Mediassa on jo kauan kerrottu työtekijäpulasta, mutta kukaan ei puhu palkoista. Luulisi, että nyt olisi työntekijöiden markkinat, kun on pula työvoimasta, mutta näin ei ole.
Edelleen kuulee kertomuksia työnantajista, jotka teettävät työntekijöillään töitä viikonloputkin, kun on kiire. Kun on vähemmän työtä tarjolla, silloin työntekijä saa pitää vuosilomansa, mutta sekin voidaan keskeyttää, jos tulee kiire. Onko tällainen ”paikallinen sopiminen” edes laillista? Entä jos tämä ei sovi työntekijälle, saako hän silloin lähtöpassit?
”Työllisyyskeskustelussa kiistellään usein kepeistä ja porkkanoista eli siitä, millä keinoilla ihmiset saataisiin töihin”, kirjoittaa Helsingin Sanomat.* Jospa porkkana olisikin palkka. Luulisi työn hoitajillekin maistuvan, jos palkka tuplattaisiin – ehkä löytyisi työntekijöitä! Jokainen päättäjä voi kokeilla, miltä tuntuu raskas, pitkä työvuoro lähihoitajana – pestä, käännellä, sietää moitteita, jopa käsiksi käymistä, kun henkilöstöpulan takia on niin kiire, että pitää juosta – noin 1675 euron nettopalkalla.
Sairaanhoitajia ja lähihoitajia pitää kouluttaa lisää ja niin ollaan nyt tekemässäkin, aloituspaikkoja lisätään. Mutta tämä ei riitä. Myös palkkaa on maksettava enemmän ja työehdot on korjattava inhimillisiksi.
Ei ole ratkaisu ongelmaan tuoda työvoimaa ulkomailta, jos he saavat vähemmän palkkaa – silloin se alentaa kaikkien palkkatasoa! Samaan aikaan suomalaiset hoitajat hakeutuvat joko ulkomaille, yksityiselle puolelle tai vaihtavat alaa.
Myös lääkäreiden koulutuspaikkoja on lisättävä, tässä maassa päätökset tekee maan hallitus, ei Lääkäriliitto. Valmistuvien lääkäreiden on työskenneltävä kunnallisissa terveyskeskuksissa tietty aika, jolloin he saavat myös tärkeää kokemusta erilaisista taudinkuvista. Ehkä tontti järvenrannalla saisi jonkun heistä jäämään paikkakunnalle pysyvästikin.
Lääkärikoulutus – niin kuin muutkin pitkät koulutukset – maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin. On annettava yhteiskunnalle myös jotain takaisin, kun on koulutuksen saanut.
On aivan selvää, että yksityinen puoli haluaa rapauttaa vähitellen, mutta varmasti Suomen loistavan terveydenhuollon. Tätä vastaan pitää kaikkien taistella.
Pitää tutkia, kuka viime kädessä maksaa yritysten työterveyshuollon. Yritykset ostavat tietyn palvelun yksityisiltä terveydenhoitoyrityksiltä, kuten Mehiläinen ja Terveystalo. Työntekijä pääsee nopeasti tutkimuksiin ja hoitoon, mutta saavatko yritykset vähentää hoitokulut täysimääräisesti verotuksessa? Näin ollen palvelu olisi näille yrityksille käytännössä ilmaista. Kuka tämän palvelun sitten maksaa? Me, veronmaksajat. Onko järkevää siirtää tällaisia rahasummia yksityisille firmoille, jotka eivät ehkä maksa kaikkia verojaankaan Suomeen – vai kehittää julkista terveydenhuoltoa entistä tehokkaammaksi ja paremmaksi? Sen paremmuuden pitää näkyä myös työntekijöiden palkoissa ja työehdoissa.
Myös ammattiliittojen on aika herätä toimimaan. Heidän tehtävänsä on pitää työntekijän puolta, jos se on päässyt unohtumaan. Sen pitää tapahtua nyt, ei ainoastaan silloin, kun työntekijä joutuu oikeudessa puolustamaan itseään.
*HS 5.9.2021, Työ etsii nyt tekijäänsä, pääkirjoitus
Ollaan liian pitkällä, kun työntekijöille jaetaan aikuisten vaippoja, ettei WC-taukoihin kulu liikaa tehokasta työaikaa!
Tähän tämä loputon yritysten voitontavoittelu johtaa. Yritysten omistajilla pitää olla hulppeat asunnot, mikään tavallinen ei riitä. Lisäksi veneet ja helikopterit. Ja jos joku ymmärtää kyseenalaistaa ahneutta, hän on vain kateellinen luuseri ja vielä lisäksi kommunisti! Pienyrittäjät ovat asia erikseen, heitä tämä ei koske, monella heistä on ollut nyt korona-aikana todellisia vaikeuksia. Mutta yhtä asiaa nykyisin ei osata: kohtuullisuutta. Korona-aikanakin tuloerot ovat vain kasvaneet, osalla menee entistä paremmin, mutta osa on pudonnut kyydistä jo kauan sitten. Mutta suurinta osaa ihmisistä se ei kiinnosta, EVVK! Presidentin koira kiinnostaa enemmän.
Hyvin palkatuilla miesvaltaisilla teknisillä aloilla etsitään ”huippuosaajia,” ikään kuin naisvaltaisen hoitoalan osaajat eivät olisi huippuosaajia omalla alallaan.
Lisää liksaa, niin hoitoalallekin alkaa löytymään osaajia…
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on meille niin itsestäänselvyys, ettemme osaa arvostaa sitä. Oikeistolaiset puhuvat ”ylisuuresta julkisesta sektorista” perustellen siten sen purkamista ja kehuvat ”joustavista” valinnanvapauden mahdollistavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Toimittaja Anu Partanen kertoo kirjassaan Pohjoinen teoria kaikesta, ahdistuneensa ja järkyttyneensä muutettuaan Yhdysvaltoihin, miten turvaton on jopa keskiluokkainen ihminen ilman kattavaa valtion kustantamaa sairausvakuutusta ja muita valtion hyvinvointipalveluita.
Sairastuminen tai loukkantuminen voi olla kohtalokasta, puhumattakaan köyhistä joille se voi merkitä kadulle joutumista tai ennenaikaista kuolemaa, koska ei ole varaa hoitoon.
Mahtava innovaatio tämä hyvinvointivaltio ja huippuosaajat jotka mahdollistavat sen.
Tätä hyvinvointivaltio on meille kuin itsestäänselvyys – juuri niin kuin kirjoitat. Mutta milloin tulee tälle velanotolle seinä vastaan – ja silloin tätä itsestäänselvyyttä aletaan purkaa? Rahojen käyttöä pitäisi hieman jonkun valvoa. Hoitajien palkkoja pitää nostaa, kalliita potilastietojärjestelmiä ei pidä hankkia, varsinkaan jos ne eivät ole helppokäyttöisiä eivätkä toimi kunnolla.
Ja mikä järki siinä on, että eri puolelle Suomea hankitaan eri potilastietojärjestelmät, yhtäällä on Apotti, toisaalla on Aster. Voisiko joku kertoa, mikä järki tässä on? Kun alueviranomaiset saavat päättää. Aivan samoin kuin aikanaan hankittiin älytaulut Vantaan kouluihin, joihinkin kouluihin hankittiin CleverBoard, toisiin SmartBoard, kun koulut saivat päättää. Älytaulut toimivat eri tavoin, jos opettaja siirtyi toiseen kouluun, hänen piti omaksua uusi tapa.
Tosin opettajathan ovat tunnetusti älykkäitä, joten vapaa-ajallaan he varmasti aivan mielellään opiskelivat uuden systeemin tuosta noin vaan! Sama koskee varmaan lääkäreitä ja hoitajia, heillähän ei ole muuta tekemistä kuin klikkailla sen sata kertaa tietokonetta. Harmi vaan, että noita potilaitakin pitäisi tavata.
Rahankäytölle joku järki!