Talous kuntoon, resurssivuodot tukkoon, pienyrittäjyys kasvuun

Suomen talous ja työttömyys saadaan kuntoon yrittäjyydellä, perustulolla,tukkimalla resurssivuodot ja tuotteistamalla vientiä.

Maksulliset välikädet kuriin

Kivijalkakaupat menettävät asemaansa, kun ostoliikenne kohdistuu enemmän nettiin ja kauppakeskuksiin. Vastaiskuna luomu- ja lähi- ruokapuolella on yleistymässä Reko-toritoimin- ta, jossa asiakas tilaa tuotteet netistä ja noutaa ne sovitusta paikasta. Virtuaalinen yrityskylä imitoi vanhaa kylärakennetta.

Tulevaisuudessa meidän tulee pyristellä loi- tommalle ylikansallisista suuryrityksistä ja tukea kotimaista osaamista. Kevytyrittäjän yksinker- taiseen kirjanpitoon tarvitaan verottajan sivulle suora, helppo kirjanpitolinkki. Helpotukset yrit- täjän arkeen on panostus omavaraisempaan Suomeen.

Veroparatiisin ovet repsottavat auki

Pääomavoitot keskittyvät entistä harvemmille. Maailman eniten omistava 1 % omistaa 77 % si- joitusomaisuudesta. Varakkaimpiin kohdistuvan yhteisöveron taso on laskenut. Suomessa varak- kain 5 % omistaa noin 35 % nettovarallisuudesta. Aggressiivinen verosuunnittelu on lain puit- teissa tapahtuvaa verojen välttelyä.

Yritykset toimivat monikansallisesti, mutta verolait ovat kansallisia. Tuotot siirretään kor- keamman verotuksen maasta matalamman ve- rotuksen maihin mm. yrityksen sisäisten laino- jen avulla. Saman konsernin yhtiöt voivat tasata voitot ja tappiot keskenään. Todelliset investoin- nit eivät liiku, mutta voitot liikkuvat paperilla.

Suomessa yhteisövero on 20 %, Luxemburgis- sa 1 %. Suomen veromenetykset ovat 11 % yhtei- söverotuotosta, noin miljardi euroa vuodessa. Euroopassa menetykset ovat arviolta 75–180 miljardia euroa.

Lainsäädännöllä yhteisöverovuodot kuriin

Aggressiivisen verosuunnittelun torjunta veronkiertosäännöksillä (korkovähennys- rajoitus)
EU:n yhteinen yritysveropohja
Läpinäkyvyyden lisääminen (maakohtainen raportointi, julkisen keskustelun paine)
Mitä voisi olla turvallinen moderni pienyrittäjyys?

Pienyrittäjät ovat ja tulevat olemaan jatkossa yhä suurempi työllistäjä. Tuki kohdistetaan palk- kaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä byro- kratian helpottamiseen. Näin turvataan resurssit itsensä työllistämiseen ja hyvänä työnantajana toimimiseen.

Perustulo

Tukee kevyt-, mikro ja pienyrittäjyyttä silloin, kun firman tuotto painuu lähelle pakkaspistettä, eikä varaa omaan palkkaan ole.

ALV-prosenttien tarkistus

Niiden alojen, joista on vaikea saada riittävä ka- te ja jotka tukevat ympäristötavoitteiden to- teutumista, hyvinvointiamme ja kansansivis- tystä, tulisi saada arvonlisäverohelpotuksia. Tällaisia aloja ovat mm. käsityöläisyys, korjaus- ja kierrätystoiminta, luomusertifioidut tuotteet ja kurssittaminen.

Palkkatukijärjestelmän päivitys

Tavallisin palkkatuki kattaa palkkojen sivukulut. Valtion kassasta säästyy työttömyystuet ja valtio saa yritystoiminnasta verotuloja. Työllistävänä toimena palkkatuki on edullinen väline, yrittä- jälle merkittävä apu ja työttömyyden kukista- miseen parhaiten toimiva tuki.

Yhdistysten määrärahoihin uusi 80 % tuki- luokka, joka olisi haettavissa ympäri vuoden.
Oppisopimuksessa palkkatuki kaikissa tapauksissa koko sopimuksen ajalle.
Tuen pidennys vuoteen, puolen vuoden jälkeen tukeen 10 % alennus. Työpaikkoihin saadaan parempi jatkuvuus.

Sairaspoissaolojen ja äitiys- ja isyyslomien korvaaminen siirretään kokonaan valtiolle
Sairaspäiväraha ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus välittömästi palkata sijainen samalla palkalla ilman, että ti- lanne vaarantaa yrityksen taloutta tai yrittäjä joutuu tekemään tuplavuoroa. Äitiyslomat ja perhevapaat eivät saa vaikuttaa työnantajan tilanteeseen. Tämä ylläpitää “naisen euro” -problematiikkaa.

Vientiin tuotteita raaka-ainemassan sijaan

Suomen viennin tulee koostua enemmän pal- veluista, osaamisesta ja valmiista tuotteista, vähemmän teollisuuteen suunnatusta raaka- aineesta. Meidän tulee estää valtiontaseen, mi- neraalien ja maapohjan, alennusmyynti ulko- maille.

Esimerkkinä puuteollisuudessa tuotteistetaan vienti halvan sellumassan ja paperin sijaan. Puu- rakentaminen on erittäin ilmastoystävällinen rakennustapa. Puurakenteet ovat kestävä rat- kaisu hiilen sitomiseen! Kasvava metsä toimii hiilinieluna, tiiviisti kasvanut tukkipuu otetaan rakennuskäyttöön ja näin hiili varastoituu ta- loihin.

Betoniteollisuus ja erilaiset modernit muovi- rakenteet ovat erittäin epäekologinen ja kestä- mätön rakennustapa. EU:n teollisuuden CO2- päästöistä 80 % syntyy materiaaleista, joita käy- tetään rakentamisessa.

Avainsanat: oppisopimus, palkkatuki, resurssivuodot, veronkierto, veroparatiisi, ylkinsallinen

Tilaa

0 Comments

Vanhin

Uusin Most Voted

Inline Feedbacks

Katso kaikki kommentit