Suomessa on käyty viime viikkoina kiivasta väittelyä Syyrian al-Holin pakolaisleirin suomalaisnaisista ja lapsista. Keskustelu on ollut keltaisessa lehdistössä, somessa ja netissä suurelta osin suunpieksäntää ja täysin epäasiallista sekä aivan käsittämättömät mittasuhteet saanutta. Jopa presidentti on alentunut puhumaan “kansallisesta turvallisuudesta” tässä yhteydessä.
Öisinajattelija on pidätellyt välillä naurua, välillä itkua. Tulipa mieleen myös muuan uutukainen tietoteos, jossa valotetaan aikaa, jolloin Suomenniemi saattoi oikeasti ollakin terrorin tukikohtana, kansallinen turvallisuus vaarassa…
Vettenniemi, Erkki. Suomi terrorin tukikohtana. SKS 2019, 304 s.
Erkki Vettenniemi (s.1966) on monipuolinen tietokirjailija, joka on laatinut teoksia dopingin käytöstä urheilussa. Häneltä löytyy myös elämäkerta Aleksandr Solzhenitsynistä ja tutkimuksia suomalaisten kohtaloista Neuvostoliiton vankileireillä.
Suomi terrorin tukikohtana (2019) on uutuus, jossa Vettenniemi osoittaa, kuinka maastamme autonomian loppuvaiheessa muodostui eräänlainen turvasatama venäläisille terroristeille. Kun Venäjän lakipykälät terrorismista epäiltyjen luovutuksista eivät aina koskeneet Suomea eivätkä viranomaisemme olleet lainkuuliaisia tsaarille, maassamme piileksi 1900-luvun alussa melkoinen joukko attentaatteihin, murhiin tai pankkiryöstöihin syyllistyneitä Venäjän kansalaisia suunnitellen uusia terrori-iskuja. Heidän suojelijoinaan ja rahoittajinaan toimi tunnettuja suomalaisia, aktivisteista sosialisteihin: tsaarinvalta oli yhteinen vihollinen.
Suomessa tiedetään yleisesti kuinka Lenin piileskeli täällä useampia kertoja ja kuinka Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran toisensa Tampereella joulukuussa 1905. Sen sijaan esimerkiksi Trotskin ja monien venäläisten sosiaalivallankumouksellisten (ns. eserrät) oleskelu vaikkapa Imatralla sekä monet näiden suomalaissuojelijat ovat vähemmän tunnettuja tapauksia. Myös vallankumouskirjailija Maksim Gorkin ympärillä pyöri monenmoista väkeä. Tähän osaan suomalaissivistyneistöä ja heidän rooliinsa Erkki Vettenniemi tuo paljon lisätietoa. Lähdeapparaattikin on kattava, vaikka kirjoittaja turvautuu myös kuulopuheisiin ja huhuihin, joiden alkuperää ei aina voi todentaa.
Lyhyet henkilökuvat sellaisista venäläisterroristien auttajista kuten Aino Malmberg, Uno Serenius tai Hugo Jalava ja Eino Rahja ovat kiinnostavia. Suuri rooli, erityisesti Leninin ja tämän lähipiirin tukijoina oli myös korkeilla virkamiehillä, Kustaa Roviolla tai Karl Wiikillä. Aktivisteista tai oikeistolaisista apureista (Axel Gallen-Kallela tai Konni Zilliacus) tuli sittemmin vallankumousaatteiden vastustajia.
Vettenniemi osoittaa, että suomalaisilla oli merkittävä osuus venäläisen terrorismin ja vallankumousaatteiden tukemisessa ja rahoittamisessa. Suomi tarjosi lepopaikan, missä kirjoitella, teoretisoida ja suunnitella tulevaa. Sen sijaan johtopäätökset siitä, että Lenin ja bolshevikit eivät olisi ilman suomalaisten tukea onnistuneet lokakuun 1917 vallankaapauksessa ovat vahvasti liioiteltuja.
Öisinajattelija
Suomi on toiminut turvasatamana myös Suomalaisille terroristeille.
Suomalaisia terroristeja koulutettiin Saksassa osana jääkärikoulutusta.
Von Rosen kumppaneineen toimitti Venäjälle pernaruttobakteereita, eli harjoitti bioterrorismia.
1919 Suomessa värvättiin ja koulutettiin Inkeriläisiä terroristeja. Suomen sotaministeriökin hyväksyi terrorismin keinona.
Suomessa turvasataman sai muun muassa ”aktivistien keskus” joka harjoitti terroritoimintaa tarkoituksenaan ”inkerin liittäminen Suomeen ja Pietarin valtaus”.
Tapion kommentti on paikallaan. Terrorismi vs vapaustaistelu ovat käsitteitä , joita eri lailla eri yhteyksissä, eri aikoina tulkitaan…
Kannattaa muistaa myös se, että usein ns. katuvat ja sattumalta terroritoimintoihin mukautuneet , mukaan joutuneet (=esim naiset lapsineen) eivät ole missään olleet suurempi uhka kun heitä on autettu. Uhkana ovat pikemminkin ns. toisen polven radikalisoituneet maahanmuuttajien keskuudessa kasvaneet ja turhautuneet (työttömyys, syrjintä jne) nuoret miehet, ne vinksahtaneet, joilla ei ole ollut mitään järjellistä tekemistä ja hinku näyttää, kostaa, tai saada vaikka väkivalta- ja seksikokemusta isis-kalifaatissa.
Professori Jukka Korpela kirjoitti tästä , näistä terrorismin juurista, tänään aleksanteri-listalla…
Öisinajattelija
Juurikin näin. Toisen terrorismi on toisen vapaustaistelua, tai jotain muuta vastaavaa.
Nyt pelätään muutamaa lasta, vaikka silloin kun olimme tukemassa Syyrian(kin) vallan vaihdosta, olisi pitänyt pelätä mitä se saa aikaan. Silloin kun yhteiskunta eriarvoistuu ja saa aikaiseksi mainitsemaasi työttömyyttä, syrjintää ym. Silloin on aika pelätä sellaisen kehityskulun seurauksia.
Suomi toimii edelleenkiin turvasatamana Isis terroristeille
Turvallisuusuhka.
Katso ensin vasemmalle, sitten vielä oikealle ja vielä kerran vasemmalle.
Pienestä pitäen on opittava varautumaan turvallisuusuhkiin.
Terroristi.
Maailma on täynnään terroristeja.
Ei korppi korpin silmää noki, sanotaan.
Ei päde terroristeihin, ei valtiollisiin, ei vallattomiin.
Sauditoimittaja tapettiin ja vedettiin viemäriin.
Opiksi ja ojennukseksi.
Kätellään ja hymyillään. Pojat on poikia.
Halla-Aho / Mykkänen
Persupomo on saanut kokkarit polvilleen rauhallisella artikuloinnillaan terroristien aiheuttamasta turvallisuusuhasta, hölötykki Tampion antaessa taustatukea.
Vanha liperikaulainen kypäräpuolue on löytämässä sisimpänsä ytimen.
Ei orpona, ei mykkänä turvallisuusuhan kolkutellessa Vantaa-Helsingin portteja.
Kymmenen pientä mustaa äitiä uhkaa tulla kersoineen murentamaan nousevan persulandian perustuksia, joidenka päälle kokkarit haluavat olla rakentamassa lisäarvoa valkoisemman ja turvallisemman Suomen puolesta.
Haavisto
Piruparka.
Suojelupoliisi
Vanha kehno maalailee väreillä, jotka on toimiviksi havaittu vuosikymmenet.
Presidentti
Virka ei tuo älliä, älli välttämättä virkaa.
Ihminen, joka käy paskalla rahvaan tapaan.
Mustaa hiiltä on helpompi vastustaa, kuin mustakaapuista äitiä puolustaa.
Joulu
Kerran vuodessa.
Jeesus
Olipa kerran..
Nykyiseen terrorismihysteriaan sopii Hannah Arendtin määritelmä totalitarismin vallitessa tapahtuvasta epäillyn rikoksen korvaamisesta mahdollisella rikoksella, eli turvallisuuspoliisi määrittelee ns. objektiivisen vihollisen. Kuten toimi NKVD tai Gestapo.
Epäilty pidätetään (tai nykyajassa) epäillään, koska hänen epäillään kykenevän rikokseen, joka jossain määrin sopii hänen persoonallisuuteensa tai hänen epäiltyyn persoonallisuuteensa.
Objektiivinen vihollinen ei siis ole yksilö, jonka vaarallisia ajatuksia on provosoitava tai jonka menneisyys oikeuttaa epäilyksen, vaan ”taipumuksen kantaja”, kuin taudinkantaja.
Tällaisella logiikalla toimivat nykyisin kaikki maailman turvallisuusviranomaiset määritellessään ”vaarallisia” henkilöitä tai ”terroristeja”. Yhdysvaltain Patriot Act ja Suomen tiedustelulaki perustuvat tällaisiin perusteisiin.
Toki on olemassa oikeasti vaarallisia ihmisiä ja terroristeja, mutta turvallisuuspoliisi tarkkailee enimmäkseen näitä ”objektiivisia vihollisia”, jotka voivat olla rauhanomaisia ja vaarattomia kansalaisia, radikaaleista ajatuksistaan huolimatta.