Kirjastoauto on uskomaton keksintö. Ajatelkaa nyt: Suomessa on valtakunnallisesti toimiva julkinen palvelu, jolla kuskataan ihmisille kulttuuria melkein kotiovelle asti. Eikä mitä tahansa valtion määräämää, sovinnaista kulttuuria, vaan liki mitä tahansa mitä ihminen keksii toivoa.
Dekkareita, lastenkirjoja, sarjakuvia, eroottisia kertomuksia, kokonaisia tietokirjasarjoja aiheista, joista et ole kuullutkaan. Kirjastot turvaavat tiedonsaantia, tukevat tiedon hankintaa ja käyttöä, tarjoavat tiloja oppimiseen ja kansalaistoimintaan sekä edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Unohtamatta ehkä tärkeintä: edistävät lukemista ja kirjallisuutta.
Näin vaalien alla keskustelu julkisista palveluista ja kuntien tehtävistä menee usein synkistelyksi. Hyvinvointivaltiossamme julkiset palvelut, kuten kirjastot, eivät ole turhaan olemassa. Nuorten lukutaidon heikentyessä tarvitsemme palveluita, kirjastoja, tukemaan niin nuorten kuin koko yhteiskunnan lukemista. Kirjastot myös yllättävät minut jatkuvasti! Esimerkiksi Tampereen pääkirjasto Metsossa on tiloja, joissa voi soittaa soittimia sekä tehdä käsitöitä ja taidetta laitteistolla, joka maksaisi tuhansia euroja kotiin hankittuna. Kirjastot tarjoavat tärkeitä tiloja niin kulttuurille, kansalaisyhteiskunnalle kuin vuoropuhelulle ja demokratialle.
Nykyään mikään julkinen palvelu tai toiminto ei säästy tehokkuusprässiltä – myös kirjastojen toimintaa seurataan tarkasti. Päättäjät syynäävät aineistojen lainamääriä ja tilojen käyttöä. Voitte olla varmoja siitä, että leikkuri heiluu, jos käyrä alkaa näyttää alaspäin. Kirjastojen valtakunnallisten tilastojen mukaan kirjastoautojen pysäkkien määrä on tippunut puoleen: vuonna 1999 niitä oli noin 17 000, kun taas vuonna 2023 määrä oli enää noin 8 500. Kirjastojen toimipisteiden määrä taas on tippunut samana aikana yli sadalla. Suomen ainoa kirjastovene toimi Paraisissa yli 40 vuotta, mutta sen toiminta lakkautettiin vuonna 2014 taloudellisiin syihin vedoten.
Kirjastot ovat yhteiskunnan sivistyksen kulmakiviä, ja niiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Tämä ei johdu siitä, että ne vaalisivat elitististä ihannetta klassikoita lukeneesta älymystöstä, vaan siitä, että ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden oppimiseen ja lukemisen iloon. Kirjastot ovat paikkoja, joissa jokainen voi löytää itselleen sopivaa luettavaa, tilaa olla ja kenties jopa harrastaa ja ilmaista itseään, riippumatta taustasta tai taloudellisesta tilanteesta.
Lähdetään siis kirjastoon käyttämään näitä upeita palveluja ja pidetään huoli siitä, että ne säilyvät tasokkaina myös tuleville sukupolville. Lukeminen ja oppiminen ovat perusoikeuksia, jotka eivät saa jäädä taloudellisten leikkausten jalkoihin.
Aino Halinen
Kirjoittaja on Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksen jäsen, joka on ehdolla Tampereella kuntavaaleissa ja Pirkanmaalla aluevaaleissa.
