle tarvitse viedä, ei edes aseiden osia, kuten nyt niitä viedään Saudi-Arabiaankin.
Ehkä jonkinverran aseistusta ja innokkaita nuoria miehiä tai naisia on syytä Suomen armeijalla olla, ettei tänne ihan noin vain voi kävellä. Ei Venäjä tänne hyökkää, jos meillä on hyvät suhteet. Muussa tapauksessa Suomenlahden rannikko kyllä kiinnostaa heitä. Me kuulumme tavallaan heidän etupiiriinsä – halusimme sitä tai emme.
Ja kauniita naisia on täälläkin pilvin pimein, fiksuja ja lisäksi tasa-arvoisia.
Sinäpä sen sanoit, Suomenlahden rannikko.
Jos Venäjä suitsait miehittäisi vihreine pikku-ukkoineen Suomen, niin Ruotsin puolustusvoimilta saattaisi loppua resurssit Venäjän sukellusvenejahdissa.
Toisaalta Ruotsin harrastama Venäjän vakoilu Yhdysvaltain laskuun saattaisi helpottua välimatkan pienentyessä urkintakohteeseen.
Ja eihän Suomen aseviennissä Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ole mitään ongelmaa; tänään uutisista sai kuulla Saudi-Arabian Jemenille asettaman saarron voivan johtaa miljoonien ihmisten nälkäkuolemaan.
Eikö puolustusministerimme näe sotakaluston rahtaamisessa Saudeihin mitään ongelmaa?
Motto Hed,
ihan täsmälleen kuten sanot !
Yhdysvaltojen talous-ja ulkopolitiikan suuntaa on hyvin pitkään johdettu Pentagonista eli Yhdysvaltojen Armeijan esikunnasta Washingtonissa.
Yhdysvaltojen sotateollisuus on kukoistavaa ja se on paljolti maan talouden perusta ja ”pystyssäpitäjä”. Sen jatkuvuus on taattava, sillä en
Yhdysvaltojen talous- ja ” suurvaltamahti ” nojaa pääasiassa sotateollisuuteen. Sotaharjoituksia ja sotia on siis käytävä tämän sotateollisuuden valmistaman aseistuksen myynnin edistämiseksi ja samalla on näytettävä mihin tämä ”suurvalta” aseistuksineen kykenee.
USA tarvitsee sotateollisuutta taloutensa pyörittämiseen ja hegemoniansa ylläpitämiseen. Ei se ole sen kummempaa.
USA kiertelee maailmalla ” santarmin ” saappaissa vahtimassa ja komentamassa muita maita ja etsimässä jatkuvasti sopivia selkkauskohteita.
Suomikin ollaan nyt viemässä tähän aseteollisuuden ja selkkausten kierteeseen, josta ei sitten päästäkään eroon yhtä nopeasti ja helposti kuin sinne ollaan syöksytty !
Tämä näkyy nytkin selkeästi vaikkapa tuosta yhteisten sotaharjoitusten valmistelusta Suomen kanssa siitä huolimatta, että Suomi on ( toistaiseksi ) sitoutumaton valtio, jonka maaperällä USA:n armeijalla ja Natolla ei pitäisi olla mitään tekemistä. Selkkausten etsintä näkyy myöskin tämän ” maailmansantarmin ” presidentin Trumpin viimeaikaisissa puheissa ja hänen virallisten matkojensa kohteista.
Ihmettelen vain, että mihin Suomen puolustusministerillä on niin hiton kiire yrittäessään sitoa Suomen Yhdysvaltojen ja Naton alaisuuteen ja komentoon ? Eihän tämä ”sotilaallinen ” seikkailu ” edistäisi edes Suomen asevientiä länteen päin ! USA:lla ja Natolla on aseistusta omasta takaa vaikka muille myydä! Ja tähän USA tietysti pyrkiikin. Tämän puolustusministerin ( ja hallituksen ) toimesta ilmeisesti tullaan hankkimaan uutta aseistusta ”ystävämaasta” , vaikka Suomi valmistaakin enimmäkseen itse tarvitsemansa sotamateriaalin, ja sitä riittää myyntiin hyvin kyseenalaisiin maihin asti. Kummallistan että valtion kassassa on aina varalla rahaa sodan harjoitteluun ja sotavarusteluun, vaikka sitä tarvittaisiin aivan muualla kansalaisten hyödyksi.
Eikä tämänhetkinen Suomen ( = puolustusministerin ) veljeily USAn ja Naton kanssa edistä mitenkään turvallisuuden takaamista ja rauhaa Itämeren alueella eikä edes Suomen rajojen sisäpuolella. Päinvastoin se häiritsee ja kiristää hyviä suhteita suurimman ( ja vahvimman ) naapurin kanssa ja sotkee Suomen sitoutumattomuutta. Se luo vain pohjaa kansainväliselle selkkaukselle, jonka hinta tulisi olemaan Suomelle hyvin korkea.
Syyskuussa 1944 juuri presidentiksi valittu Carl Gustaf Emil Mannerheim lausui jotain sellaista mitä uusisänmaalliset natoihmiset eivät mielellään haluaisi kuulla ja jos kuulevat yrittävät sitä selitellä joko opportunismilla tai sitten silkalla konjunktuurilla. Tosiasiassa Mannerheim lähetti viestin myös 2020-luvulle siirtyvälle Suomelle. Ja näin ne Mannerheimin sanat kuuluvat:
”Suomen on ymmärrettävä unohtaa puolustautuminen itää vastaan ja puolustauduttava vain länttä vastaan. Olen vakuuttunut puolustuslinjojen Neuvostoliittoa vastaan olevan hyödyttömiä, mikäli suhteet eivät ole kunnossa.”
Luuleeko joku ihan vakavissaan että Mannerheim ei lausuessaan nuo reunaehdot Suomelle ollut vakavissaan ja että pitäisi muka tehdä ero GEOPOLIITTISESTI keisarillisen Venäjän, Neuvostoliiton tai Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän välillä? Juhani Suomi totesi pari vuotta sitten että kiistaton tosiasia on että Ukrainan jälkeen Suomi on Venäjälle geopoliittisesti seuraavaksi tärkein naapuri luonaasta koilliseen ulottuvalla vyöhykkeellä.
Ulla Länsiharju:
Puolustusministeri Jussi Niinistöstä olen toisaalta sitä mieltä, että hän puolustaa Suomea ihan kiitettävästi.
Minä olen sitä mieltä, että Jussi Niinistön valinta puolustusministeriksi oli suuri virhe hallitusta muodostettaessa. Hän on vaarallinen. Hän käyttäytyy kuin norsu posliinikaupassa.
WIKI:
Jussi Niinistö luonnehtii olevansa näkemyksiltään ”enemmän vasemmalla kuin oikealla”, mutta ”maanpuolustuksessa voi sanoa, että olen oikealla”. Hän vastustaa pakkoruotsia ja kannattaa Karjalan palauttamista. 1990-luvulla oli Niinistön mielestä mahdollisuus saada Karjala takaisin ja se olisi pitänyt käyttää. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa se on hänen mielestään mahdotonta, mutta luovutettu Karjala ei ”unohdu kansakunnan muistista” ja se voidaan saada takaisin ”aikana, jolloin me emme ole enää elossa”.
Uusi Suomi kirjoitti vuonna 2011, että sen tietojen mukaan Niinistöllä oli 1990-luvun alussa ”tiivis suhde äärioikeistolaiseksi kuvattuun Kansallinen Kulttuuririntama -järjestöön”. Sen tavoite oli vaalia suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa sekä vastustaa ”pakolaisten, siirtolaisten ja kaikkien suomalaisuudesta ja esi-isiemme uhrauksista piittaamattomien kansanjoukkojen ryntäystä Suomeen”. Niinistö kirjoitti järjestön Valkoinen Rintama –lehteen, jolla oli selkeästi rasistis- fasistinen sanoma.
Niinistön lehti julisti: ”Kokoomus tukehtukoon kommunistiseen oksennukseensa, jota mm sen lehti NYKYPÄIVÄ viikoittain suoltaa”. Kansallisen Kulttuuririntaman teemoja olivat myös pakkoruotsin ja pakolaisten vastustaminen, suojeluskuntien perustaminen sekä Itä-Karjalan liittäminen Suomeen.
Jussi Niinistön koko kirjallinen tuotanto käsittelee käytännössä suomalaisia äärioikeistojärjestöjä ja niiden piirissä vaikuttaneita hahmoja. Kirjoittajan sympatiat ko. järjestöjä kohtaan välittyy teksteistä selvästi. Lapuan Liike, IKL , Ryssä-viha ja vasemmistoon kohdistuva antipatia ovat koko tuotannon keskeinen teema.
Kesäkuussa 2011 Niinistö ajoi suojeluskuntaperinteen elvyttämistä ja ehdotti kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen.
Yleensä ministerin pesti saa jopa kiihkeän fundamentalistinkin ymmärtämään vastuunsa, mutta J. Niinistön kalloon ei ole edes se saanut järkeä. Joka kerta kun hän aukaisee suunsa niin siitä nousee kohu: Kaksoiskansalaisuus, Ahvenanmaa, Saudi-Arabia ja nyt tämä sotaharjoitus.
PS. Olisiko seuraavaa hallitusta muodostettaessa huomioitava se, että ulkoministeri ja puolustusministeri olisivat eri puolueista?
Täytyy myöntää, että tämä amerikkalaisten liehittely on vähän liiallista. Viimeksi eilen oli uutinen Ruotsin, Suomen ja USA:n puolustusministerien mahdollisesta tapaamisesta Washingtonissa. Olkoonkin, että ehdotus olisi tullut Ruotsin puolustusministeriltä, vähempikin riittäisi. Mitä ihmeen provokaatiota tämä on? Onko tällaiseen jotain syytä vai miksi toimitaan näin? Mikä hätä Ruotsilla on? Suomihan tässä on puskurivyöhykkeenä. Monta kysymystä jää epäselväksi. Sinun kommenttisi tuo lisätietoa puolustusministeristä. Olen tähän mennessä uskonut, että hän suhtautuu vakavasti tehtäväänsä, mutta rajansa kaikella.
Ulla Länsiharju:
Suomihan tässä on puskurivyöhykkeenä. Monta kysymystä jää epäselväksi. Sinun kommenttisi tuo lisätietoa puolustusministeristä. Olen tähän mennessä uskonut, että hän suhtautuu vakavasti tehtäväänsä, mutta rajansa kaikella.
Jussi Niinistö on vain yksi ymmärtämätön tuhansien muiden kaltaistensa joukossa. Ei mitenkään erotu joukosta, joiden joukkoon kuuluvat Tynkkyset ym. perussuomalaiset linssiluteet.
Jokaisen kansalaisen olisi jo vähitellen ymmärrettävä realiteetit: Maapallo tuhoutuu tällä menolla. Siihen ei tarvita edes sotia. Pelkästään kapitalistinen omaneduntavoittelu riittää.
Kenen henki on arvokkaampi kuin toisen? Sinun vai minun?
Puskurivyöhyke Ruotsin ja Suomen välillä ei ole tämän päivän realismia. Ydinsaasteet leviävät ilman rajoja.
Sukellusveneet kulkevat ilman ohjaajia….
Show must go on…
Presidentti Sauli Niinistö sanoo, ettei ole ollut tietoinen puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kaavaileman sotaharjoituksen valmistelusta, kertoo Ilta-Sanomat.
Olisi ollut ehkä syytä kertoa tasavallan presidentillekin, hänhän on armeijan ylipäällikkö, jos tämä Ilta-Sanomien juttu pitää paikkansa. Mutta odotetaan hänen selontekoaan eduskunnalle, kunhan hän kerkeää matkoiltaan takaisin …
Mitä parlamentarismia tämä on kun puolustusministeri ohittaa puolustusvaliokunnan ja presidentin kutsumalla USA:n harjoituksiin omin päin ? Tällaisestä kutsusta olisi tullut neuvotella näiden kanssa eikä sooloilla ilman riittäviä valtuuksia.
Jussi Niinistö on kirjoittanut Lapuan Liikettä ihannoivan kirjan, jossa hän sanoo vasemmistolaisten muilutusten eli väkivaltaisten sieppausten olleen ”hurttia kansanmiesten hevosenleikkiä”,,, Olivatko murhat, joihin lapualaiset myös syyllistyivät hurttia hevosenleikkiä hänen mielestään. Onko miehellä edellytyksiä hoitaa niin vaativaa ja vastuunalaista virkaa.
Tähän sopiikin vanha viisaus, jonka mukaan sota on liian vakava asia jätettäväksi sotilashenkilöille…
Eeva Stranius-Herrewyn huomiot sotateollisesta kompleksista usein unohdetaan. Jo kenraali Dwight D. Eisenhower toisen maailmansodan jälkeen varoitti Yhdysvaltain sotateollisuuden ja siihen liityvien poliitikkojen ja sotilashenkilöitten yhteen kietoutuneesta vallasta. Siksi maailmanpoliisi USA huseeraa maailmalla hyökäten, maita vallaten ja tukikohtia perustaen, pitäähän aseille taata markkinat, ja tietysti strategisten raaka-aineitten saanti ja geopoliittinen kontrolli. Sota on heille vain bisnestä, kuolonuhreista ja särjetyistä kaupungeista tai moraalista ei ole niin väliä.
Kuten sanot Aarno Koistinen,
niin tässä ei olekaan kysymys mistään ”Suomen turvallisuudesta ” tai ”puolustamisesta” ( kuviteltua vihollista vastaan ) , vaan ennen kaikkea suuresta kansainvälisestä kaupankäynnistä ja siihen kiinteästi yhdistyvästä korruptiosta ja ”maailmanpoliisin ” taloudellis-poliittisesta vallasta. Sota on monipuolisesti tuottavaa bisnestä, eikä muulla ole väliä !
Nato ei ole oikeasti koskaan ollut rauhanasialla, vaikka näin uskotellaankin !
Mikä valtio johtaakaan NATOa ja kuka saa sen avulla tuotetusta sotateollisuusbisneksestä suurimman hyödyn ? Vastaus selviää edellisistä kommenteista.
NATOa koskevien reaaliteettien selventämiseksi Ulla Länsiharju kysyykin : ” Tarvitseeko Suomi Natoa vai tarvitseeko Nato Suomea ? ”
Vastaus on tietenkin: Nato ( ja ensisijaisesti sitä johtava USA ) tarvitsee Suomea päämääriensä toteuttamiseksi.
Ei tämä Natoon pyrkimiseen liittyvä sotaharjoitustouhu yms. ole enää edes outoa ja kummallista Ovathan tämän Sipilän johtaman ( ? ) hallituksen aikana puolustusministeriö / ulkoministeriö ennenkin tehnyt parlamentarismin vastaisia päätöksiä, mutta kun niistä ei ole annettu edes minkäänlaista varoitusta, niin nyt on uskallettu mennä niin pitkälle , että Suomen puolustusministeri ( sin. = ent.PS ) on ryhtynyt selvästi ”sotaministeriksi ” ja kaapannut itselleen ( ilman puolustusvaliokunnan ja eduskunnan ja kansalaisten antamia valtuuksia ) tasavallan presidentille kuuluvan armeijan ylipäällikön tehtävän. Puolustusministeri Niinistöllä näkyy olevan niin kova hinku päättää diktaattorimaisesti yksin Suomen turvallisuuden puolustamisesta , että häneltä on unohtunut kenellä Niinistöllä on oikeasti päättämisvalta. Siis nykyisen puolustusministerin kyvyt puolustusministerin tehtävän kunnolliseen hoitamiseen olisi asetettava kiireesti kyseenalaisiksi ennenkuin hänen tekemäänsä vanhinkoa ei enää voida korjata !.
Sauli Niinistö on väistänyt vastuunsa aikaisemminkin:
Presidentti on korkein vastuuhenkilö ulkopolitiikassa ja kokoomuslaisen pääministerin Alexander Stubbin hallituksen aikana 2014 allekirjoitettiin sotilasliitto Naton kanssa ns. isäntämaasopimus, jonka perusteella Nato voi järjestää Suomen ja Venäjän rajalla sotaharjoituksia. Sopimuksen allekirjoittajaksi valtuutettiin puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Naton kanssa tehtyä isäntämaasopimusta ei päästetty eduskuntakäsittelyyn
Esko Seppänen:
Sopimuksen mukaan Naton sotilaalliseen toimintaan isäntämaassa voi kuulua sotilaallinen toiminta, mukaan lukien ”taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset”.
Puolustusliittona markkinoitu Nato on vuodesta 1999 lähtien ollut myös hyökkäysliitto. Silloin sen perustamissopimuksesta poistettiin rajoitus, jonka mukaan se voi operoida ja harjoittaa sotilaallista toimintaa vain jäsenmaidensa alueilla.
Nato tai sen jäsenmaa (Yhdysvallat!) voi isäntämaasopimuksen mukaan saada toimilleen myös sotilastukikohtia, jotka suomalaiset itse rakentavat tai varaavat niiden käyttöön. Sopimusta voidaan soveltaa myös vieraiden joukkojen kauttakulkuun.
Pysyviä amerikkalaistaistelijoiden läsnäoloa Suomi ei salli, mutta tarpeet voivat muuttua.
—————————————
Heikki Talvitie : ”Itsenäisyyteen pitää olla valmiudet. Täytyy olla tahto. Pitää olla uskallusta pitää siitä itsenäisyydestä myös jatkossa kiinni, olivatpa ulkoiset paineet minkälaisia tahansa.
Show must go on,
kiitos tuosta lukuvinkistä!
Enpä muistanutkaan sitä. Hyvä kun KU on laittanut sen esille tässä yhteydessä. Esko Seppäsen kirjoitus tuosta isäntämaasopimuksesta on todella erinomainen. Suosittelen luettavaksi !
Talvisodan muistopatsas on pystytetty Kasarmitorille Helsingissä. Patsaan nimi on kait ” Valon Tuoja”….?
Jotenkin tuntuu, että sodan ihannointi ja lietsominen olisi kasvanut Suomessa erityisesti viime aikoina. Eivätkä maan poliittiset johtajat ole sitä juuri pyrkineet tukahduttamaan. Päinvastoin , he heittävät jatkuvasti polttoainetta liekkeihin roihun kasvattamiseksi. Onko heillä oikeasti todellisuuden tajua ? Pitävätkö he sodalla leikkimistä hauskana ajanvietteenä ? Ja luulevatko he, että oikeasti sotiminen on vain ”leikintekoa” , kun ”turvana” on sotimiseen tottunut suurvalta ja Nato ? Ja että eihän sota nyt ole ainakaan Suomelle ”suuri vahinko”.
Sen Naton jäseneksi tällä touhulla selvästi keinotellaan , siitä ei ole epäilystäkään. Ja jos siinä onnistuttaisiin ohitettamaan jälleen kerran demokratian ja parlamentarismin säännöt , niin sen parempi ! Eihän kansalaisten tarvitse tietää , mitä heidän selkänsä takana puuhaillaan, kun eivät edes käsitä mikä on ”heidän etujensa mukaista ”…
Tuo Natoon liittyminen velvoittaisi Suomelta myöskin osallistumista sotatoimiin muiden Nato-maiden kanssa Suomen ulkopuolellakin. Tämäkään leikki ei olisi ilmaista.
Tämä Suomen ulkopolitiikasta vastuussa oleva Niinistöhän sanoi presidenttiehdokkaiden tv-paneelissa, että ei se toinen Niinistö ollut tehnyt suurta vahinkoa kutsuessaan hänelle etukäteen ilmoittamatta yhdysvaltalaiset ja muunmaalaisetkin sodan harjoittelijat ja lietsojat suursotaharjoituksiin Suomeen, ja kaiken lisäksi tulevan presidentin ja eduskunnan ja uuden hallituksen valtakaudella! Sauli Niinistö piti tilannetta vain ”nolona”. Ei tullut kuulemma ihan mahalaskuakaan, vaikka olisi voinut tulla. Ihan kuin nykyistä presidenttiä ei kiinnostaisi sen kummemmin presidentille määrätty ja uskottu poliittinen johtotehtävä. Hänen mielestään ehkä näiden sotilaallisesti sitoutumattoman maan ”hankalien ” asioiden hoidosta voisi siis vastata hänen tilallaan ihan hyvin vaikka joku tilanteeseen sopivasti sattuva sotahenkinen ministeri …? Eihän siitä olisi suurta vahinkoa….
Kaiken töppäilyn lisäksi kuvitellulla ” vieraan vallan mahdollisella hyökkäyksellä ” Suomeen väestöä pelotellaan hyväksymään mitä tahansa, jotta se antaisi Suomelle luvan ”loikata” Natoon muka ” Suomen turvallisuuden takaamiseksi ”.
Liittyykö tämä suuntaus jollain lailla väkivallan ihannointiin, sen ” normalisoimiseen ” ja hyväksymiseen ? Suomessa on väkivaltakulttuuri saanut entistäkin suuremman jalansijan.
Mutta: olisiko sota ja sille ominainen väkivalta ja tuho sitten ”valon tuoja” ? Luulenpa sen olevan ennemminkin synkän pimeyden lähettiläs.
Tässä blogissa puhutaan Suomen mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta NATON:n eli sotaharjoituksia ja sodankäyntiä käytännössä harjoittavan , USA:n johtaman kansainvälisen sotaorganisaation kanssa. Ja kun nykyaikana maailma on niin kovin sotainen, niin senkin takia otin esille tuon Talvisodan muistopatsaan julkistamisen.
KU kirjoittaa aiheesta 30.11.2017 artikkelissaan ” Talvisodan muistomerkki paljastettiin Helsingissä”.
Eikö tämän jutun olisi voinut jättää kirjoittamatta ? Se on vain lisänä siihen sotaisaan henkeen ja aseiden kalisteluun ja sodan sankareiden ihannoimiseen sekä yleiseen uhoamismeininkiin , jollainen nyt on vallalla Suomessa. Siellähän puhutaan jatkuvasti sotilasliittoutumisesta, sodan mahdollisuudesta ja ase-ym.varustelusta, ja osallistutaan juuri sodan mahdollisuutta lähentävään toimintaan .
Tämän patsaan pystyttäminen Helsinkiin näkyvälle paikalle kohottaa ennenkaikkea ylitsepursuavaa ” isänmaallista ” kansallismielisyyttä. Kuitenkin , jos oikein hyvin muistan, niin Talvisodasta ja sitä seuranneesta Jatkosodasta ( osana Toista Maailmansotaa ) koko Suomen kansa traumatisoitua pitkäksi aikaa. Sodankäynti ei ole sankarillista aseiden kanssa leikittelyä. Se on todellista draamaa.
Olkootpa tällaisen SODAN muistoksi pystytetyn patsaan symboolinen merkitys mikä tahansa, niin se on aina muistutus SODASTA. Eihän sodasta pitäisi tehdä symboolisessakaan merkityksessä tavallisen ihmisen ihannointi-ja palvontakohdetta. Ei tällaisella sotasankareita ihannoivalla patsaalla ainakaan kasvateta rauhanliikettä. Artikkelin kommentissa Veikko Sääski esittääkin pohdittavaksi tärkeitä kysymyksiä. Hän tiivistää ajatuksieni sisällön sanomalla, että heroistinen sankaripalvonta sisältää uuden sodan ja tuhon siemenen.
Muistetaankohan tässä sotapatsastouhussa sitä, mikä aiheutti tämän Talvisodan ja sitä seuraavan nk. Jatkosodan ? Muistetaanko kuka suomalaiset pakotti sotimaan talvipakkasessa ja mistä syystä ?
Helsingin kaupunki on osaltaan rahoittanut julkisin varoin tämän ” Valon tuoja”-nimisen patsaan ( ? ) hankintaa ja pystyttämistä. Onko Helsingissä RAUHAN kunniaksi pystytettyjä muistomerkkejä, vai muistetaanko siellä vain sotia ? Minkähänlainen muistomerkki on pystytetty natsien kanssa /ja puolesta käydyn nk. Jatkosodan ” kunniakkaaksi ” muistamiseksi ? Riittääkö ”sotamarsalkka” Mannerheimin ratsastajapatsas siihen ?
PS.
On huomattava, että kyseisen patsashankkeen alullepanija on Talvisotayhdistys r.y. Mihin tällaista yhdistystä nykyään tarvitaan , Talvisotahengenkö ylläpitämiseen ?
Ja on huomattava myöskin se, että hankkeen suojelijana on ollut sotaliitto NATOn jäsenyyttä nykyään kannattava , Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Ahtisaari ! Miten muuten sotimista harjoittava NATO ja Nobelin rauhanpalkinto sopivat yhteen ? Ehkä NATOn uskotaan edistävän maailmanrauhaa ?
Ilmeisesti Ahtisaaren suojelulla sotasankareiden ihailukin saadaan näyttämään rauhanomaisemmalta ja jopa rauhan puolustamiselta ….ihan kuten yleensä NATOn sotatoimintaa ja varsinkin yhteistyötä sen kanssa yritetään peitellä julistamalla ne ”Suomen puolustukselle välttämättömiksi ” kuvitellun vieraan vallan hyökkäystä vastaan ….?