Laitaoikeisto on tehnyt omasta mielestään leikkaamisesta hyveen. Milloin sen keulakuvat esiintyvät moottorisahojen tai saksien kanssa ja kehuvat sillä kuinka he hyökkäävät ammattiliittoja ja vasemmistoa vastaan sekä leikkaavat julkista sektoria talouskurin nimissä.
Talouskuri on ollut oikeiston reaktio kasvavaan vaatimukseen yhteiskunnan demokratisoimisesta. Laitaoikeiston apostolit sanovat selkeästi, että kapitalismin tehtävä ei ole tuottaa kaikille hyvää, vaan voittoja harvoille. Työttömyys on keskeinen osa järjestelmää. Laitaoikeiston tavoite ei ole laskea työttömyyttä, vaan käyttää sitä painostuskeinona voimasuhteiden varmistamiseksi. Kaiken tämän he vielä kuorruttavat rasismilla.
Laitaoikeisto lietsoo velkahysteriaa, mutta heille talouskuri ei tarkoita yleisesti kulujen vähentämistä, vaan niiden ohjaamista tavallisilta ihmisiltä sotateollisuudelle, suuryhtiöille ja rikkaille.
Kun oikeisto nostaa veroja, se nostaa sellaisia, kuten arvonlisävero, jotka vaikuttavat pahiten työväenluokkaisten ihmisten elämään.
Oikeiston ajama talouskuri on kallista. Se heikentää ammattiliittoja ja palkkoja, purkaa hyvinvointivaltiota ja sen peruspalveluita.
Laitaoikeiston politiikka ei tarkoita vähempää valtiota, vaan valtion kontrollia tavallisia ihmisiä vastaan edistääkseen eliitin asemaa.
On virhe omaksua oikeiston argumentaatio talouskurista ja velkahysteriasta. On oikein haastaa talouskasvuun nojaava ajattelu. Maailmassa on aivan riittävästi varallisuutta. Se pitää jakaa vain oikeudenmukaisemmin.
Yhtälailla virhe jättää vihreä siirtymä suuryhtiöiden käsiin. Se on mahdollista vain kun ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja työntekijöiden rooli on vahva tuotannon uudelleenjaossa ja ekologisessa siirtymässä.