Hukkaavatko poliitikot koronan antamat mahdollisuudet puhtaampaan tulevaisuuteen?

Nyt, kun ympäri maailmaa monet toiminnot on ajettu alas, poliitikot voisivat miettiä, miten kaiken voisi järjestää uudella tavalla. Vaikuttaa sen sijaan siltä, että on kova kiire palauttaa kaikki ennalleen – mahdollisimman nopeasti. Aivan kuten edesmennyt ajattelija Pentti Linkola sanoi vähän ennen kuolemaansa, tämä notkahdus ei kestä kuin hetken, sitten kaikki palaa ennalleen ja vielä paljon pahemmaksi.

Mitä järkeä on antaa EU:n elvytysrahaa Italialle ja Espanjalle, joiden koko talous rakentuu suurelta osin turismin varaan? Sehän tarkoittaa lentoliikenteen jatkumista ja lisääntymistä. Kuinka vihreitä ovat vihreät? Kansanedustaja Satu Hassi puolustaa näitä elvytysrahastoja ja kuitenkin se on suoraa tukea lentämisen lisääntymiselle. Juuri kun maapallo on hetken saanut vetää henkeä. Paljon puhutaan, mutta puheet ja teot ovat ristiriitaisia.

Voisiko joku kertoa minulle, mitä järkeä siirtää suomalaisen veronmaksajan rahoja italialaisen ravintolanpitäjän taskuun, joka ei ehkä maksa veroja siihenkään maahan? Koko talouden ja ihmisten kulutuksen muuttamisesta terveempään suuntaan on nyt keskusteltava julkisesti.

Facebook
Threads
WhatsApp
LinkedIn
Email
Tilaa
Notify of
guest
20 Comments
Vanhin
Uusin Most Voted
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Aarno Koistinen
Aarno Koistinen
5 years ago

Lentäminen etelän turistikohteisiin on aivan liian halpaa lentämisen ympäristökuormituksen vuoksi. Huvin vuoksi lentäminen on sikälikin pahasta koska virukset leviävät turistien mukana nopeasti ja tehokkaasti koko maapallolle, globaalistumisen siunauksia sekin.

Poliitikot puhuvat pandemian meillä vähän hellitettyä miten talouskasvua on saatava aikaiseksi, joten samaa meininkiä on tarkoitus jatkaa, vaikka maapallon luonnonvaroja ylikulutetaan ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy, johtaen keskilämpötilan nousuun. Nyt ei ole aika kumartaa ”markkinavoimia” ja manata taloutta nousuun vaan huolestua maapallon ekosysteemin kunnosta.

On rakennemuutoksen aika, koko maailmantalous ja ihmiskunnan kulutus on mitoitettava uudelleen planeetan kantokyvyn mukaisesti.

Ulla Länsiharju
Ulla Länsiharju
5 years ago

Hei! Kiitos loistavasta lommentistasi – on hienoa, että joku ajattelee noin fiksusti! Olen pahoillani, etten heti huomannut kommenttiasi, valitettavasti saan paljon roskaviestejä, myydään Viagraa ja casinopeleillä rikastumista,.

En tiedä, voinko kysyä tätä, mutta kysyn kuitenkin, mitä mieltä olet siitä, pitäisikö niille italialaisille ravintolanpitäjille siirtää suomalaisten veronmaksajien rahoja?

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Hei !
Vastaan omasta puolestani kysymykseesi varojen siirtämisestä.

Ranskassa oikeus on äskettäin määrännyt suuren vakuutusyhtiön korvaamaan eräälle ravintoloitsijalle koronarajoituksista aiheutuneet yritystappiot. Kyseisen ravintoloitsijan yritystoimintaa vakuuttanut yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta yrittäjästä riippumattomasta syystä aiheutuneita pakon sanelemia menetyksiä.
Miksi Suomessa yrittäjät eivät vaadi liiketoimintansa vakuuttaneita raharikkaita vakuutusyhtiöitä hoitamaan asianmukaisella tavalla niille kuuluvaa vakuutustehtävää ? Miksi vastuunkanto yksityisten yritysten menetyksistä on siirretty valtion tehtäväksi, toisin sanoen Suomessa asuvien ( veroja kiertämättömien ) ihmisten kustannettavaksi tavalla tai toisella ?

Mielestäni Suomen valtion ei pitäisi ottaa sille kuulumatonta yksityisen liiketoiminnan yritysriskiä harteilleen, eikä sen tulisi toimia yritysten vakuutusyhtiönä Suomessa…saati sitten Suomen ulkopuolella.

Aarno Koistinen
Aarno Koistinen
5 years ago

Suomalaisten veronmaksajien rahoja ei pitäisi siirtää italialaisten tai muidenkaan etelä-eurooppalaisten maiden ravintolanpitäjille.
Koko matkailubisnes ja siihen liittyvä ihmisten lennättäminen toiselle puolelle maapalloa ja takaisin on turhaa energian tuhlausta ja hiilidioksidin syytämistä ilmakehään. Tällaiselle elvytysrahaa ?

Suomen valtion ei tarvitse ottaa vastuuta yksityisen liiketoiminnan yritysriskistä, eikä valtio toimi yritysten vakuutusyhtiönä Suomessa, kuten Eeva Stranius-Herrewyn asian oivallisesti sanoo.
Paitsi huoltovarmuudelle tärkeät alat kuten maanviljelys, kalastus ja elintarviketeollisuus, joita on syytä tukea.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Ulla hyvä, olet ihan hyvästä syystä huolestunut. Jo ensimmäinen koronatukien vastikkeeton jakelu osoitti, etteivät kaikki yritykset ole Suomessakaan rehellisiä vaatimuksissaan. Samalla se osoitti, että rahoja jaetaan kohteisiin, joilla ei edes ole niiden tarvetta. Tai yrityksille, jotka eivät ole yhteiskunnan hyvälle toiminnalle välttämättömiä.

Aarno Koistinen arvioi ihan oikein : massaturismiksi kutsuttu globaalinen matkailubisnes onkin yksi suurimmista haitallisia päästöjä tuottavista ja luontoa tuhoavista elinkeinoista. Se ei ansaitse vastiikkeettomia koronatukiaisia.

Kuten sanot, Aarno Koistinen, niin tuet on suunnattava ensisijaisesti huoltovarmuuden kannalta tärkeille aloille. Tässäkin avustusten jaossa on silti oltava hyvin huolellinen. Maataloudelle, kalastukselle ja elintarviketuotannolle annettavaa tukeakaan ei pidä jakaa Suomessa ja EU:n alueella summassa ympäristölle, ilmastolle ja ihmisten terveydelle haitalliseen tehotuotantoon, kuten tähän asti on tehty. Nyt on kyettävä siirtymään ekologista elämäntapaa kannustavan hyvinvointitalouden suuntaan. Samanaikaisesti on uskalletta uudistaa yhteiskunnan taloudellis-poliittisia rakenteita perustavanlaatuisesti , jotta ei tuotettaisi uusia vakavia koronaviruksen tapaisia ympäristökatastrofeja !

Nyt juuri on se lasinterävä hetki, joka viiltää menneet ajat irti nykyisistä ! Suomen hallituksella pitäisi olla enemmän tämän ymmärtämistä, jotta kaikki ei palaisi ennalleen ja vielä pahemmaksi..

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Eurooppalainen esimerkki yhdestä fossiilitaloudesta riippuvasta alasta , siis lentämisestä ja lennättämisestä :
Suuri ilmaston liialliseen lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen tuottaja ja turismia palveleva lentoyhtiö Air France on ilmoittanut, että hallituksen sille jakama 7 miljoonan euron kansallinen koronatuki ei ole tarpeeksi suuri. Suuryritys uhkaa irtisanoa 8000-10 000 työntekijäänsä. Näin ensijaisesti työllisyyden pelastamiseksi tarkoitetun ( vastikkeellisen , sillä yritykseltä vaaditaan päästöjen ja kotimaisten lentojen vähentämistä ) yritystuen antaminen sille ei vastaa tarkoitustaan. Koronatuen jakamisen taustalla ollut hallituksen työllisyyden ylläpitämistavoite ei näin toteudu lähestulkoonkaan tämän yrityksen osalta. Irtisanomisilmoituksen kuultuaan Ranskan valtiovarainministeri vastasi siihen alistuvasti ja lyhytsanaisesti : ” Olisin toivonut alle 8000 irtisanomista …” ! Ehkä valtionvarainministerimme luottaa EU:n elvytysrahoista muutaman miljoonan putoavan Air Francen laariin …? Tämä valittava lausahdus kuvaa hyvin valtion mahdollisuutta vaikuttaa työpaikkojen säilyttämiseen miljardien eurojen koronatukien avulla. Luulen tilanteen olevan samanlainen muissakin Euroopan maissa. Yritystukien / elvytyksen ohjaantumisesta kestävään, terveeseen ja vihreään talouteen ei ole varmuutta. Työpaikkojen säilymisestä ja lisäämisestä ei ole siitäkään mitään takuita.

Suomalaistenkin on syytä olla epäileväisiä elvytykseen tarkoitettujen julkisten varojen kohdistamisesta eurooppalaisten yritysten ja työmahdollisuuksien pelastamiseen, ja sitä kautta luvattuun heidän itsensä hyvinvoinninkin parantamiseen. Hallitusten ja EU:n komission kauniit lupaukset ovat toistaiseksi vain lupauksia. Nykytilanteessa suunniteltujen EU:n elvytysrahojenkaan jaosta kestävän vihreän talouden tukemiseen ei ole mitään takuita, sillä rahoja jaetaan tiettävästi myös fossiilitalouden pelastamiseen ! Tästä kirjoittaa 18.06.2020 KU:n verkkolehti otsikolla ” Greenpeace: Euroopan elvytysrahoja valumassa fossiilitalouteen ”. Bravo Greenpeace !
Tilanne ei näytä tavallisen kuuliaisen kansalaisen näkökulmasta ollenkaan hyvältä. Elvytysrahoilla pitäisi turvata ihmisten toimeentulo ja perusoikeudet. Taitaa siitä huolimatta olla EU:ssakin tekeillä taas , kansallisten hallitusten suosiollisella avustuksella, poliittista ohjausvaltaa hallussaan pitävien suuryritysten ja finanssipiirien toteuttama suurimittainen yhteisten varojen hold-up ?!

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

On tosiaakin aihetta kysyä : hukkavatko poliitikot koronan antamat mahdollisuudet puhtaampaan tulevaisuuteen ? Tosi hyvä kysymys. Vastaus tähän kysymykseen valitettavasti näillä näkymillä on : kyllä, ainakin Euroopan mittakaavassa.

Minkälaiseen talouden ” elvytykseen ” EU:n rahoja aiotaan jakaa ? Ei ole ollenkaan ihme, että juuri Ranska ( Saksan tuella ) ehdotti EU:n komissiolle koronatukipakettia, jonka jakamista nyt suunnitellaan. Se hyötyy itse EU:n elvytysrahoista , joista Ranskalle on tiettävästi nyt luvassa ainakin autoteollisuudelle 136 miljardia ( puheista huolimatta se kaikki ei tietenkään mene vain sähkö-ja hybridiautojen valmistukseen ), turismi-ravintola-alalle 18 miljardia ja lentoteollisuudelle 15 miljardia. Yhteensä ainakin nämä 169 miljardia. Tämä nk. ” koronaelvytys ” suuntautuu erityisesti paljon haitallisia päästöjä aiheuttavien alojen tuotannon ja palvelujen tukemiseen ( auto-ja lentoliikenne, turismi ).
Lisäksi Ranskan hallitus on jo jakanut yrityksille valtion rahakirstusta suuria koronatukia yli 1000 miljardia euroa , joista osa muillekin paljon ympäristöä saastuttaville aloille, kuten mm. autoteollisuus, maatalous ja lentoyhtiö Air France. Ihmettelen, mistä nämä suuret rahat nyt vetäistään, kun ilmastonmuutoksen torjumiseen ei ole tippunut paljon mitään muka ” varojen puutteesta ” johtuen ?!
Business as usual jatkuu koronan antamasta varoituksesta välittämättä. Koronapandemiaa käytetään selvästi hyväksi entiseen ja pahempaan paluun toteuttamiseksi Euroopankin alueella. Tällainen valvomaton talouden elvytys ei ole Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaista. Sillä elvytetään parhaiten nimenomaan puhtaamman tulevaisuuden hukkaamista !

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Korjaus:
Ranska on jakanut valtion koronatukia yli 1000 miljoonaa eikä miljardia.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

No nyt menivät minultakin pasmat sekaisin, anteeksi sekavuus, vaikkei koronavirus ole ainakaan vielä minuun iskenyt…!
Kyllä tuo 169 miljardin tuki ynnä muut koronatuet ovatkin Ranskan valtion jo jakamia tukia oman taloutensa pyörittämiseen. Niin minä sen ensiksi käsitin , mutta sitten sekoitin asian siihen luvassa ( ? ) olevaan Ranskan ehdottamaan EU:n elvytyspakettiin.
Niitä tukia on annettu tosiaankin yli 1000 miljardia, joista suuri osa ympäristöä pilaaville aloille.
Siihen päälle sitten ne suunnitellut EU:n elvytyspakkettirahat , jos nyt sitten päästään rahojen jaon periaatteista joskus yksimielisyyteen.

Pienituloisille eläkeläisille sekä muille vähävaraisuudesta ja köyhyydestä muutenkin kuin koronan takia kärsiville ei ole tippunut euroakaan. Heiltä taidetaan taas kerran vaatia vain uhrautumista …rahoittamaan paremmin toimeentulevien ” elvytyksen ”…? ! Samoin luvatut rahat terveydenhuoltoon on vielä jakamatta. Sairaaloiden henkilökunta on taas kaduilla vaatimassa presidentin ja hallituksen lupausten pitämistä ! He sanovat, että he eivät halua aploodeja, vaan lisää varoja ja henkilökuntaa terveydenhoitoon ja lisää arvostusta ja sen mukaisia parempia palkkoja.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Kaikki Ranskan hallituksen lupaamat valtion kassasta ja lisävelalla maksettavat tuet eivät ole vielä päässeet perille. Monet pienyritykset ovat valittaneet, etteivät ole nähneet vielä euron hyrrää luvatusta koronatuesta.
Tuo 1000 miljardia tarkoittaa kait koronakriisistä selviämiseen tarvittavaa hallituksen olettamaa kokonaistuen määrää. Ranska , kuten Italia ja Espanja , ilmeisesti pyytää ja saa lisäksi lisämiljoonia siitä EU:n 750 miljardin elvytyspaketista, jos se suunnitelma hyväksytään.
Oli miten oli, joka tapauksessa toivotan kaikille aidosti elvyttävää juhannusta !

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Ulla, kysyt: kuinka vihreitä ovat vihreät ?
Vihreiden puheet ovat tosiaan ristiriitaisia. Suomen Vihreät ( puolue ) ei ole koskaan olleetkaan aidosti vihreitä. Tai ehkä ihan alkuaikoina.Vihreät kannattaa ilmastokriisinkin ratkaisuksi enimmäkseen viherpesua, jolla näitä globaaleja ongelmia ei voida hillitä tai poistaa.
Mutta mutta … ristiriidassa on myös vasemmiston viestintä ja sen aikomukset . Poliittista valtaa saatuaan vasemmistokaan ei näytä nyt olevan sen kummemmin oikeasti ” vihervasemmisto ” tukiessaan haitallisia päästöjä osaltaan aiheuttavan kulutuksen lisäämistä , joka tarkoittaa entiseen tapaan rajatonta talouskasvua, joka ei ole enää mahdollista rajallisella planeetallamme, jonka elinehtoja ilmastonlämpeneminen uhkaa.
Länsimaisessa ajattelussa kehitys ja hyvinvointi ymmärretään talouskasvuna, siis kaikkena mikä on määrällisesti laskettavissa. Se ei välitä paljonkaan ihmisten laadullisesta elämänlaadusta. BKT ei ole luotettava väestön kaikenpuolisen laadullisen hyvinvoinnin mittari, sillä se ei osoita ihmisten elämänlaatua.
Mielestäni vain väestön perustarpeet täyttävä tervehenkinen, kestävä ja ennenmutta vihreä talouskasvu on suotavaa, eikä turhuuksia ja määrällistä hyvinvointi-illuusiota tuottava holtiton talouden kasvu.

Milloin Suomen vasemmistojohtoisen hallituksen…. oikeistovetoisuus pysäytetään ? Tämän entiseen palaavan suuntauksen olisikin jo aika siirtyä menneisyyteen.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Anteeksi taas puheliaisuuteni.
Juhannusta ei Ranskassa vietetä suomalaiseen tyyliin, joten se ei ainakaan ole ollut ajatuksiani sekoittamassa. Silti putosin minäkin juhannuksena kärryiltä etsiessäni vastausta siihen, mistä ne Suomenkin hallituksen avokätisesti jakamat varat repäistään. yksityisten yritysten ” koronaelvytyksen ” kustantamiseen, kun jo Sipilän hallituksen aikana valtion kassan uskoteltiin olevan tyhjä. Jo silloin puhuttiin ” kestävyysvajeesta” ! Sittemmin vasemmistojohtoisen hallituksen aikana on ilmennyt, että onhan siellä valtion kirstussa rahaa, tai ainakin sinne jostain sitä hankitaan nopeastikin , kunhan sattuu sellainen otollinen tilaisuus, että kirstunhoitajalla on mahdollisuus sitä rahaa jakaa niin sanotusti ” vastuullisesti ” ja ” välttämättömään tarpeeseen ”. Välttämättömään ja kiireelliseen ilmastonlämpenemisen eli globaalin ympäristökriisin hillitsemiseen rahaa ei ole tahtonut löytyä millään, mutta ihme kumma koronakriisistä selviämiseen kansakunnan yhteistä rahaa piisaa vaikka muillekin jakaa !

Logiikkani ei ole vieläkään yltänyt käsittämään sitä, että valtio kustantaa ” koronaelvytyksen” eli pääasiassa yritysten tukemisen ottamalla lisää velkaa, ja että lainaa otetaan kulutuksen lisäämisen ja talouskasvun ja sitä myötä väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Näin tehdâän, vaikka tiedetäänkin lisääntyneen tarpeettoman kulutuksen ja talouskasvun olevan yksi tämän hetken globaalin ekologisen katastrofitilanteen perussyy. Hallitus tarjoaa siis kriisitilanteesta selviämiseen lääkkeeksi ihmesekoitusta, jonka jo tiedetään olevan luonnolle ja ihmisille hengenvaarallista myrkkyä, jolla ei voida taata ihmiskunnan hyvinvointia ja planeettamme elinmahdollisuuksien turvaamista. Hallitus uskoo tämäntapaisen velanottoon perustuvan ” elvytyksen ” olevan mm.kasvun kannalta kaikkein vastuullisin tapa toimia. Kuulemma samaa tekevät vastuullisesti toimivat hallitukset muissakin maissa. Laitan tuon ” vastuullisuus” -termin lainausmerkkeihin, sillä se on ennenkaikkea yritysten tämän hetken viestinnän taianomainen muotisana.
Mennään siis entiseen tapaan liitoksissaan natisevan luontoa ja ihmisten hyvinvointia tuhoavan talousjärjestelmän pönkittäminen etusijalla, jollei pahemminkin, eikä suinkaan luonto ja ihmisten terveys ja kaikinpuolinen hyvinvointi edellä .
En hoksannut heti sitäkään , että eihän valtio maksa velkaa koskaan pois, sillä se ottaa tilalle aina uutta velkaa. Siis valtio elää velkakierteessä, ja tämä menettely osoittautuisi hyväksi tavaksi hoitaa valtion taloutta, koska velanotto ei ole nykyään kallista johtuen matalasta korkotasosta.
Mutta mikä taho joutuu noita jatkuvia lainoja ja korkoja jollain tavalla maksamaan ? Hyväuskoiset ja kuuluaiset kansalaiset tietenkin. Ja ennenkaikkea, mikä taho lopulta hyötyy eniten tästä jatkuvasta velanotosta ? Tähän kysymykseen on olemassa melko yksinkertainen vastaus, kun tarkastelee mikä taho niitä lainoja antaa : finanssipääoma ja muut raharikkaat sijoittajat. Näiden hyvinvointi ainakin on tällaisessa elvytyskierteessä turvattu. Jotta elvytystä ja vakauttamista ( ? ) ei tehtäisikään muka pankit ja talousjärjestelmä edellä?
Minun asioita yksinkertaistava vihertävä logiikkani kuitenkin selittää edelleenkin, että jatkuvan kulutuksen lisäämisen ja talouskasvun tavoite on ristiriidassa ekologisen hätätilan vaatimusten ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Ranskassa suomalainen Nokia irtisanoo ” kilpailukyvyn nimissä ” sen omistaman tytäryhtiön Alcatel-Lucentin 1233 työntekijää. Tämä on yksi kolmasosa ko.yrityksen henkilökunnasta. Tämä on Alcatel-Lucentissa jo neljäs saneeraus Nokian omistuksen aikana. Yritysten yhdistymisen yhteydessä sovittu työpaikkojen säilyttämistä koskeva vaatimus päättyy tulevan heinäkuun alussa. Näin Nokialla on sen jälkeen ” vapaat kädet ” irtisanoa työntekijöitään, vaikka näiden mukaan Alcatel-Lucent on tuottanut hyvän tuloksen koronarajoituksienkin aikana. Koronakriisi on työntekijöiden edustajien mukaan ennemminkin parantanut yrityksen tulosta. Ainakaan Ranskassa tämä suomalainen yritys ei takaa työpaikkojen säilyttämistä saatikka niiden lisäämistä.
Kiinnostavaa olisi tietää onko Nokia niiden suomalaisten yritysten joukossa, joiden toiminta on huomattavasti vaikeutunut koronaepandemian takia ? Ja onko se saanut Suomen hallituksen yrityksille jakamaa koronatukea ?

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Tuosta Nokian tapauksesta tulee mieleeni hallituksen pelkäämät työttömyyden voimakas kavu ja yritysten konkurssit. Koronakriisistä johtuen siis työttömyys kasvaa ja yritysten konkurssit uhkaavat. Mutta miten pienen ja arvaamattoman koronaviruksen aiheuttama shokkitilanne voi johtaa tällaiseen talouden kriisitilanteeseen ?
Tällainen talouskriisitilanne on syntynyt itsensä kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän äärimmäisestä haavoittuvaisuudesta, sen heikkoudesta johtuen. Jo ennen tämän vaarallisen koronaviruksen ilmaantumista kapitalismi talousjärjestelmänä on ollut kriisivaiheessa. Virus ja siihen liittyvät koronarajoitukset ovat vain entisestään syventäneet ja nopeuttaneet tätä.

Eduskunnassa käydyn lisäbudjettikeskustelun aikana tuotiin esille se , että 5,5 miljardin lisäbudjetin valtavuus johtuu juuri tuosta koronakriisistä . …( ? ) Hallituksen uusi valtionvarainministeri ( kesk ) sanoi, että työtä luodaan nyt kysyntää lisäämällä. Yksinkertaisen logiikkani mukaan tämä tarkoittaa käytännössä kulutuksen huomattavaa kasvua…ja sitä myötä… ihmisten hyvinvointia vähentävän ympäristökriisin kasvattamista entisestään määrällistä talouskasvua edistämällä. Hallitus pyrkii siis edelleenkin entiseen tapaan BKT:n kasvuun, jolla ei voida mitata väestön laadullista hyvinvointia.Valtionvarainministeri uskoo lisäbudjetilla lievitettävän kuluttajien epävarmuutta. Kuluttajien varmuutta lisäisi mielestäni ennemminkin näköala heidän kaikinpuolisen laadullisen hyvinvointinsa lisäämisestä, jota perustarpeet ylittävä kulutus ja luonnonvaroja edelleenkin tuhoava jatkuva talouskasvu ei välttämättä ole.
Kuluttajilla alkaa olla jo melko selvä käsitys nk.kestävästä suunnasta, johon pitää pyrkiä . Eiköhän tämän hetken tilanteessa kyse ole ennemminkin yritysten , työnantajien epävarmuudesta ? Yhtenä kapitalismin heikkoutena on sen herkkyys tulevaisuuden suhteen. Tulevaisuusnäkymät eivät ole kirkaat. Jos yritykset ajattelevat tilanteen entisestäänkin vaikeutuvan koronakriisin jatkumisesta johtuen, niin ne eivät säilytä ja luo uusia työpaikkoja. Vielä ei tiedetä miten viruksen leviäminen etenee ja mihin rajoitustoimenpiteisiin mahdollinen uusi leviäminen johtaa. Monet yritykset odottavat sitä, saadaanko virus aisoihin, ja jos saadaan, niin milloin. Niin kauan kuin näihin kysymyksiin ei ole olemassa tarkkaa vastausta, yritykset eivät ota riskiä työllistää lisää. Useat vaikeuksissa jo olevat irtisanovat…ja Nokian tavoin hyvää tulostakin saavat yritykset käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja irtisanovat työntekijöitään…” kilpailukykyään ” parantaakseen ( ? ) . Näistä syistä työntekijöiden työmarkkinoille tulo ja sieltä poistuminen on nyt tukkiutunutta. Ja tämä työmarkkinoiden pysähdystila kasvattaa työttömyyttä.
Hallituksen ja EU:npitäisi tehdä Suomen ja Euroopan laadullista elvytystä mieluummin kuin määrällistä valvomatonta rahojen jakoa suuntaan ja toiseen .

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Esiintyessään suomalaisten järjestämässä talous-ja liike-elämän ” Northern Light ”- seminaarissa Euroopan Keskuspankin EKP:n ranskalainen johtaja Christine Lagarde vastasi kysymykseen : pitääkö valtioiden maksaa velat pois ? Vastaus on : kyllä, velka pitää maksaa pois. Lagarden mukaan velka pitää uudelleenrahoittaa.Lainat rahoitetaan yleensä uudella lainalla.
Suomikin ottaa lisävelkaa…oman elvytyksensä …ja mahdollisesti muidenkin EU:n jäsenvaltioiden elvytyksen rahoittamiseen. Velkakierre siis kasvaa. Lagarde sanoi, että velka lisäntyy massivisesti sekä valtioiden että yritysten tasolla lähitulevaisuudessa. Hän sanoo velan olevan nyt halpaa. ( kts. Ylen juttu aiheesta 26.6.2020 )
Mutta : mistä rahaa hankitaan ? EKP:n hätäohjelmaan tuodaan 1350 miljardia euroa ” pandemiasta selviämiseksi ”. EKP ostaa ….yksityisiltä rahoittajilta eli useimmiten pankeilta näiden hallussa olevia velkakirjoja.
Koronakriisistä johtuvasta talouden ” elvytyksestä ” eli nykyisen ( jo menneisyyteen kallistuvan ) talousjärjestelmän pönkittämisestä hyötyvät täten Suomessakin eniten yksityiset finanssipiirit , useimmiten pankit. Ja kansa maksaa aina viulut tavalla tai toisella.
Lagarden mukaan koronakriisistä elpyminen on monimutkaisempi prosessi kuin… pankkien… v. 2008 finanssikriisistä selviytyminen oli. Siinä mielessä tämä uusi ” elpyminen ” onkin moniulotteisempaa, että nyt kyseessä on silloista määrällisesti vieläkin suurempi julkisten varojen jakaminen lähinnä yksityissektorille. Kyseessä on vieläkin suurempi hold-up.
Muistutan siitä, että Ranskassa tapahtuneiden keltaliiviliikkeen mielenosoitusten aikana juuri valtion velkakierre oli yksi voimakkaan arvostelun kohde. Nyt lainakierrettä jatketaan. Tämän menettelyn seurauksia ei ole vielä syvemmin arvioitu…kun nyt on niin hirveä kiire ” elvyttää ” koko Eurooppaa. Ranska ainakin näkyy etsivän keinoja, joiden avulla se selviytyisi elvytyksestä ehjin nahoin …maksamatta mitään. Tiedä sitten mihin Italia ja Espanja ja muut koronasta paljon kärsineet maat pyrkivät.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Ralf Sund sanoo , että velan maksua on myös se, että talous kasvaa ja työllisyys kasvaa. ( KU 2.7.20 )

Kasvaako työllisyys elvyttämisen avulla ? Nyt EU:ssa suunnitellaan 750:n miljardin elvytyspaketin jakamista jäsenmaiden kesken. Päätarkoituksena on pelastaa yritykset ja ylläpitää siten työllisyyttä. Saavutetaanko kyseisellä elvytyksellä kussakin maassa talouden pelastaminen ja työllisyyden kasvu ? Ja miten käy EU:n hyvien ekologisten päämäärien toteutumisen kanssa ?

Ranskan julkisen tv-kanavan France 2:n toimitus kysyi : ” Voiko hallitus estää koronatukea saaneiden yksityisten yritysten uhkaamat ja toteuttamat työntekijöiden irtisanomiset ? ”
France 2:n toimituksen tutkimuksen mukaan vastaus on : EI.
Ranskan nykyisen lainsäädännön rajoissa hallitus ei voi vaatia koronatukea saavilta yrityksiltä vastineeksi muuta kuin varojen käyttämistä elvyttävän ekologisen toiminnan rahoittamiseen. Se ei voi estää irtisanomisia. Käytännösssä on jo nähty, että ekologista uudelleenrakentamista edistävänkään vaatimuksen toteutumisesta ei ole mitään varmuutta. Eikä ” tottelemattomia ” yrityksiä edes rangaista hallituksen vaatimusten toteuttamatta jättämisestä. Tämä koskee luultavasti kaikkia EU-maita. Yksityiset yritykset toimivat edelleenkin …hallitusten suosiollisella avustuksella …kapitalistisen markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan kunkin maan lainsäädännön puitteissa…ja usein sen määräykset ylittäen,
eivätkä niille ruhtinaallisesti jaetut koronatuet ole hävittäneet mihinkään niiden voitontavoittelua. Vallitsevan ja hallitsevan talousjärjestelmän luonteen ongelmallisuudesta ei päästä yli eikä ympäri suunnitellulla ” elvyttämisellä ”. Ahneus on entisestäänkin kasvanut…Miksipä ei, kun kerran ilmaista rahaa on jaossa satoja ja tuhansia miljardeja ! Kukapa tällaista onnenpottia ei ottaisi vastaan ? Mutta valtion ja väestön kannalta on loppujen lopuksi tärkeää tietää, kannattaako miljardien velkaa ottaa nykyisenlaiseen talouskasvuun pyrkivään ” elvytykseen ”.

Tämän blogin mahdollisuuden menettämistä koskevan kysymyksen mielessäpitäen , yhdyn vastavalitun LYONin kaupunginjohtajan ( EELV-Vihreät ) näkemykseen , jonka mukaan ilmasto/ympäristökriisin ratkaisussa on kyse voimasuhteista kahden suuntauksen välillä: yhtäältä ne, jotka uskovat välttämättömyyteen ottaa huomioon planeettamme rajat, ja toisaalta ne, joiden mielestä loputon talouskasvu on oikea keino. Humanitaarisesta toiminnastaan tunnettu Lyonin uusi kaupunginjohtaja Grégory Doucet on vakuuttunut siitä, että päättäjäpoliitikkojen heikko elämälle olennaisten tieteiden yleistuntemus selittää ilmastohätätilan ymmärtämisen hitauden.

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

Päätän jupatteluni tähän kommenttiin Vasemmistoliiton esillenostamasta ” velkapopulismista ” .
Ensiksi ihmettelen, kannattaako Vasemmistoliiton ( kin ) tosiaankin käyttää populistista viestintää päämääriensä saavuttamiseksi ? EU:n komission ja Suomen valtion suunnitteilla olevan yhteisen velkakierteen osalta paljon lähempänä populismia on EU:n ja nykypäivän Suomen uusliberalistisen talouspolitiikan vertaaminen Romanian Ceausescun diktatuurin taloudenhoitoon , kuin kritisoida EU:n tukipaketin mahdollisesti aiheuttamia seurauksia. Nämä kaksi systeemiä eivät ole suoraan verrannollisia. Ja nykyisen velanoton syy ( koronavirus, joka on talousjärjestelmän häiriintymisen seuraus ja siten varoitus nykyisenlaisen elämäntapamme haitallisuudesta ) ja olosuhteetkin ovat täysin erilaiset.

Olemme toki aikuisia käsittämään senkin, että eihän tässä tukipakettiarvostelussa olekaan kyse julkisen velkaantumisen rinnastamisesta kotitalouksien velkaantumiseen. Ymmärrämme toki, että puhutaan valtion ikuisesta velkakierteestä, jonka aikana julkista velkaa on koko ajan lyhennettävä ja korot sun muut maksut kilahtavat suomalaistenkin kassasta joidenkin muiden jo ennestään pullollaan olevaan rahakirstuun.
On aihetta epäillä sitä, saadaanko noiden miljardien velanotolla edes saavutettua tukipaketin oletettu tarkoitus. Minua ei ainakaan eurooppalaisena ( suomalaisena ) erityisesti innosta ruveta maksamaan uutta EU:n komission ehdottamaa lisäveroa vanhentuneen talousjärjestelmän pönkittämiseksi ja ennenkaikkea sen finanssikapitalismin ” elvyttämiseksi ” eli rahoittamiseksi , kun jo etukäteen arvaan miten tässä koko hötäkässä käy ! Nyt on korkea aika muuttaa menoa. Kerettiläistäkö ?

Muutamia esimerkkejä mainitakseni : huolimatta jo saamastaan 7 miljardin euron julkisesta koronatuesta Air France ilmoitti irtisanovansa lopulta 7580 työntekijäänsä. Näin valtionvarainministerimme toive ” alle 8000:sta irtisanomisesta ” toteutuu…Irtisanomisia vastustavat lentoyhtiön työntekijöitä edustavat ammattijärjestöt aikovat järjestää mielenosoituksia ja lakkoilla . Suomalaisen Nokian työntekijät ovat tänään osoittaneet mieltään yrityksen ilmoittamien 1263 irtisanomisen takia. Populististako ?
Taitaa ensi syksystä alkaen tulla taas ainakin täällä eteläisessä Euroopassa melko ” kuuma ” muutenkin kuin ilmastonlämpenemisen aiheuttamana !

Eeva Stranius-Herrewyn
Eeva Stranius-Herrewyn
5 years ago

PS.
Nokian työntekijät ovat taas olleet kadulla osoittamassa mieltään – nyt Pariisissa – 1233:sta irtisanomisesta johtuen. Työntekijät valittavat suomalaisyrityksen irtisanovan pelkästään voitontavoittelun takia!
Ranskan teollisuusministeri sanoi, että Nokian toiminta ei ole hyväksyttävää.
Herää kysymys : minkähänlaisen liiketoiminnan tukemiseen niitä luvassa olevia EU:n elvytysrahoja lopulta tultaisiin Suomessakin jakamaan ? Ja miten rahojen jaon saamisperusteita ja kohteita voitaisiin EU:n taholta valvoa tarpeeksi tehokkaasti erityisen valvontaelimen puuttuessa ?

Toisaalta: mikä taho rahoittaa Euroopan Keskuspankkia ? Siis mistä EKP saa rahoituksensa voidakseen ostaa pois niitä EU:n jäsenmaiden velkakirjoja ? EU:n ottamasta lainastako ? Olisi mukava tietää tippuvatko rahat velkakirjojen ostoon taivaalta, vai lopulta jäsenvaltioiden omasta kassasta ?
EU aikoisi siis ottaa sääntöjensä vastaisesti lainaa. Ja millä sitä lainaa taas lyhennettäisiin ? Eivät kai ne velkojen antajat /rahoittajat sentään täytä EU-komission ja EKP: rahakirstua antamalla ilmaista lainaa velkakirjojen ostamiseen ? Eivätkä ne varmastikaan aio olla perimättä velkojaan. Ympäri kierretään ja yhteen tullaan…
ja puheiden perusteella varmaankin ainakin Suomen jo ennestäänkin huonosta vanhustenhuollosta aiotaan tinkiä yritysten tukemisen takia ! ? Vanhenevia ihmisiä ei näköjään kannata Suomessa ylläpitää ” tarpeettomina ” talouden elvytyksenkään kannalta katsoen ? Ensisijaisesti ( ? ) heidän takiaan kun näyttäisi jouduttavan ….kantamaan suurta velkataakkaa …saadaanpa niitä EU:n elvytysrahoja tai ei ! Hallituksen taholta olisi häpeällistä yrittää syyllistää lisää jo koronaviruksenkin takia haavoittuvassa asemassa olevia IHMISIÄ !

20
0
Olisi kiva kuulla ajatuksistasi, jätä kommenttix