Minä ELÄIN eli kuunteluoppilaana Joensuun kirjallisuustapahtumassa

Käväisin JNS Kirjallisuustapahtumassa, missä 14-16.syyskuuta teemana oli “Eläin kirjallisuudessa ja muissa taiteissa”. Tieteellisiä alustuksia aiheesta oli yliopistolla, mutta sinne en ehtinyt kuin hetkeksi.

Varsinaisen kirjallisuustapahtuman päävieraat olivat taattua aatelia.

Hojohojo-turjailija eli simpauttaja Heikki Turunen väsytti yleisön, kehuaretosteli estoitta itseään (toki upeasti omalla murteellaan?). Silti puheenvuoro oli vähemmän eläimellinen ja kovin sisäänlämpiävä.

ja

Finlandia-palkittu, raamatun paksuisen Niemen kirjoittanut Juha Hurme luennoi kuin evoluutiobiologian oppikirjasta eli puisevasti, huonosti valmistautuneena. Pidän kovasti Hurmeesta yleensä, mutta Niemi on puolitietokirja, josta olisi voinut karsia puolet pois, vaikkapa lukijaystävällisesti (?). Voit toki olla eri mieltä, mutta vain Hurmeen Haanpää-osuus oli siedettävä.

Poikkeuksia Joensuussa olivat Rosa Liksom & Jukka Itkonen / oma itsensänäköinen ja mahtava riimittelijä, jolla sanottavaa teemasta ”Minä ELÄIN” kuunteli innolla, nimenomaan Itkosen lainauksia omista kirjoistaan. Harvoinpa lastenkirjat ovat niin puhuttelevia aikuisillekin kuin Itkosella…tai vaikka Esko-Pekka Tiitisellä.

Rosa Liksomin yhteiskunnallisesti kantaaottava aikuissatu delfiineistä , flamengoista karhuista ja muista elukoista aiheutti kunnon keskusteluakin. Liksomin alustukseen puutuin itsekin, mietiskelemällä mitä eläimiä “esiintyy” vaikkapa kirjoissa REITARI,
EVERSTINNA ja HYTTI NRO 6. Rosa korjaili tulkintojani omilla tulkinnoillaan.

Pohjoiskarjalaiset pienkirjailijat eivät tietenkään päässeet ääneen omassa kaupungissaan…ja siis mukaan eliittin. Ilmeisesti he eivät läpäisseet tapahtuman primus motorin eli kirjailija TuulaLiina Variksen tiukkaa seulaa ja sihtiä.

Saas nähdä kuinka ens vuonna?

ps. hieman pettyneenä kirjottelin seuraavan mietteen kaupunkilehti Heiliin

KIRJALLISUUS KUKOISTAA POHJOIS-KARJALASSA

Pohjois-Karjalassa luetaan paljon ja käytetään aktiivisesti myös vielä
mainioita ja toistaiseksi ilmaisia kirjastopalveluja.

Kirjailijoitakin piisaa ja heistä muutamia jututin viimeksi Joensuun 19.
kirjallisuustapahtumassa. Se on noussut kovaan maineeseen ja kerää salit täyteen väkeä vuosi vuoden jälkeen.

Eläin kirjallisuudessa-teema rönsyili sopivasti ja oikein hyvin jäivät mieleen esimerkiksi Jukka Itkosen riimittelyrunot, teemalla ”Minä ELÄIN”

Wimme Saaren ”eläimellinen” joikulaulu, eläinäänien matkiminen, Taisto Reimaluodon ja Elsi Komun runot ja Rosa Liksomin aikuissadun aiheuttama vilkas keskustelu.

Kun ensi vuonna tapahtuma täyttää jo parikymmentä vuotta, soisi juhlavuonna mieluusti näkyvän myös aito paikallisuus, kymmenet pohjoiskarjalaiset sanasepot ja vaikka pienkustantamojen romaanit, lastenkirjat, runot ja novellitkin. Ne kun eivät  usein pääse mainosmarkkinoille edes joulun alla, vaikka laatua eivät kirjallisuudessakaan aina takaa myyntiluvut ja painosmäärät.

Pentti Stranius, Öisinajattelija