Valko-Venäjä ja Minsk iski mieleeni aivan sattumalta, henkilökohtaisesti. Seuraan toki tapahtumia ja olen tietenkin sitä mieltä, että olisi oikea aika siellä muuttaa suuntaa: satatuhatta ja enemmän mielenosoittajaa eivät voi olla väärässä. Eivät he ole lännen manipuloimia ja rahoittamia dissidenttejä, vaan oikeasti toisinajattelijoita, jotka haluavat muutosta. Viktor Tsoin ja Kino -yhtyeen sanoin: My hotim peremen!
Muistan Kino-yhtyeen konsertin (olin paikalla Moskovan Gorki-puistossa joskus 1988) ja musiikin vaikutuksen Neuvostoliiton hajoamiseen tai laululiikkeen valtavaan protestin voimaan Talinnassa, Baltiassa. Se oli yllättävä kansannousu, jota ei osattu edes odottaa. Samalla tavalla nyt nousee Valko-Venäjän tavallinen kansa: se on saanut tarpeekseen diktatuurista.
Niin, Minsk iski mieleeni aivan sattumalta. Istuin mielipaikassani, Joensuun Ilosaaren rantamisemissa, uimaan menossa kun uimaan tuli nuori reppuselkäinen pariskunta.
Kuuntelin hiedän kieltään ja tajusin, että lähellä venäjää se oli. Puutuin puheeseen englanniksi, mutta kun kysyin mistä pariskunta oli peräisin, vaihdoimme venäjäksi.
Nuori pari oli valkovenäläisiä, mutta kotoisin kaupungista jonka hyvin tunsin: Hmelnitsk. Olin viettänyt siellä, Länsi-Ukrainassa ystäväni Sergion perheen luona muutaman viikon, 1970-luvun lopulla. Siitäpä syntyi pitkä keskustelu.
Pariskunta (jonka nimeä en heidän toivomuksestaan kerro) oli itäisessä Suomessa töissä, mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa poimimassa. Heidän tienestinsä olivat (siis heille) hyvät, yhteensä 2000 euroa parilta kuukaudelta (matkojen ja majoituksen jälkeen). Pariskunta ihmetteli suomalaisten poimijoiden puutetta, thaimaalaisten paljoutta, siis metsissä. He ihmettelivät ja kritisoivat myös sitä, että Lieksan seudulla jotkut poimintapaikat olivat heiltä “kiellettyjä”. Se tuntui todella ihmeelliseltä, koska Suomessa marjastaminen on kaikkien kansalaisoikeus ja kaikkien ulottuvilla, myös ulkomaalaisten. Sen he hyvin tiesivät ennakolta.
Kun olen itse pominut mustikkaa ja puolukkaa muutaman kymmenen litraa…sekä sienestänyt viime viikot (=sato aivan mahtava!), ei voi kun ihmetellä poimijoiden pientä määrää. Edes Jaamankankaalla, Joensuun lähimetsissä, ei näe kuin harvakseltaan eläkeläisiä marjoja poimimassa. Onneksi on näitä ulkomaalaisia, olkoot sitten thaimaalaisia, ukrainalaisia tai valkovenäläisiä.
Ahkeria ovat ja pelastavat Suomen marjasadon! Viva!
Öisinajattelija
Ihmettelen mistä päättelet että poimijoita on vähän, tänä vuonna on nähty valtava ennätyksellinen määrä kotimaisia poimijoita metsissä kieltämättä. Millä tavalla heitä lasket? Tunnetko sitten jonkun ei-korkeatuloisen eläkeläisen joka ei ole hankkinut marjansa metsästä ja on siinä kunnossa että siihen pystyy. Itse en tunne. Mikä ois tänä vuonna syy? Mitä tarkoitat että poimintapaikat ovat kielletyt? En ole sellaista koskaan tavannut. Niin venäläiselle 500 euroa kuukaudessa voi olla hyvä tulo (vaikkei pitäisi), mutta menisitkö itse sellaiseen kokopäivätyöhön? Joka tapauksessa etsin ihmisiä jotka kanssani haluaisivat liikkua metsissä vähän laajemminkin (sulla ei riittäne kunto?), yksin tässä iässä ei ole hyvä liikkua pitemmälle. Ja majoitushan on mulla ilmainen. Tosiaan ennen ole kiva kun usein tapasi venäläisiä metsässä, thaimaalaisten kanssa on kielivaikeuksia, ja sitä paitsi ovat liian välittäjien orjasuhteessa.
Terveh , toveri Gunnar!
Marjanpoimijoita on todella vähemän kuin edellisvuosina, johtunee thaimaalaiskerääjien puutteesta, eli koronasta. Harmittaa se, etteivät suomalaisnuoret ole metsissä, vain eläkeläiset!
Ei kai kyse ole rahasta, vaan siitä ettei tässä maassa liikuta,olla luonnossa vaan ostetaan marjat torilta ja pakastealtaista. Hyvänen aika!
Muuten Lieksassa oikeesti kiellettiin jonkun firman toimesta marjanpoimiminen tietyiltä alueilta, ol i muka merkitty muille. Tämä on tietenkin lainvastaista. Pitäisi kai tehdä tutkintapyyntö, koska Suomessa marjanpominta on kaikilla, kaikilla alueilla metsissä kansalaisoikeus !
Se että ulkomaalaiset poimivat ja myyvät marjat, on peräti hieno asia. Suomalaiset eivät valitettavasti ole metsissä, niin paljonnkuin luonnosta, viheraatteista jne puhutaankin… Tulkaa vihreet luontoon, lopultakin…ei vain pakastealaisiin…!
Öisinajattelija
En taaskaan ymmärrä, koska havaintojeni mukana missä olen käynyt on näkynyt entistä enemmän ihmisiä metsissä tänä vuonna, siitä syystä että on ollut helppo löytää hyviä paikkoja. En ymmärrä mihin väitteesi oikein perustuu. Harva tuttu on ostanut torilta, suurin osa itse hankkinut, mistä heillä edes ois rahaa siihen? Tuskin enemmistöllä on varaa siihen, ostajat kuuluvat vähemmistöön?
Mutta haluaisin konkreettisemmin, jos joku ei ole metsässä sehän on meiänkin syy, voisimmehan järjestää retkiä heille jotka pysyvät muualla jos vain tietäs missä he ovat. Ainoat tutut jotka eivät ole metsässä ovat joko liian heikkokuntoisia, tai kuuluvat korkeatuloisiin. Mistä löytää mihin vaikuttaa, esim minua ei hyväksytä naamakirjan myynti- yms ryhmiin poliittista syystä. Nyt kun on paljon puolukkaa miksei järjestetä vapaaehtoistoimintaa niiden toimittamisessa heikoille unohdetuille vanhuksille. Varsinkin mummelit joilla on maatalouseläke yht 800/kk ovat kovin iloisia, mutta mistä heitä löytää. Tarvitaan Penan sosiaalitaidot.
Silti tärkein syy miksi marjanpoiminta suuremmassa määrässä ei kiinnosta on välittäjien hurja orjapolitiikka, eikä laiskuus. Puhdistetun hyvänmakuisen mustikan ämpärihinta on 45 euroa, jos ois 60-70 euroa ja 80-90 euroa jos valikoitu laatu, niin tilanne ois ihan eri. Ennen oli kiva tavata ulkomaalaisia metsässä koska olivat vapaita, nyt nähdään vain orjia….
Pidän rasismina sitä että väitetään yleisesti thaimaalaisia ahkerammiksi entä suomalaisia, ei se kaikilla päde, bangkokki tuskin tulisi tänne metsään, hekin ovat erilaisii….
Minsk on minunkin mielessäni. Ehkäpä ne satatuhatta ovat oikeassa, ehkäpä ne toiset 10 miljoonaa ovat oikeassa. Mutta kun kerran halutaan (kuka haluaa?) muuttaa Valkovenäjän suuntaa ja mihin. Se on jäänyt epäselväksi.
Onko se hyväksytty suunta naapurimaa Ukrainan suunta. Olen vuodesta 1994 lähtien seurannut kummankin maan kehitystä ja kehotankin tutustumaan aivan henkilökohtaisesti matkailemalla ja mieluummin asumalla molemmissa maissa ja kuuntelemalla ihmisiä.
Ukrainan kehitystä voi pitää lähinnä tragediana, maa jonka kansa on lyöty ja alistettu totaalisesti. Maa jossa opposition toiminta on joko lailla kielletty, tai he joutuvat natsisymbolein varustettujen joukkioiden aseellisten hyökkäysten kohteeksi.
Sekö on meidän Valkovenäjälle päättämä suunta, vai onko se jokin muu.
Onko Valkovenäjän kansalaisilla mielestämme oikeus päättää tulevaisuudestaan, vai onko se oikeus ulkoistettu.
Siispä. Jos joku tietää Valkovenäjälle päätetyn suunnan, niin kertokoon! Pelkkä uuden suunnan vaatimus ei vielä tarkoita mitään.
Niin, kommenttina Tapion mietteisiin:
1) Ukrainalla ei todella mene hyvin tätä nykyä, ei läntisessä eikä itäisessä osassa maata… . Osavastuun kantavat länsimaat, jotka ovat puuttuneet maan sisäisiin asioihin siinä missä Venäjäkin…
2) Ei kukaan voi tietää mikä on tuleva valko-Venäjän ”suunta”, mutta ei sielläkään paljon huonompaan suuntaan voi mennä kuin nyt Lukashenkan johtaessa maata ja vangitessa mielenosoittajia. Lienee selvää ainakin se, että ”kansanisä-batka” eli diktaattori on vaalit väärentänyt… ja kansannousu täysin oikeutettu!
Öisinajattelija
En olisi kovin optimistinen Valkovenäjän ”suunnan” suhteen. Oligarkkivapaa yhteiskunta on todennäköisesti vain väliaikainen ilmiö, kun maailman yleinen kehitys-suunta on omaisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin. Valkovenäjällä kehitys on poikennut naapureistaan sikäli, että maan teollisuus ja maatalous on hyvin hoidettua, joten jaettavaa on paljonkin. Jakajiakin on varmasti olemassa ja pahaa pelkään niiden uusjakoa havittelevien pyrkivän jakamaan lähinnä vain itselleen.
Emmehän edes voi tietää mitä esimerkiksi vaaleissa heikosti menestynyt ja silti valtaa haluava Tihanovskaja haluaa. Tai eipä tietenkään Tihanovskaja vaan hänen sponsorinsa, sillä olisi aika naiivia kuvitella perheenemännän jonka ainoa tulo on miehensä 250 dollarin kuukausipalkkion kyenneen järjestämään niinkin massiivisen vaalikampanjan.
Onko sitten mahdollinen tuleva suunta sitten määriteltävä hyväksi, vai huonoksi, riippuu aivan näkökulmasta. Meillä jokaisella on varmaankin näkemys siitä pitääkö maailmaa hallitsevan parin prosentin lisätä osuuttaan maailmasta, vai ei. Olemmehan kuitenkin laumaeläimiä, ja monet meistä jopa haluavat elää toisia ihmisiä varten. Haluamme itsellemme kuninkaita, joita haluamme palvella ja rikastuttaa.