Leijat Gazan kaistaleen yllä
Oletko muuten nähnyt yhtään elokuvaa tai dokumenttia Gazan kaistaleella asuvien palestiinalaisten arkielämästä – ennen Hamas-järjestön terrori-iskua tai Israelin armeijan harjoittamaa kansanmurhaa viime viikkoina?Aika harva suomalainen on. Miljoonien ihmisten arki Gazan avovankilassa ei ole ollut kadehdittava, mutta siihen mahtuu myös ilon pilkahduksia ja juhlahetkiä.
Maanantaina 4.12.2023 Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa esitettiin Nitin Sawhneyn käsikirjoittama ja Roger Hillin ohjaama dokumenttifilmi Flying Paper , joka on kuvattu Gazassa vv. 2010-2013. Se esitettiin ensi kerran London Palestine Film Festival – ohjelmistossa 2013. En tiedä onko tätä 50 minuutin mainiota dokumenttia esitetty Suomessa missään muualla (?). Aihetta olisi – ja ajankohtaisuutta! Joensuussa sen näki ehkä 25 katsojaa, jotka taputtivat pitkään ja keskustelivat myöhemmin myös Gazan palestiinalaisten kauheasta kohtalosta tänä päivänä.
Flying Paper -elokuvan pääosassa ovat Gazassa asuvat lapset, arviolta 7-16-vuotiaat. Heitä on kymmeniä ja he valmistautuvat dokumentin alkupuolella “Leijojen lennätysfestivaaliin” tarkoituksena päästä Guinnesin ennätyskirjaan. Leijoja tehdään eri materiaaleista, muovista ja sanomalehdistäkin ja kilpaa harjoitellaan meren äärellä. Lopulta ilmaan nousee kisassa yhtä aikaa noin 7200 erilaista värikästä leijaa ja näky on päätähuimaava. Niin on lasten riemukin. Ennätys on saavutettu. Leijoihin on kirjoitettu “lapsellisia toiveita” palestiinalaisvaltion tulevaisuudesta, vapaudesta, itsenäisyydestä ja ihmisten välisestä tasa-arvosta.
Väkisinkin tulee hakematta mieleen, miten näille leijoja lennättäville tuhansille lapsille on mahtanut käydä nyt, marras-joulukuussa 2023 – kymmenen vuoden kuluttua siitä kun leijat lensivät Gazan kaistaleen yllä, symboloiden vapautta ja palestiinalaisten oikeutettuja itsenäisyyspyrkimyksiä? On helppo arvioida, että Flying Paper -filmin kuvissa vilahtelevista iloisista lapsista moni saattaa olla viime viikkoina tapetun 15 000:n palestiinalaisen joukossa. Kuolleista reilut 2/ 3 kun on naisia ja lapsia.
(Yhtään väheksymättä niitä israelilaisia tapettuja lapsia ja nuoria, jotka saivat surmansa Hamas-järjestön järjettömässä terroristi-iskussa – ennen Israelin armeijan aloittamia kostotoimia ja siviilikohteiden pommittamista Gazassa…)
Itsenäisyys – itsemääräämisoikeus – vapaus
Suomessa itsenäisyyttä juhlitaan joka vuosi sotilaallisin menoin. Tänä vuonna tavallistakin militaristisimmin tunnuksin, puhein ja marssein. Moni jaksaa ihmetellä miksi sota on ollut aina keskiössä aikaisemminkin 6.12., silloiinkin kun maassa oli rauha ja ihmisillä hyvääkin tahtoa ja solidaarisuutta toisiaan kohtaan?. Miksi ei koskaan juhlisteta Suomen rauhanomaisen rakentamisen virstanpylväitä?
Näinä rankkoina aikoina pitäisi juhlapuheissa korostua rauha, diplomatia, inhimilliset arvot ja myötätunto niitä kohtaan, joilla ei ole itsenäisyyttä, tai ei edes itsemääräämisoikeutta omaan itsenäiseen tai toisista valtioistakin riippumattomaan elämään. Sekin oikeus on kyseenalainen monissa maissa, jotka ovat alistettu vahvemman valtaan. Sotilaallisesti, poliittisesti tai taloudellisesti!
Suomessa kannattaisi 6.12. muistaa erityisesti niitä kansoja, jotka kamppailevat parasta aikaa elämästä ja kuolemasta oman valtionsa puolesta. Tarkoitan esimerkiksi kurdeja, palestiinalaisia ja ukrainalaisia. Tarkoitan myös monen hajonneen tai tarkemmin hajoitetun valtion asukkaita: jemeniläisiä, irakilaisia, afganistalaisia, syyrialaisia, somaleja, libyalaisia. Heistä monet miljoonat ovat maanpakolaisia. Vapaus on pelkkä makea sana myös sorretuille ja köyhille vähemmistöille ja toisinajattelijoille sellaisten hurjien luokkaerojen maissa kuten Kiina, Venäjä, USA, Intia, Brasilia. Ne ovat valtioita, joissa sorretaan omia ja usein myös naapureita
Mutta näiden tosiasioiden “unohtaminen” on inhimillistä, kun sellainenkin piskuinen valtio pohjoisessa kuin kohtalaisen elintason Suomi on nyttemmin palailemassa pätkittäin todelliseksi luokkayhteiskunnaksi. Meidänkin itsepäisellä kansalla näyttää nyt olevan sellainen poliittinen johto, joka on valmis myymään maansa itsemääräämisoikeuden ns. “turvatakuiden” alttarille ja maksattamaan ylemmän keskiluokan ja eliitin laskut ja elintason kurittamalla kaikista kurjimmassa asemassa olevia kansalaisiaan.
Kysyn vain: Mitähän aihetta tällä maalla ja sen tavallisella asukilla on juhlia 6.12.2023?
Öisinajattelija
Taas on synkän juhlan aika, jolloin isät mullasta maan katsovat poikiaan ja sama kaiku on askelten kuin ennen viime sotia, kun uhottiin militaristisesti ja turvauduttiin suurvaltaan ja sen mahtavan armeijan muka tuomaan turvaan.
Mutta kävi niin kuin aina.
Suomalaiset ovat taistelleet itsenäisyytensä puolesta kalliisti suurin uhrein, mutta aika halvalla se ollaan nyt myymässä kyseenalaisen ”turvallisuuden” vuoksi.
Terveh,
tiedoksi vielä, että FLYING PAPER -dokumenttielokuvalle on tehty myös 10 min jatko-osa (pari vuotta myöhemmin), jossa kuvataan murheellisia lapsia sen talon raunioilla, missä kuvausryhmä asui filmausten aikana. Israel nimittäin pommitti talon raunioiksi vähän elokuvanteon jälkeen…
PenaS
Leijat Gazan kaistaleen yllä. Suomi 6.12.2023 -BLOGI :
https://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/leijat-gazan-kaistaleen-ylla-suomi-6-12-2023
Ylen uutiset on hyvä näyteikkuna suomalaisen politiikan henkiseen tilaan, jossa ei näytä olevan mitään henkistä. Formaatti vaikuttaa olevan vain läntinen versio itärajan takaisesta virallisesta valtion hallitsemasta mediasta.
Ajan haaskaustahan ylenantojen ruotiminen on, mutta otetaan nyt linssin alle tämäniltainen.
Yle on siis saanut tietoonsa Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevan leirin, jossa Ukrainan Mariupolista tuotuja lapsia aivopestään. He ovat saaneet selville, että lapsia on marssitettu parijonossa ja että heitä on valvottu radiopuhelimin. Videolla ei näkynyt parijonoa, vaan epämääräinen lössi.
Lisäksi tietoon on tullut, että lapsille on näytetty Neuvosto-elokuvaa. Jos pyörimässä on ollut Maksim Gorki-trilogian 1.osa Lapsuuteni, ei heitä ainakaan huonolla elokuvalla aivopestä.
Kartalla näkyy ruokala, terveysasema, kerhohuone ja kaksi liikuntasalia. Koska kyseessä on lapsille tarkoitettu aivopesuleiri, niin anniskeluravintolaa ei kartalla näy. Ehkä se on hyvin naamioitu lähimaastoon aivopesijöiden tarpeisiin. Siellä he voivat huuhtoa kurkkujaan aivopesupäivän päätteeksi.
Mainittin, Ukraina pitää lasten aivopesuleiriä kansanmurhana. Suomalaisen naisdosentin suusta kuultiin, että YK:n linjauksen mukaan kyse saattaa olla sotarikoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan, mikäli leirillä pyritään muuttamaan lasten kansallista identiteettiä.
Heti tämän tietoiskun jälkeen kerrotaan Israelin ja ”terroristijärjestö” Hamasin taistelusta, jossa uutisankkuri ei heilauttanut tuplasormia terroristijärjestön kohdalla. Yle ei ole ottanut selvää linjaa Hamasin suhteen, koska monesti etuliittenä on myös ”äärijärjestö”, mikä kuulostaa jo hieman neutraalimmalta.
Tämän uutisen kohdalla ei kuultu sanaakaan kansanmurhasta, jossa on kuollut jo yli 17 000 siviiliä, joista 2/3 naisia ja lapsia. Scott Ritterin viimeisimmässä episodissa hän kertoo Israelin tappavan palestiinalaisia yli 500 vuorokaudessa.
Ritter on myös hieman eri mieltä Hamasin laadusta. Hänen mukaansa heidän hyökkäyksensä Israelin puolelle oli vuosisadan sotilaallinen operaatio. Mikään terroristijärjestö ei kykenisi tuollaiseen sotilaalliseen toimintaan.
Lisäksi hän on kertonut, että suuri osa Hamasin niskoille sysätyistä uhreista kuoli Israelin armeijan tulituksessa, mitä tietoa tietenkin varotaan länsimediassa levittämästä.
Lieneekö amerikkalainen ISW jo perustanut haaratoimiston Ylen sisälle?
Suomen karu kuva; Maa on viety Natoon ilman kansanäänestystä kokoomuslaisen presidentin johdolla. Kokoomuslainen puolustusministeri on allekirjoittanut jossain kabineteissa ilmeisen kokoomusmielisen puolustushallinnon korkeiden upseereiden myötävaikutuksella sorvatun DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Eduskunnan korkeimmaksi virkamieheksi on valittu Suojelupoliisin johtaja. Presidenttiehdokkaina tällä hetkellä pelkkiä korruptoituneita poliittisia opportunisteja ja yksi tavis-Aaltola, joista yhtäkään on vaikeaa kuvitella valtiomiehen rooliin. Rehnillä on kyllä oikeansuuntainen ilme tehtävää ajatellen, mutta muutakin tarvittaisiin Brysselissä ryvettyneen euromiehen saamiseksi toimikelpoiseksi.
Juhlia Suomea?
Eikös se orkesteri siellä Titanicissakin vaan jatkanut soittamistaan, vaikka parketti oli jo vähän vinossa, ellei jopa hieman kastunutkin?
Kun luin aikoinaan Matti Pulkkisen teoksen Ehdotus rakkausromaaniksi, avautui Lähi-idän tilanne ja alueen kyyniset kielipelit ihan uudella tavalla.
Pulkkinen teki hyvää työtä.
Näytti etteivät syyllinen-uhri -kategoriat aivan mene sillä tavalla kuin me täältä kaukaa sivusta haluamme nähdä.
Suosittelen mainitsemaani teosta kaikille kiinnostuneille.
Eikä ole teos vanhentunut vaan aivan tätä päivää edelleen. Saattaa häiritä kuitenkin kovin mustavalkoisen ihmisen maailmankuvaa. Toisaalta: pitää uskaltaa nähdä muutakin kuin mitä haluaa nähdä ja kuulla.
Kiitos kommenteista!
Ja sitten MATTI PULKKISESTA. Itse muistan lukeneeni ROMAANIHENKILÖN KUOLEMA-teoksen (se oli Finlandia-ehdokas v, 1985). Se oli aikanaan tärkeä kirja, joka paljasti pitkälle sen liturgian ja hännystelyn, mikä liittyi aikoinaan YYA-sopimukseen, 1948 ja Suomi-CCCP-suhteisiin. Muuten: sama kaiku on askelten kun piskuinen Suomi yrittää mielistellä DCA-sopimuksen solmimisen yhteydessä USA-militaristeja nyt, joulukuussa 2023.
Pulkkinen myös kritisoi osuvasti Suomen kehitysyhteistyötä Afrikan maiden kanssa. Aihetta oli siiihenkin…mutta valitettavasti kirjailija ei koskaan eläessään saanut sitä mainetta ja kunniaa, jonka olisi ansainnut. Heikki Turusen ohella hän on merkittävimpiä kirjailijoita täällä susirajalla,
Susirajan virallinen Öisinajattelija
Romaanihenkilön kuolema on tietysti suuri klassikko, mutta mainitsemani teos, Matin neljäs ja viimeinen, Ehdotus rakkausromaaniksi on hyvin tärkeä myös.
Siinä avataan tabuja Lähi-idän suunnassa. Muutakin mutta myös sitä.
Muistanet Matin kirjoituksen Hesarissa jossa hän toi esiin kuinka länsimainen media oli mennyt PLO:n ansaan (ilmaisu hänen) ihan täysin. Tuo mainitsemani romaani jatkaa siitä vääjämättömästi.
Pulkkisen koko neljän kirjan tuotanto on upea. Luen jokaista niistä säännöllisesti uudestaan.
Pakko sanoa että Pulkkisen typistäminen pelkästään maakunnan ääneksi, heikkiturustaminen, joskus sellaista saa kuulla, on hänen tuotantoaan leikkaavaa, jopa sensuroivaa.
Yleiset ja isot teematiikat kaikissa romaaneissa. Ja lisäksi suoraa puhetta ja konkretiaa monista asioista. Tabut saavat kyytiä.
HEI JP,
täysin samaa mieltä, Matti Pulkkisen loistavasta tuotannosta ja miehen elämäkerrasta on ollut vireilla muutama hanke, joissa olen ollut mm mukana,’
vaan eipä ole ollut tulosta esim RAHOITUKSN SUHTEEN täällä rakoilla rajoilla , eli PERS-ARJALASSA!? .
Piteimmittä puhetta: Pulkkinen ansaitsisi kunnon elämäkerran & tutkimuksen tuotannostaan,
tiedän tämän oikein hyvin,
Öisinajattelija