Sanotaan, että Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.*
Suomen tavoitteet ovat hyviä, mutta ne eivät riitä alkuunkaan. Hallituksen ilmastotavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia, varsinkin kaikilla hallituspuolueilla tämä oli ykkösteemana. Nyt uudessa budjettiesityksessä ei päästy sellaisiin tavoitteisiin, että niitä voisi kehua.
Tietenkään – niin tietenkään Suomi ei voi yksin kaikkea hoitaa, kun nuo muut … Nyt on alkanut pudotuspeli lähinnä USA:n ja Kiinan välillä, kumpi pitempään voi sulkea silmänsä ilmastonmuutokselta ja jatkaa niin pitkään entiseen malliin, kuin mahdollista. Molemmat maat kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksesta, Kiinassa on vaikea hengittää monilla alueilla ja Amerikka kärsii tulvimisesta ja hurrikaaneista sekä kuivuudesta.
On käsittämätöntä, että vaikka Amerikassa vahingot ovat miljardien luokkaa, päästöjä ei pyritä vähentämään, vaan ilmastonmuutokseen pyritään sopeutumaan. Rakennetaan rantapengerryksiä rannikkokaupunkeihin ja korotetaan asuintaloja. Tämä kaikki ei ratkaise ongelmaa, vain siirtää tuomiopäivää kauemmaksi. Tässä käy kuten niin usein – sitä saa, mitä tilaa.
Milloinkahan ihmisten sietokyky sitten loppuu? Ilmastonmuutos koskettaa jo varakkaitakin, huonolla tuurilla myös he menettävät omaisuutensa. Vakuutukset eivät enää korvaa kaikkia vahinkoja ja vakuutukset muuttuvat niin kalliiksi, ettei niitä voi enää rannikkoseudulla ottaa. Muuttaminen toiselle alueelle on ainoa vaihtoehto, mutta ilmaista ei sekään ole. Köyhistä ei tietenkään kukaan ole kiinnostunut, paitsi toiset lähes yhtä köyhät. He ovat inhimillisiä ja auttavat toinen toisiaan. Näin sinnittelevät ihmiset, joilla ei ole vaihtoehtoja.
Mutta Yhdysvaltojen presidentillä oli kanttia tulla YK:n ilmastonkokoukseen ”piipahtamaan” 14 minuutiksi. Ensin Yhdysvallat oli ilmoittanut jäävänsä pois kokouksesta. Kun Greta Thunberg piti vaikuttavan puheenvuoronsa maailman päättäjille, Trump oli jo lähtenyt kokouksesta, mutta oli tietysti onnistunut varastamaan huomiota: ”Ooh, Trump on tullut ilmastokokoukseen, vaikkei hänen pitänyt tulla, ooh…” Se oli tietysti Trumpin tarkoitus.
Meilläkin media nuolee Trumpin jalkoja. Yle esitti seuraavana päivänä aamun uutisissa vain pienen pätkän Gretan puheenvuorosta, ei joka uutisissa sitäkään. Ilta-Sanomissa Gretan vihaisista kasvoista oli vain pieni kuva, kun sen sijaan Trumpin ja YK:n pääsihteerin Guterresin myhäilevät kasvot ja kättely täyttivät koko aukeaman. Sillä lailla! Kaiken huipuksi Amerikan presidentti kehtaa pilkata nuorta 16-vuotiasta tyttöä, joka on ahdistunut ilmastonmuutoksesta. Greta vaikuttaa englannin kielen taidoillaan ja tietämyksellään niin älykkäältä, että hän hyvin kestää vertailun kehen tahansa poliitikkoon, vaikka Lasse Lehtinen Ilta-Sanomissa väitti, että ”Greta ei voi olla kovin hyvin perillä ilmastotieteen monista ristiriitaisistakin väittämistä”*. Kun jotkut asiat ovat vaikeita ja ne halutaan kieltää, kun jotain pitäisi tehdä, haetaan ristiriitaisuuksia ja vastakkainasettelua. Onko Lasse Lehtinen itse hyvin perillä ”ilmaston monista ristiriitaisistakin väittämistä”? Mihin ristiriitaiseen väittämään hänen mielestään kuuluu viimeinen uutinen Alppien jäätiköiden sulamisesta ja kyläläisten evakuoinnista valuvien jäätiköiden tieltä?*
Greta Thunberg on oikeassa siinä, että vain puhutaan ja puhutaan, mutta mitään ei tehdä. Lentomatkailu on vain lisääntynyt. Kuinka paljon lentomatkoja tarvittiin yhtä YK:n ilmastokokousta varten? EU:n maatalouden päästöt ovat kasvaneet. Siitä huolimatta Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui jäsenmaiden vapaaehtoisuuden puolesta ympäristötoimissa, kun maatalousministerit pohtivat Helsingissä, miten maatalouden ilmastopäästöt saataisiin kuriin.* Hengittävätkö Perussuomalaiset Kepun niskaan? Ei kuulosta kovin uskottavalta tämä hallituksen ilmastopolitiikka – miksei uskalleta tehdä kunnon lainsäädäntöä, ihmisethän eivät yleensä tee mitään vapaaehtoisesti.
Kaikilta puuttuu suunta, mitä pitäisi tehdä ja siis mitään ei tehdä. Poliitikot ovat huolissaan lähinnä omasta uudelleenvalinnastaan.
Ratkaisuja ja keinoja kyllä löytyisi, jos niitä haluttaisiin käyttää. Netflixin Ilmastojärjestelmän häiriöt on mielenkiintoista katsottavaa. Ohjelma kyllä valottaa sitä, mitä on tapahtumassa ja ohjelman loppupuolella esitellään keinoja, joilla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Keinoja on monia, mutta monen kohdalla sanotaan, että kyseinen keino ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa. Siis kyse on siitä, kuka maksaa.
Pari yksinkertaista keinoa on ainakin: Miksei jätetä peltoja kyntämättä? Ohjelmassa väitettiin, että pellot sitovat silloin hiilen maaperään ja tuotto on loppujen lopuksi yhtä hyvä, ellei parempi. Joku viljelijä Amerikassa oli 40 vuoden viljelijäkokemuksen jälkeen alkanut toimia näin.
Miksei Suomessa istuteta puita kaikille jouto- ja kitumaille? Tämä pitäisi säätää lailla. Siellähän ne puut olisivat jo 50 vuotta kasvaneet, jos kaikki pakettipellot olisi 70-luvulla metsitetty. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, saadaanhan puut kaadettua ja pellot uudelleen käyttöön.
Miksei koko Suomen kehitysapua käytetä kokonaisuudessaan Afrikan aavikoiden metsittämiseen? Jos puiden istuttaminen sinne on mahdollista, niitä pitäisi istuttaa. Ei ole tarkoitus kustantaa järjestöjen toimintaa, vaan parantaa ihmisten elinolosuhteita.
Netflixin ohjelmassa Ilmastojärjestelmän häiriöt ei kuitenkaan puhuta juuri muusta kuin sopeutumisesta, päästöjen vähentämisestä ei puhuta. Sehän tarkoittaisi elämäntavan muutosta. Ehkä tarvitaan se Tipping-Point, kääntöpiste, jolta ei ole paluuta, jolloin ihmisten on pakko toimia. Tosin sitä ennen se merkitsee suurelle osalle maapallon väestöstä kärsimystä ja kuolemaa, ilmansaasteita, hengitysvaikeuksia, merenpinnan nousua, tulvia, myrskyjä, kuivuutta, metsäpaloja, vesipulaa ja nälänhätää – sitä se merkitsee jo nyt. Siihen pisteeseen ei ole kuitenkaan aikaa viittätoista vuotta, kiihtyvällä ilmastonmuutoksen tahdilla siinä pisteessä ollaan muutaman vuoden kuluttua.
Kauppalehdessä kirjoitetaan, että metsäpohjaisesta bioenergiasta ei ole fossiilisen energian korvaajaksi, lehden mukaan näin sanoo kansainvälinen tutkimusryhmä. Tutkijat vaativat luopumista hiilineutraalisuuden käsitteestä. ”Biopohjaisesti tuotetun energian hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiamäärää kohden selvästi jopa pahinta ilmastosaastuttajaa, kivihiiltä, suuremmat”, tiedotteessa sanotaan.*
Ilmeisesti pitää antaa metsän kasvaa ja korjata vain täysikasvuista puuta ja sitäkin säästeliäästi. Olisiko jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmä hiiltä enemmän sitova menetelmä? Näistä pitää keskustella ja valtiovallan pitää ohjata metsänomistajia, tarvittaessa pakolla.
Suomihan on pitkä maa ja muuallakin halutaan asua kuin Etelä-Suomessa. Rakennetaan nopea junarata suoraan etelästä Suomen keskeltä pohjoiseen nelostien viereen, Kemijärveltä vielä pohjoisemmaksi Lappiin, aina Nuorgamiin asti. Lisäksi rakennetaan viereen toinen junarata, joka poimii matkustajia lähialueilta ja toimii lähiliikenteen väylänä. Junarata tietysti aidataan, ettei tapahdu porovahinkoja. Poroisännille vakuutetaan, ettei ellei näin toimita, jäkäliköt ja sen mukana heidän elinkeinonsa katoaa ilmansaasteiden mukana. Kotimaiset ja ulkomaiset turistit pääsevät nopeilla junilla suoraan Lappiin, kun sinne on nyt niin paljon investoitu. Lentomatkailu ei voi olla vaihtoehto, ellei todella puhtaita polttoaineita keksitä nopeasti, eikä näin varmasti tule tapahtumaan. Näin saadaan myös tavaraliikenne raiteille.
On järkyttävää, että nuorten pitää ajaa ilmastoasioita. Puhutaan paljon ilmastoasioista, jopa niin paljon, että se alkaa kyllästyttää. Konkreettiset päätökset puuttuvat. Niitä ei voi enää odottaa, niitä pitää vaatia.
Tavataan joukolla perjantaina ilmastomielenosoituksessa eduskuntatalon edessä kello 10 -14!
*Wikipedia: Hiilineutraalius
*Kansan Uutiset Blogi Feministipistoja: Miehet jotka vihaavat nuoria naisia, Johanna Pakkanen
*Helsingin Sanomat 25.9. Osa Mont Blancin jäätiköstä on vaarassa romahtaa
*Yle Uutiset 24.9. Euroopan maatalouden ilmastopäästöt kasvussa, Suomi perää silti vapaaehtoisuutta ympäristötoimiin – Leppä: ”Jäsenmaille enemmän liikkumavaraa”
*Wikipedia: Tipping points in the climate system
*Kauppalehti 24.9.201915: Metsäpohjaisesta bioenergiasta ei ole fossiilisen energian korvaajaksi
Hei!
Puhut asiaa Ulla.
Nyt poliitikoilta pitää vaatia vastuullisuutta. Heidäthän on demokraattisissa maissa valittu hoitamaan kansalaisten antamaa luottamustehtävää, johon kuuluu vastuun kantaminen yhteisten asioiden hyvästä hoidosta. Nykymenolla nämä Mr.Trumpin kaltaiset maailmanpolitiikkaa johtavat luottamushenkilöt näkyvät kuitenkin huolehtivan enemmän omien asioidensa hoidosta ja johtamiensa maiden keskinäisestä kauppasodasta ja asevarustelukilpailusta kuin kaikkien hyvinvoinnista planeetallamme. Samalla he sahaavat altaan sitä oksaa, jolla itsekin istuvat ! He luulevat kai pelastuvansa lähtemällä tuhoa pakoon jollain teknologiavempeleellä jonnekin toiselle planeetalle .
” Save our planet, we only have one ! ”…Onneksi on olemassa rohkeita nuoria, jotka eivät enää hyväksy poliitikkojen oivaltamisen hitautta, toimettomuutta ja vastuuttomuutta ilmastokriisin ratkaisemisessa. He ymmärtävät vaatia pikaista tuhoisan yhteiskunnallis-taloudellisen järjestelmän muutosta, siis nykyisenlaisen hylkäämistä ja elinvoimaisemman ja yhteistä hyvää tuottavan systeemin kehittämistä sen sijalle. He vaativat ympäristö-ja ilmastotuhoja vähentävää uudenlaista tuotanto-kulutus-ja elämäntapaa, joiden avulla planeetan elinkelpoisuus voitaisiin turvata. Poliitikkojen vastuu on nyt luoda mahdollisuuksia tällaiselle muutokselle.Asioita on tarpeeksi tutkittu, nyt on aika hutkia! On aika toimia konkreettisella tavalla.
Mitenkä tämän saisi ¨päättäjien taholla ymmärretyksi ? Tosiaankin, miten tähän on menty, kun lapset ja nuoret joutuvat ottamaan poliitikoille kuuluvaa vastuuta asiantilan muuttamiseksi paremmaksi ? Miksi emme huomioisi nuorten ihmisten hätää ja aktiivisuutta ? Hehän yrittävät parhaansa mukaan hälyyttää ja hätyyttää poliitikoita tekemään kaiken voitavansa meidän kaikkien puolesta ! Ilmastokriisin ratkaiseminen on ehkä ainoa asia, joka koskettaa kaikkia maailman ihmisiä ja yhdistää meitä toimimaan yhdessä myönteisessä hengessä. Yhteistyö on joukkovoimaa!
Nyt kaikki mukaan osallistumaan huomiseen ilmastolakkoon vaatimaan näiden asioiden reippaampaa ja reilumpaa eteenpäinviemistä. Nyt on kiire, nyt on pakko !
Hieman tuosta ehdottamastasi Afrikan aavikoiden metsittämisestä.
Se ei ole helppo konsti. Kun katsoo ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tilannetta täällä Afrikkaa pohjoisemmassa Etelä-Ranskan vuoristossa, niin on todettava, että meillä hankaliin paikallisiin olosuhteisiin aikojen kuluessa sopeutuneet puut ( esim.saarni, pihlaja, pyökki, tammi ja kuusi ) ja pensaskasvillisuus ovat etenkin tänä kesänä kärsineet neljä kuukautta kestäneen liiallisen kuumuuden ( +25°- + 46° C ) ja kuivuuden kynsissä. Monet niistä ovat suorastaan kuolleet mittarin pyyhkiessä monta päivää yli 40°C lukemissa ja sateiden puuttuessa kokonaan. Pihallani on pari saarnea ja yksi pihlaja, jotka ovat jo kuolleet ja joutavat kaadettaviksi. Useat paikallisesti tyypilliset pensaskasvit ovat samoin kitumassa tai kuolleet kuumuudessa, vaikka niitä oltaisiin kasteltu. Ainoastaan selja on selviytynyt suht koht hyvin ja antanut jopa marjasatoa. Marjat ja hedelmät ovat tänä vuonna vähissä, omenoita ja luumujakaan ei juuri ollenkaan. Kasvimaalta olen saanut satoa johtuen pääasiassa tietoisesta luonnon monimuotoisuuden kasvattamisesta maankäytön järkiperäistämisen, permakulttuurin ja biodynamiikan ansiosta.
Nyt onkin tärkeätä se, että on satanut kunnolla usean vuorokauden ajan. Sade on hieman elvyttänyt kasvillisuutta. Sateista huolimatta pohjavedet ovat vieläkin liian matalalla ja vesirajoitukset toistaiseksi voimassa, jotta voisimme pitää yllä ihmisten selviytymisen takaavaa vesivarantoa. Maillani on useita lähteitä, mutta osa niistä on nyt kuivana, ja joudun tulevaisuudessa nostamaan kasteluvettä syvältä pumppaamisen avulla.
Tietenkin metsät ovat muun hyötytarkoituksen lisäksi myös sateiden tuojia. Mutta miten saada metsä kasvamaan ja säilymään Afrikan aavikoituneilla alueilla jatkuvassa paahtavassa kuumuudessa ja kuivuudessa vesilähteiden puuttuessa ? Kuumuudesta ja kuivuudesta kärsivillä aavikoilla ei kasva luonnonmukaisesti moniakaan puita, sillä olosuhteet ovat niiden hengissäsäilymiselle mitättömät. Aavikoita ei voida ryhtyä keinotekoisesti kastelemaankaan, ja Afrikka tarvitsee vettä muuhun, kun sen vesivarat ovat hupeutumassa entisestään. Ehkä keksitään , tai on jo keksitty uudenlaisella tekniikalla toimivaa vedenpumppausta, mutta sekin tulee kalliiksi. Siksi meidän eurooppalaisten valtioiden tulisi auttaa oikeudenmukaisella konkreettisella tavalla Afrikan maita selviytymään paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisesta.
Poliitikoiden ja meidän kaikkien on nyt pyrittävä myös ilmastokriisin aiheuttaman psykologisen levottomuuden lievittämiseen kertomalla niistä keinoista, joita meillä on vielä käytössämme kokonaiskatastrofin estämiseksi.
Kuuntelin äsken radiosta IPCC:n raportteja laatimassa olleen ranskalaisen tiedemiehen selitystä ilmastonmuutoksen vastustamisesta.Hän sanoi raporttien antavan tieteellisen selityksen ilmastonmuutoksesta. Raportit ova kaukana niistä kaikista ” fake news ” uutisista, joita maailmalla levitetään. IPCC: tiedemies pitää nuorten liikettä hyödyllisenä ongelmien ymmärtämiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Greta Thunbergin liikkeelle saattama nuorten ilmastoaktiivisuus nojaakin nimenomaan näiden tieteellisten raporttien antamaan perusteltuun tietoon. IPCC:n raportit eivät ole siis poliittisia raportteja maailmantilanteesta, vaikka ne ovatkin verorahoilla toteutettuja hallitusten välisen yhteistyöorganisaation aikaansaamia. Niillä annetaan tieteellistä perustelua niistä syistä, joiden takia tarvitaan kaikkien ihmisten osallistumista.
Ei siis kannata kiistellä siitä, onko jokaisen henkilökohtainen vai poliittisten päättäjien toiminta tärkeintä. Kaikkia tahoja on kuunneltava. Kaikkien toiminta on tärkeää, mutta ennenkaikkea poliittisilla päättäjillä on harteillaan laajojen konkreettisten ratkaisujen löytäminen ja poliittisten päätösten oikeudenmukainen ja pikainen voimaansaattaminen.
Ranskalainen tiedemies sanoi, ettei hän näe IPCC:n raporttien olevan
paniikkia herättäviä. Siis raporttien tekemiseen osallistuneen ranskalaisen tieteentekijän mukaan raporttien tarkoitus ei ainakaan ole näin tehdä. Kaikki ei ole ihan vielä menetettyä. Hän sanoi, että kaikki riippuu siitä, miten nyt toteutamme käytännössä olemassaolevien riskien hallinnan. Sopeutuako muutokseen ? Hänen mukaansa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on ensin osattava sopeutua vähentämään reippaasti hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen tehokas jarruttaminen riippuu enssijaisesti ilmaston kuumenemiseen vaikuttavien haitallisten päästöjen vähentämisestä ja lopettamisesta vähitellen.
Jo nyt on monessa maailmankolkassa jouduttu sopeutumaan muutokseen. Poliittisen vastuun kanto ja konkreettiset poliittiset
päätökset ja toimenpiteet riippuvat myös jokaisen maan alueellisista ja paikallisista ympäristöolosuhteista.
Tästä blogitekstistäsi ilmee selvästi se, että ilmastostakin on valitettavasti tehty kauppatavaraa. Liikemaailmassa puhutaan vain ” markkinoista ” ja ” voittajista ”, kun näiden sijasta ilmastokriisin ratkaisukysymyksissä pitäisi puhua ihmisisten selviytymisestä ja ihmisyydestä. Varsinkin suuret ylikansalliset yritykset ja poliitikot käyttävät hyväkseen ilmastokriisiä ja sen aiheuttamaa kaaosta. Viherpesu rehoittaa. Konsulttiyritykset antavat yrityksille neuvojaan maksua vastaan…ennenkaikkea yritysten ” vastuullisuutta ” korostaen.Toisin sanoen niiden ” mainetta ” ja ” imagoa ” pyritään saamaan ” ympäristö-ja ilmastoystävälliseksi ” modernin kommunikaation avulla. Niiden hämäämiskonstit ovat loputtomat. Kaupallisten liikemaailmaa ” puhdistavien ” konsulttiyritysten neuvontaa on ollut jo vuosikymmenten ajan, eikä olla päästy eteenpäin muuten kuin konsulttien pankkitilien kasvattamisessa. Niiden välikäsillä vain hidastetaan tehokkaita toimia. Siis talouskasvua mihin hintaan tahansa…. Ja maailman johtavat poliittiset päättäjät senkun kiistelevät siitä, kuka tekee parhainta ilmastokriisin myönteistä ratkaisua vastustavaa politiikkaa. Näin ei edetä tippaakaan ilmaston liiallisen lämpenemisen estämisessä. Nuorten ja vanhempienkin ihmisten on syytä lähteä kadulle
vaatimaan poliitikoilta ja hallituksilta vastuullisuutta konkreettisten toimien nopeuttamiseksi.