Helsinki-vaalit taas tulossa
Olen muutamissa vaaleissa käväissyt vaalikoneissa, joissa miettet ovat olleet suuntaa-antavia, mutta eivät lähimainkaan aina tuottaneet valintaan mieliehdokkaitani. Mistä se johtuu? Kaiketi yksiselitteisesti siitä, että koneet / ohjelmoitsijat eivät vieläkään pysty tekemään oikeita kysymyksiä.
Minulle se ei ole ongelma, koska tunnen nykyisistäkin oman vaalipiirini eli Pohjois-Karjalan ehdokkaista täällä vuodesta 1993 asuneena melkoisen siivun. Muuten suosittelen henkilökohtaista tutustumista.Ongelma on yleisemmin aluepolitiikka tai sen vähätteleminen, epädemokratia eduskuntavaaleissa.
Tentit ja vaalit
Olin lähellä sulkea televisioni YLE-vaalitentissä kun haastateltiin Jussi Halla-ahoa. En suinkaan Jussin mielipiteiden vuoksi, vaan siksi, että elinkeinojohtaja Matti Apunen antoi Jussille ohjeita ennnen esiintymistä:
“Sun pitää paketoida sanottavasi kahteen lauseeseen. Näissä keskusteluissa kukaan ei saa enempää armoa”
Voihan Pyhä Yksinkertaisuus! Näinkö se on? Jos nykyiset tenttijät eivät edes osaa tehdä oikeita kiperiä kysymyksiä – kuten Leif Salmen vuosia sitten – niin nyt pitää vastaajiakin ohjeistaa pariin lauseeseen. Tätäkö politiikka on?
En muuten vieläkään ymmärrä, mitä kapitalismia paljaimmillaan edustava elinkeinomies ja kohtalaisen lahjakas elokuvakriitikko Apunen, jonka tunnen jo 1980-luvulta elokuvaporukoista, on tehnyt televisiossa arvioimassa ehdokkaiden esiintymisiä? Millä mandaatilla? Eikö tähän ole kukaan puuttunut? Ihmettelen.
Vaalipiirit ja vaalit
Suomessa on muistaakseni 12 vaalipiiriä ja olisiko lisäksi Ahvenanmaa? Niissä edustajia valitaan väkiluvun mukaan, mikä on täysin epädemokraattista. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitaan peräti reilu neljännes kansanedustajia eli 58. Sehän on aivan käsittämätön luku, jos ajatellaan maantiedettä ja karttaa. Jos lisätään siihen Pirkanmaa ja Oulu, valittavien kansanedustajien määrä nousee jo lähelle sataa. Eikö pelota? Kuka Suomessa päättää – ja missä päätetään?
Johtopäätös: puolet kansanedustajista edustaa hyvin pientä osaa maantieteellistä Suomea. On selvää, että tämän kaupunkilaisporukan ajattelumaailmassa, puoluekannasta riippumatta, muu Suomi on periferiaa ja muuttoaluetta, missä Helsinki, Tampere ja Turku ratkaisee ja nettoaa seuraavat päättäjämme. Pelätäänkö siis kepu- tai persu-suomea kuten aina? Ainakin näissä vaaleissa persut kutittavat kepun kikkeleitä, samoilla areenoilla, periferiassa…
Vaalit periferiassa
Meillä Savo-Karjalassa on luvassa 15 paikkaa 200-paikkaisessa eduskunnasta. Näillä marginaaleilla, vaikka edustavatkin suht tasapuolisesti demareita, kepua, kokoomusta, vihreitä, vasureita ja kristillisiä ei ole oikeasti paljonkaan sananvaltaa tulevan Suomen eduskunnassa, saati hallituksessa.
Parahin lukijani! Vaalipiiriuudistus on ehdottomasti demokratisoitava ja hoidettava lakisääteisesti siten, että tasa-arvo toteutuu myös maantieteellisesti, ei vain väestöllisesti. Kysymys on ihan oikeasti siitä, halutaanko Suomi pitää asuttuna vai ei. Muuten on aivan turha puhua vasemmistonkin mitään aluepolitiikasta: alueiden valta ja merkitys on tätä nykyä jo sitä toisarvoista luokkaa politiikassa, että kenenkään todelliseen valtaan pyrkivän ei missään nimessä kannata asua kehä kolmosen ulkopuolella.
Susirajan Öisinajattelija
Itse pidän ongelmallisena, että ääniä arvotetaan pinta-alan mukaan eikä väestön mukaan. Vaaleissa kuitenkin valitaan ihmisille edustajia.
Perustellumpana pitäisin, että vaikutusvaltaa siirrettäisiin paikalliselle tasolle, esimerkiksi kunnille, ja tällä tavoin edistää demokratiaa.
Omasta näkövinkkelistäni eduskuntavaalit on arvoton näytelmä. joskin Ylen vaalitenttien osalta viihdyttävä sirkus.
Politiikan toimittajat saavat nyt mässäillä yötäpäivää mieliaiheensa kimpussa ja täyttää palstatilat hetki hetkeltä päivitetyillä gallup-mittauksilla ja spekuloinneilla.
Tenttiviihdettä puoluepamppujen osalta on tullut seurattua melko tiiviisti ja joitain mielipiteitä asian tiimoilta on muodostunut.
Esiintyjänä ja argumentoijana yksi on ollut ehdottomasti yli muiden: Jussi Halla-Aho.
Hän pudottelee lauseitaan kuuntelijan päälle rauhallisen varmasti, ei sekoile sanoissaan, ei osallistu muiden huutokisaan.
En yhtään ihmettele, että persujen kannatus on nousussa.
Hämmästystä ei aiheuta myöskään demarien jatkuva johtoaseman kaveneminen.
Rinne vaikuttaa koulupojalta ikämiehen habituksella.
Esiintyminen on horjuvaa: nenän niiskutus vaalitentin puheen aikana ja viimeisimmän tentin jatkuva, hermostunut nenän sipaisu kädellä.
Ulosanniltaan persupomoon verrattuna lähes valovuoden mitta.
Andersson on pärjännyt nuorehkosta iästään huolimatta kohtalaisen hyvin, osaa haastaa vastapuolen selkeästi argumentoiden.
Moni varmaankin on ihmetellyt Apusen valintaa studion vakiovieraaksi, mutta toisaalta kun tietää, minkä puolueen johdolla Yleä viedään, niin hämmästyksen sormea voi lakata imeskelemästä.
En ole seurannut vaalisirkusta tehdäkseni valinnan henkilöstä/puolueesta, jota äänestäisin.
Todennäköistä on, että jätän tämän oikeuteni käyttämättä.
On asioita, joiden vuoksi voisin äänestää vas. ehdokasta ja asioita, joita esim.kokoomus edustaa.
Mutta samalla puolueiden listalla on sellaista, jonka vuoksi en voisi kummallekaan ääntäni antaa.
Tässä mielessä olen outsider.
Halla-Aho lausui hiljattain, viitaten ”nukkumisvaarassa” oleviin, ettei äänestämättä jättäminen ole protesti, ilmeisenä tarkoituksena kertoa, ketkä edustavat protestia.
Minulle äänestämättä jättäminen ei ole protesti ollenkaan, se on vain yksi valinta tässä ”arvovalintojen” sekamelskassa, josta se kuuluisa erkkikään ei välttämättä ota selvää.
Vai Halla-aho paras? Mumisee jotain (maahanmuutosta), josta ei edes saa selvää ja nieleskelee välillä. Huonoin koko porukasta. Li oli paras, mutta Ylen kokoomuslaiset toimittajat eivät antaneet hänen esim. tentata Orpoa ja Sipilää ohjelmiensa rahoituksesta.
Nykyinen vaalipiirisysteemi (Savo-Karjala) on just hyvä. Jos ihmiset haluavat lähteä tästä sisäänpäinlämpiävästä, pienestä oikeistolaisesta maaseutukylästä nimeltä Joensuu, pois. Se on heidän asiansa. Pieni, toistensa perseitä nuoleva vakioporukka pyörii. Onneksi vihreät on tuoneet tähän ummehtuneisuuteen jotain raikkautta.
Hyvinvointivaltion rakentamisen aikoihin 50-60 luvuilla vaaleissa äänestämisellä oli merkitystä; silloin rakennettiin hyvinvointivaltion perusrakenteet, eläkkeet ja sosiaaliturva sosialidemokraattien, kansandemokraattien ja maalaisliiton toimesta eduskunnassa.
Ja jos puolueet eivät meinanneet toteuttaa vaalipupauksiaan, kansalaisten lähetystöt työpaikoilta kävivät eduskunnassa kyselemässä missä jumittaa, missä luvatut uudistukset ja lait viipyvät? Järjestettiin myös kaiken kansan mielenosoituksia vaatimuksinaan jokaiselle kansalaiselle perusturva
terveyden- ja sosiaalivakuutuksineen. Silloin olisin kyllä äänestänyt, nyt ei ole niin väliä äänestääkö vai ei.
Parlamentin vallasta osa on siirtynyt Euroopan Unioniin ja sen lobbareille, joiden takana on puolestaan iso bisnes.
Eduskuntavaaleissa elinkeinoelämä tukee omia ehdokkaitaan avokätisesti, jotka taas tekevät bisnekselle sopivaa politiikkaa parlamentissa. Raha on valtaa… Tasavallassa valta on tasapuolisesti kaikilla, mutta toisilla on valtaa enemmän kuin toisilla.
Eduskunnassa on vähän periferiaa, köyhiä ja kurjia puolustavia edustajia, joten tarvitaan koko vaalisysteemin uudistus, jotta saataisiin aito demokratia toimimaan parlamentissa.
Sanotaan että ihmisiä voi huijata vain kerran, mutta nähtävästi joitain ihmisiä jotkut ”rotestipuolueet” voivat huijata useammankin kerran.
Terveh,
vastaan vähän kaikille:
1) En vaadi että kaikista vaalipiireistä valittaisiin yhtä monta edustajaa, en toki – on selvää, että väestörakenne pitää ottaa huomioon, se, että maamme tyhjenee pohjoisesta, idästä ja muualtakin koko ajan, MUTTA jotakin rajaa ja suhteellisuusperiaatetta myös MAANTIETEELLISESTI pitää ehdottomasti harkita. Muuten Suomen asioista ei päätetä vain Brysselissä, vaan myös ja ainoastaan Helsingissä. Pienen pohjalaisen peräkylän ex-asukkina (siis Kannuksessa eläessäni) olen sitä mieltä, että kaiken kepu-uhan allakin meidän pitää ottaa huomioon erilaisissa vaaleissa koko Suomi. Kuntapolitiikka ja rahoitus on ensiarvoisen tärkeä, mutta ei hoidu mielestäni ellei periferia-suomen edustustoa lisätä radikaalisti , myös eduskunnassa.
2) Mielestäni vasurit ovat onnistuneet kampanjassa 2019 aivan mainiosti. Olen erittäin iloinen, että meillä on sellainen puheenjohtaja kuin pätevä, asioihin perehtynyt nuori nainen, Li Andersson. Hän on pärjännyt aivan mainiosti konkareiden rinnalla, ilman fraseologiaa ja toistoa. Vrt Halla-ahoon hän on aivan oma lukunsa (Halla-ahon vahvuus on vain ja ainoastaan se, että hän osaa vetäytyä ja pitää pokkansa), mutta Lin tietomäärä ja televisioesiintyminen aivan huippuluokkaa.
3) Olen seurannut myös meidän periferian eli P-Karjalan ehdokkaita. Nuorekas porukka on vallan minio ja hyvin erilainen myös: odotan äänivyöryä! Esim ALIA DANNENBERG, ANNI JÄRVINEN, MARKO HAAKANA ja ANTTI SAARELAINEN ovat kaikki sellaisia tuntemiani ehdokkaita, joita olen kehottanut tuttujani äänestämään. Kaikissa heissä on tulta ja tulikiveä, nuorta energiaa, erilaisuutta ja jopa erittäin pitkä poliittinen kokemus ja asiantuntemus – aivan kuten on Li Anderssonillakin…
Öisinajattelija
Pieni lisäys:
Melkein unohdin, että SKP:n hyvin tuntemani ehdokkaat Joensuusta,
Hannu Ketoharju ja Martti Vaskonen, ovat sellaisia kanslaisaktiiveja,
jotka ovat olleet mukana todella monissa kansalaisyhteiskunnan tempauksissa ja liikkeissä, aina seisoneet sanojensa takana, todellisia tekijöitä ja pitkän linjan periaatteellisia kommunisteja.
Vaihtoehtoja siis löytyy…
Öisinajattelija
Halla-Aho on selvästikin sekä blogistin, että Mertasen inhokki, millä saattaa olla vaikutusta siihen, miltä hänen esiintymisensä vaikuttaa.
Jos Mertasen mielestä Halla-Aho mumisee, en kyllä ole koskaan selkeämmin artikuloitua muminaa kuullut.
En myöskään ole kuullut, että hän olisi nielaissut yhtään sanaa lauseestaan.
Joku voi välillä nielaista, toinen räpytellä silmiään, kolmas kakistella, neljäs viuhtoa käsillään johtaessaan omaa puhettaan. Kukin tyylillään.
Pentti taas on joskus maininnut Halla-Ahon punastelun.
Eikö ole positiivista, että enimmäkseen kalpeahkona esiintyvästä persupomostq edes joskus pilkahtaa jotakin punaista?
Näissä tv-esiintymisissä on sellainen raaka puoli, että asiaosaaminen ei ole se ykkösjuttu.
Halla-Ahon lordimaisella olemuksella ja syvällä rintaäänellä tuotettu puhe, vaikka siinä olisi vähemmän asiaakin, voi helposti upota kuulijaan paremmin kuin vaikkapa Anderssonin kiihkeä ja asiapitoinen vuodatus.
HS:n Nyt:in puoluejohtajakyselyssä näytti senhetkinen tilanne pärjäämisen osalta:
1. Halla-Aho, yli 50% äänistä
2. Andersson ja Rinne, molemmat 12% äänistä
3. Haavisto, 6% äänistä
Rinteen osalta otan sen verran takaisin, että on ymmärrettävää pieni takeltelu, paine ja pelko mokaamisesta on kova. Valokeilassa tärkeintä on, miltä näyttää ja kuulostaa.
Rinnehän voi olla Halla-Ahoa esim.lahjakkaampi kirjoittaja ja etevämpi monella muullakin politiikan osa-alueella, mutta kaiken kansan töllisteltävänä siitä ei ole mainittavaa apua.
Nyt on taas käsillä uuden hallituksen 4-vuotiskausi, jonka aikana kaikilla siinä kyydissä mukana olevilla puolueilla on hyvää aikaa ryvettyä, kuten aikaisemmillakin hallituksilla.
Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki…
Noh,
odotellaan huomiseen 14.4., josko yllätyspaukkuja VAALEISSA tulisi.
Ja tavallaan, opposition uskottavuuden nimissä odotan (taas kerran ja turhaanko?) toivon , että punavihree tuleva hallitus saisi oikeasti jonkinlaisen MUUTOKSEN aikaan
=aktiivimallin kumoaminen, VANHUSHUOLTO & terveydenhoito & eläkeläisasiat kuntoon ja koulutuksen leikkausten loppuminen plus vielä:
HÄVITTÄJÄHANKINTOJEN KUMOAMINEN & KULTTUURIN ARVOSTAMINEN KUNNIAAN!
öISINAJATTELIJA
Kävin juuri ensimmäisen kerran kokeilemassa vaalikoneita, Ylen ja HS:n.
Ylen koneessa eniten samaa mieltä (81%) oli vihreiden ehdokas.
Jos eduskuntapaikat jaettaisiin minun ruksaamieni kohtien mukaan, kärki olisi seuraava:
1. Vihreät 79
2. Vas. 41
3. Keskusta, Liike Nyt 11
4. Piraattipuolue 10
5. SDP , RKP 9
Persuille ei olisi tullut yhtään paikkaa, mutta siniset olisivat saaneet 2.
Onko jostain väittämästä osittain samaa tai osittain eri mieltä, on hieman päänvaivaa aiheuttava valinta, mitä eroa niillä on? En osaa sanoa.
Ehkä täytyy sittenkin käydä tipauttamassa lappu uurnaan, vaikkei sillä nykypäivänä niin olisi merkitystäkään, kuten Aarno Koistinen totesi.
Voisi vaihteeksi viheriäitä kokeilla, vaikka Pekka Haaviston Venäjä-puheet ja hävittäjähankintojen myötäily lähinnä sylettävät.
Mutta oletan, että suurin osa vihreistä ei nuoleskele Naton suuntaan pätkääkään.
Ja todennäköisesti suhtautuvat omistuksien verottamiseen huomattavasti vasemmistoa maltillisemmin. (Kokoomuksen puisto-osasto?)
Hopsun, kopsun äänestyskopille..