Kansalaisaloite työttömiä rankaisevan aktiivimallin kumoamiseksi on saanut jo 140 000 allekirjoitusta. Eduskunnan on otettava asia käsittelyyn. Toivottavasti tällä kertaa asiasta keskustellaan eduskunnassa ja kansanedustajat tietävät, mistä päättävät.
A-studion Talk-ohjelmassa 1.2.2018 työtön työnhakija Anna Koskela, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov, vuokratyöfirma Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen keskustelivat aiheesta. Jostain kumman syystä kaikki ministerit olivat esteellisiä, eivätkä voineet tulla ohjelmaan kommentoimaan hallituksen esitystä ja eduskunnan päätöstä. Juhana Vartiainen on blogissaan kirjoittanut ”joudumme keskustelemaan perustavien hyvinvointipalvelujen karsimisesta”. Nyt hänet oli kutsuttu selittelemään hallituksen toimia. Hän selviytyi tehtävästä hyvin, jos pitää kokoomuksen ja Vartiaisen ajatusmaailmaa oikeana. Tosin parissa kohdassa hän joutui toteamaan: ”ehkä ministerien tai lakia valmistelleiden vastuuvirkamiesten pitäisi olla tässä vastaamassa”.
Kansanedustaja Tarja Filatov taas totesi, etteivät ministeritkään ymmärtäneet, mistä päätettiin. Hän piti lakia huonosti valmisteltuna ja epäoikeudenmukaisena. Tuntuu, että asia on levällään kuin Jokisen eväät. Ministeritkin kuvittelivat, että vapaaehtois- tai talkootyö kelpaavat 18 tunnin työvaatimukseen aktiivimallissa. Eivät kelpaa, sanoi Tarja Filatov.
Miten ihminen selviää byrokratiaviidakossa ja TE-toimiston ja Kelan kanssa, kun hän joutuu vastaanottamiensa työkeikkojen takia odottamaan päätöksiä sovitellusta työmarkkinatuesta? Pitääkö pienituloisella olla tuhansien eurojen säästöt vai pitääkö turvautua pikavippeihin? Pitääkö koulutetun ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä, vaikka puhelinmyyjänä? Mitä hyötyä on sitten enää siitä, että ihmiset kouluttavat itseään vuosien ajan? Pitääkö työttömän myydä asuntonsa, vaikka hänellä olisi perhe ja mahdollisesti iäkkäät apua tarvitsevat vanhemmat ja muuttaa toiselle paikkakunnalle? Entä jos iso yritys lopettaa paikkakunnalla ja asunto menettää myyntiarvonsa, kuka silloin auttaa? Jos kerran esimerkiksi vuokratyöfirma Barona ottaa listoilleen insinööriksi valmistuvan henkilön ja sanoo, ettei tiedä, missä työpaikka on ja kuinka paljon palkkaa maksetaan ja milloin työsuhde alkaa ( nollatuntisopimus ), niin eikö yhteiskunta voisi velvoittaa Baronaa aloittamaan palkanmaksun heti, kun ihminen on työnantajan käytettävissä? Juhana Vartiainen piti hyvänä, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta keskustellaan. Tätä keskustelua on hänen mukaansa käyty jo pitkään muissa Pohjoismaissa. Aloitetaan keskustelu vaikka sillä, että Juhana Vartiainen vastaisi esittämiini kysymyksiin.
Mikä on sitten oikein ja mikä on väärin. Se riippuu ihmisen ajatusmaailmasta. Eduskunnan puhemies Maria Lohela piti tasavallan presidentille puheen tämän virkaanastujaisissa, jossa hän piti ”moraalista aistia, kykyä erottaa oikea väärästä” presidentin tärkeimpänä aistina. Mikä on sitten kenenkin oikea ja väärä? Koulussa jo opetetaan omastatunnosta ja kultaisesta säännöstä. Kultainen sääntö kehottaa kohtelemaan muita ihmisiä siten, kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Omatunto kertoo lapselle, mikä on oikein ja mikä väärin, näin ainakin pitäisi olla. Omatunto on kasvatuksen tulos. Mutta ihmiset, kodit ja ajatusmaailmat ovat niin erilaisia, että yhteiskunnan pitäisi määritellä, mikä on oikein ja väärin. Eri puolueillakin on täysin erilainen maailmankuva. Arvomaailma on murentumassa Suomessa. Ne asiat, jotka ennen olivat kaikkien yhteisesti hyväksymiä, eivät enää sitä olekaan.
Onko oikein, että ihminen on onnensa seppä, kuten Amerikassa? Tähän suuntaan kokoomus haluaisi Suomea viedä. Siellä ihminen voi ottaa vakuutuksia sairauden, työttömyyden tai onnettomuuksien varalle. Joskus epäonni kohtaa ja vakuutusyhtiö kieltäytyy korvauksista. On vakuutusyhtiöiden tärkein tehtävä myydä vakuutuksia ja sitten yrittää löytää sopimuksista keinoja välttää korvauksia. Sen jälkeen henkilö voi yrittää käydä oikeutta ja menettää oikeudenkäynneissä omaisuutensa tai saada korvauksia. Heikoimmista ihmisistä hyväntekeväisyysjärjestöt pitävät huolta, jos heitä sattuu onnistamaan. Jos ei onnea ole matkassa, ihminen putoaa täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle. Haluammeko me tätä?
Keskustelu työttömien aktiivimallista on käytävä. Onko tehty suunnitelma sen seuraamisesta, mitä tämä aktiivimalli eri ihmisille vaikuttaa? Päätöksistä usein seuraa jotain. Aktiivimallin seuraukset voivat olla eri ihmisryhmillä ja maan eri osissa täysin erilaisia. Päätöksiä ei saa tehdä näin olemattomalla arvokeskustelulla.
Toivottavasti kansanedustajat tällä kertaa ovat hereillä, kun aktiivimalli otetaan kansalaisaloitteen takia käsittelyyn. Ja toivottavasti hallitus ei järjestä tätä keskustelua viisi minuuttia ennen eduskunnan lähtöä kesälomille, vaikka näin ehkä suunnitellaan.
Minulle huomautettiin kerran äkäisesti Suomessa lomaillessani : eikö sinulla ole edes omaatuntoa…?
Tällainen kysymys tuntui minusta kummallisen vanhanaikaiselta. se hämmästytti erityisesti sen takia, että tiedän sen esittäjän olevan aatteeltaan vasemalle kallistuvan. Tällöin huomasin, kuinka suuri merkitys suomalaisten elämässä vieläkin on uskonnolla ja siitä perityvillä moraalikäsityksillä. Monet nk. arvot ovat suomalaisillekin uskonnollista perua. Nimenomaan kotona ja koulussa saatu kasvatus ja koulutus vaikuttaa tämän arvomaailman muodostumiseen. Ja Suomessa ( valtion)uskonnolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutusvalta niiden muodostamisessa kasvatuksen ja koulutuksenkin kautta.
Vastasin tuohon kysymykseen, että en tiedä mikä se semmoinen omatunto on , koska omatunto on selvästi uskonnon luoma käsitys, ja minulla ei ole mitään uskontoa, vaikkakin uskonnon jättämiä rippeitä on tietysti vieläkin ajatuksissani. Silti teen elämääni koskevat tärkeät päätökset ilman uskonnon määräyksiä, ottamatta huomioon sen laatimia uskonnollisia moraalikäsitteitä. En etsi väärää tai oikeata tapaa tehdä ja elää, vaan valitsen sen, mikä minusta tuntuu parhaimmalta ratkaisulta, eivätkä siihen vaikuta mitkään suorat uskonnon vaatimukset.
Ja omantunnon sijasta minulle on tärkeätä tiettyjen ihmisyyden arvojen ymmärtäminen ja niistä välittäminen, ja niiden välittäminen jälkipolville. Ja samanaikaisesti käsityksieni jatkuva kyseenalaistaminen. Omaa tuntoani ovat ne jokapäiväisen elämisen ” moraali ” ja etiikka , joita noudatan yrittäen samalla parantaa kanssaihmisteni elämisen mahdollisuuksia. Solidaarisuus itseäni heikommassa asemassa olevia ja kärsiviä ihmisiä kohtaan on aina ollut minulle yksi ”omantunnon ” ilmenemismuoto.
Huolimatta uskonnon voimakkaasta vaikutuksesta ihmisiin, tuo ” yhteinen arvomaailma” on tosiaankin joutunut monilta suomalaisilta hukkaan. Monille heistä todellakin tuo amerikkalaisten luoma arvomaailma on tärkeintä ja ” oikeanlaista” , eikä sitä saisi kyseenalaistaa. Ja varsinkin nykyiselle hallitukselta, jonka omalletunnolle vain rahan ja omaisuuden arvot ovat tärkeitä ja oikeita. Paitsi joillekin ministereille, joille sen lisäksi ” rukousaamiaisella ” siunattu ja aloitettu päivä voi jatkua täysin uskonnon luomien arvojen vastaisesti. Tällöin se ” omantunnon ääni ” ei kuulu tai sitä ei kuunnella. Näin taitaakin olla koko hallituksen ja eduskunnan kansanedustajien enemmistön ollessa kyseessä vaikkapa tuon maankuulun aktiivimallin suunnittelussa ja hyväksymisessä. Ne eivät ole kuunnelleet kuin sitä omantuntonsa yksiäänistä epäsolidaarista puolta, jolla turvataan vain heidän omat hyvät elämisen mahdollisuutensa.
Hei Eeva Stranius-Herrewyn! Kirjoituksessasi on jonkin verran ristiriitaisuutta. Kirjoitat ”En etsi väärää tai oikeata tapaa tehdä ja elää, vaan valitsen sen, mikä minusta tuntuu parhaimmalta ratkaisulta, eivätkä siihen vaikuta mitkään suorat uskonnon vaatimukset”. Tässähän Sinun sanomassasi se juuri on – Jonkun ihmisen mielestä oikea tapa elää, mikä hänestä tuntuu parhaimmalta, on toista ihmistä kohtaan täysin häikäilemätöntä.
Onko siis oikein varastaa – jos ei jää kiinni? Onko oikein vältellä verojen maksua ja antaa niiden maksaa, jotka eivät ovelammin osaa toimia? Onko oikein riistää työläisten selkänahasta ja maksaa mahdollisimman pientä palkkaa – kuten Lapissa maksettiin ulkomaalaisille kausityöläisille parin euron tuntipalkkaa? Työnantajat eivät ilmeisesti saaneet edes sakkoja.
Uskonnosta en puhu kirjoituksessani yhtään mitään, vaikka myönnän että monet näistä käsitteistä, kuten omatunto ja Kultainen sääntö ovat ehkä kirkollista alkuperää. Ne voi mielestäni käsittää myös syvällisemmin – kysymys onkin siitä, kuka
sen oikean ja väärän määrittelee.
Onhan meillä rikoslaki, joka suojaa omaisuutta ja henkeä. On kuitenkin paljon asioita, jotka eivät lain mukaan ole väärin, mutta ovatko kaikki lait tehty oikein – ja keitä ne palvelevat? Onko oikein siirtää tuloja piiloon verottajalta, vaikka se lain mukaan olisi oikein, onko se moraalisesti oikein? Näistä asioista pitää keskustella enemmän.
Tervehdys Ulla!
En sano, että olisit oikeassa tai väärässä tuossa arviossasi. Olisit voinut jatkaa kontekstista irralleen ottamasi lauseen jälkeen tulevien neljän lauseen sisällön tutkimista, niin olisit ehkä reagoinut eri tavalla.
Joidenkin ihmisten tapa elää omalla tavallaan voi olla häikäilemätöntä muita kohtaan.
En tarkoita , että valitsen ainoastaan näistä kahdesta antamastasi mahdollisuudesta , oikeasta tai väärästä , jotka riippuvat siitä, kuka niitä kulloinkin määrittelee ja missä tilanteeessa ja tarkoituksessa. Esimerkiksi USA:n presidentti Bush piti muinoin hyökkäystä Irakiin moraalisesti oikeana , koska hän oli taistelevinaan uskonnon määrittelemää pahan valtaa vastaan ollen itse hyvän maallistuma.
Lukuisat nykyisinkin vallalla olevat moraalikäsitykset ovat lähtöisin uskonnoista kumpuavista moraalikäsityksistä. Suomessa ne ovat lähinnä kristinuskon yhden suuntauksen määrittelemiä. Luettelet tässä vastauksessasikin niistä joitakin, vaikka et puhukaan uskonnosta mitään..
Olen joutunut usein tekemisiin lakien oikeudenmukaisuuden ja myöskin epäoikeudenmukaisuuden kanssa , en kuitenkaan rikollisen ominaisuudessa.
Lait on kirjoitettu kullekin ajankohdalle ominaisten yhteiskunnallis-poliittisten ja moraalikäsitysten vallitessa, ja tietenkin demokraattisessa valtiossa lainsäädäntövaltaa käsissään pitävien poliittisten tahojen toimesta. Laki saattaa tuntua joistakin hyvältä ja joistakin sama laki voi tuntua huonolta riippuen kunkin ihmisen asemasta yhteiskunnassa.. Normaalissa oloissa demokratian vallitessa kansalaisten enemmistön mielestä ” huono” laki voidaan kumota. Ja voidaan tehdä uusi laki. Lakeja säädettäessä on otettava huomioon myäs vähemmistöjen oikeudet.
Tarkoitan , että valitsen elämässäni sen , mikä minusta tuntuu parhaimmalta ratkaisulta ensinnäkin itseäni kohtaan ja samalla kanssaeläjiä kohtaan. Minun on otettava itsenikin huomioon, koska kyse on elämästäni. ja sitä koskevista valinnoista. Tämä ei merkitse sitä, että käyttäytyisin häikäilemättömästi toisia ihmisiä kohtaan, tai että hyväksyisin epärehellisen ja rikollisen käyttäytymisen. Olen koko aikuisen elämäni ajan vastustanut epäoikeudenmukaisuutta. Ja olen aina pitänyt rehellisyyttä yhtenä tärkeimmistä arvoista.
Jo lapsena sain ennenkaikkea vanhemmiltani , ja myöskin koulussa sellaisen kasvatuksen, joka opetti kunnioittamaan vallitsevia moraalikäsityksiä, joiden ansiosta ihmisten keskeinen kanssakäyminen voi tapahtua rauhanomaisesti niin kutsutusti normaalilla tavalla.
Hei Eeva! Luulen, että olemme samaa mieltä monista asioista.
Halusin hieman kärjistää keskustelun ja tämän työttömiä kurittavan aktiivimallin takia. Joidenkin mielestä on oikein, että työttömät menevät töihin, se on varmasti hyväksi työttömillekin. Kyseessä on yhteiskunnan etu, saadaan pyörät pyörimään, paljon vapaata työvoimaa keikka- osa-aika- ja pätkätöihin. Yksilön edusta kukaan, varsinkaan Juhana Vartiainen, ei puhu mitään.
Onko se moraalisesti oikein, että joutuu pääkaupunkiseudulla käyttämään työmatkaansa jopa tunnin, tai puolitoista suuntaansa ja saa monista töistä hyvin pientä palkkaa? Onko se moraalisesti oikein, että joutuu ehkä myymään asuntonsa alihinnnalla ja muuttamaan toiselle paikkakunnalle? Esimerkiksi Uudessakaupungissa on nyt autotehtaalla työmahdollisuuksia, mutta jos Mercedes-Benz ilmoittaa, että kalliit luksusautot eivät mene enää kaupaksi, suljemme tehtaan, minne menet seuraavaksi? Onko oikein, että käytämme maahanmuuttajia lähes orjatyövoimana, kun he eivät ainakaan valita, monetkaan eivät kuulu liittoihin, eivätkä tiedä ammattiliitoista? Onko oikein, että osa-aikatyötä tarjotaan, mutta työehdoista ja eläkekertymästä ei puhuta mitään? Onko siitä puhuttu, mitä siitä seuraa, kun hallitus on myöntänyt veronalennuksia? Yhden prosentin veronalennus tarkoittaa varakkaalle 10 000 euroa tienaavalle 100 euroa lisää rahaa kuukaudessa, vuodessa 1200 euroa. Pienituloinen 1000 euron kuukausituloilla saa vuodessa 120 euroa lisää rahaa, sillähän hän juhlii! Näitä asioita pitäisi korjata ja tuloja pitäisi tasata!
Näistä asioista olemme varmaankin samaa mieltä.
Yst.terv. Ulla
Näin se on, olemme monista asioista samaa mieltä.
Onkin hyvää kyseenalaistaa asioita, ja esittää kysymyksiä, joihin pitäisi voida vastata yhdessä, vaikka jokaisella yksilöllä onkin osuutensa ja paikkansa yhteisössä. Eikä riitä, että toteamme niin työttömän kuin työllistyneenkin tilanteen aikalailla kurjistuneeksi , vaan meidän on toimittava sen eteen, että tähän menoon saataisiin muutos. Tämä kait oli tuon aktiivimallia vastustaneiden ammattiliittojenkin tarkoitus , kun ne järjestivät mielenosoituksen Helsingissä. Hyvässä tarkoituksessa järjestetty mielenosoitus meni sillä tavalla pilalle , että siinä annettiin sananvalta aktiivimallin suunnittelijoille ja toteuttajille, joiden tekemisiä oltiin lähdetty joukolla vastistamaan Senaatintorille ! Tämä oli ay-liikkeeltä kummallinen veto. Voidaaan kysyä : mikä lie sitten olllut SAK:n päämääränä, kun mielenosoittajien ja lakkoilijoiden vastustajien äänen annettiin taas kuulua ?
Tässä teetkin hyviä kysymyksiä, vaikka vastauksia niissä ilmeneviin ongelmiin saakin nykyään odottaa, jos niitä edes viitsitään antaa. Ja annetuissa vastauksissakin tahtoo olla se kielteinen puoli, ettei niistä oikein selviä mitä todellisuudessa tarkoitetaan. Tämän voi todeta vaikkapa hallituksen toimien oveluudesta ja röyhkeydestä. Suomen hallitus ja hallituspuolueet ovat osa eurooppalaista ja yleismaailmallista oikeistoa. Ne toimivat tämän ahneudella, kieroudella ja röyhkeydellä. Tätä eivät monetkaan kansalaiset huomaa, tai kun huomaavat, eivät joko välitä tai ovat itse samanlaisia.
Ja jo valtiopäivien avajaisissa, heti uudelleen presidentin valan vannottuaan ,Sauli Niinistökin astui ulos vaalien ajaksi rapatusta ” puolueettomasta” kuorestaan, ja palautui entiseksi kokoomuslaiseksi. Yleisesti ottaen suomalaiset ovat liian herkkiä uskomaan unilukkareiden puheita, joilla heidän kotimaansa maalailllaan unelmamaaksi. Presidentti Niinistön mukaan ” kansa ymmärtää järjen äänen… ei yllytystä ”, eikä agitaatiota. Näin ei kuitenkaan tainnut olla. Kansa ei ymmärtänyt ainakaan tässä vaalissa ” järjen ääntä”, vaan juuri sitä agitaatiota, jota tehtiin oikeistolle tyypillisellä ovelalla tavalla..
Siis Ulla hyvä, tämän olettamuksen perusteella sinunkin pitäisi kuunnella ” järjen ääntä” ja vaieta, eikä kärjistää asioita, ei esittää kysymyksiä, ei yllyttää eikä harjoittaa agitaatiota. Sauli Niinistön käsityksen mukaan yllyttämisen ja agitaation oikeus kait pitäisi nähtävästi olla vain hallituksella ja sitä tukevilla oikeisto/ äärioikeistopuolueilla ja niitä edustavalla/tukevalla rasavallan ( ? ) presidentillä , eikä ollenkaan niillä kansalaisilla, jotka maata rakentavat, ja jotka ylläpitävät hallituksen ja eduskunnan jäseniä ja presidenttiäkin. Suomi on jo luisumassa kohti autoritaarista valtionhallintoa. Kansalaisten heräämistä tiedostamaan oman tilanteensa saa varmaan odottaa liian kauan …?
PS. noista esittämistäsi kansalaisten keskustelu-ja vaikuttamismahdollisuuksista :
KU toi tänään esille tutkimuksen, jonka mukaan Suomi on mukana ” täydellisen demokratian ” maiden listalla, jolle on otettu yhdenksäntoista valtiota. Tutkimuksen on tehnyt Economist-lehden tutkimusyksikkö EIU. Suomea siis pidetään hyvätasoisen ” täyden ” demokratian maana. ( KU 7.2.2018: ” Yhdysvallat toista vuotta peräkkäin puutteellinen demokratia” ) .
Kuitenkin Suomessakin demokratia, toisin sanoen kansanvalta , on puutteellista ja hyvin näennäistä. Ja tämä selvästi amerikkalaistuva demokratia ( = business first- ajattelu ) kapenee kapenemistaan. Tämä tulee ilmi etenkin silloin, kun kansan demokraattisesti valitsemat kansanedustajat ja/tai sen hyväksymä hallitus tekevät heidät valinneiden kansalaisten etujen vastaisia päätöksiä sekä valmistelevat ja säätävät kansalaisten oikeuksia rajoittavia tai heidän hyvinvointiaan vähentäviä epäoikeudenmukaisia lakeja. He eivät valtaan päästyään välitä sen koommin mitä ” kansa” ajattelee asioista, vaan etenevät jääräpäisen pässin tavalla vaikka seinään puskien
.Aktiivimallin sisältävä laki on yksi tällaisista laeista, vaikka se onkin säädetty demokraattista tietä käyttäen. Hallitus ja kansanedustajien enemmistö ja lain allekirjoittanut prsesidentti eivät ole halunneet kuunnella kansalaisten aiheellisia valituksia ja vaatimuksia. Eikä hallitus halua ottaa kuuleviin korviin niitä vieläkään, vaikka valtava määrä kansalaisia on vaatimassa ko. mallin kumoamista. Presidenttikin haluaanyt vaientaa vaatimukset kehoittamalla pidättyväisyyteen ja vastakkainasettelun välttämiseen.Lain uudelleenkäsittely eduskunnassa ei ole varmuudella taattu, vaikka sitä vaatii yli 140 000 suomalaista. Ja uudenkin eduskuntakäsittelyn tulos saattaa olla entisen tapainen nykyisen eduskunnan kokoonpanon päättäessä uudestaan mallin kohtalosta… Siis demokratia saattaa olla edelleenkin kaventunutta.
Suomessa tämä ” täydellinen ” demokratia on kovin kummallista varsinkin silloin, kun tehdään demokratiaa ilmentävän perustuslain vastaisia lakeja ja päätöksiä. Suomessakin tämä amerikkalaismallinen nykydemokratia palvelee vain yhden pienen väestönosan etuja, ja tämä kyllä osaa käyttää sitä vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen ja muiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamiseen. Napiseva ja valittava väestönosa kyllä osataan vaientaa, vaikkapa syyttämällä sitä ilkeämielisesti yllyttämisestä, agitaatiosta ja järjettömyydestä….
Toisaalta, nykyään hyvin monen tutkimuksen tulos riippuu sitä, kuka tutkimuksen tilaa ja rahoittaa, kuka sen tekee ja mitkä kriteerit huomioonottaen ja millä tarkoituksella. Tutkimustulokseen voi vaikuttaa myös se, mihin päämäärään sillä pyritään ja halutaan päästä . Riippumatonta tutkimusta on olemassa vähän, ja sen tekeminen on todella vaikeaa.