Oikeusvalta uudistettiin uurnilla

Meksikossa käytiin sunnuntaina 1.6. historian ensimmäiset oikeusvallan vaalit, joissa valittiin korkeimman oikeuden (Suprema Corte de Justicia de la Nación – SCJN) yhdeksän ministeriä, uuden sisäisen valvontaelimen viisi jäsentä, kaksi uutta vaalituomioistuimen (Tribunal Electoral del Poder Judicial de la Federación – TEPJF) jäsentä sekä iso liuta muita oikeuslaitoksen virkoja. Yhteensä liittovaltiotason paikkoja oli jaossa 881 mukaan lukien piiritason ja hallinto-, siviili-, rikollis- ja työoikeuden erikoistumisalat. 19 osavaltiossa kamppailtiin lisäksi 1 801 paikallisen oikeusviranomaisen nimityksestä. Meksiko on ensimmäinen maa, joka valitsee kaikki oikeusvallat edustajat demokraattisesti. Seuraavat tällaiset vaalit mitellään 2027, jolloin uudistetaan toinen jäljelle jäänyt puolikas. Vaalien valvontaan osallistui noin 800 000 äänestyspaikkojen organisoinnista vastanneen kansalaisen lisäksi 375 tarkkailijaa 40 eri maasta.

Tarve uudistaa tämä korruptoitunut ja kansasta etääntynyt kolmas vallan saareke nousee sen jatkuvista väärinkäytöksistä. Noin 20 000 euron perustuslakia rikkovan presidenttiä noin nelinkertaisesti suuremman kuukausipalkan lisäksi korkeimmat oikeuden jäsenille on annettu autot, tabletit, tietokoneet, matkapuhelimet, matkakorvaukset, ruokaedut, joulubonukset, terveysvakuutukset, asumisavustukset, silmälasit, ja niin edelleen. Kyseessä on ollut julkisten varojen räikeä väärinkäyttö varsin laihoin tuloksin. Satoja rikollisia on vapautettu milloin milläkin perusteella. Veroja laiminlyöntiä on katsottu läpi sormien. Omia perheenjäseniä on palkattu siinä määrin, että joka toisella työntekijällä on nepotistisia kytköksiä. Korruptio on ollut enemmän tapa kuin poikkeus. Korkein oikeus on myös pyrkinyt boikotoimaan lainsäätäjien tekemiä perustuslaillisia uudistuksia, mikä on rikkonut vallanjaon periaatteita. Myös poliittinen oppositio on liittoutunut varsin räikein tavoin konservatiivien yhteisrintamaan, jota on johdettu korkeimmasta oikeudesta käsin. Mikä pahinta, oikeuslaitos ei ole kyennyt takaamaan yhtenäisiä oikeuksia varallisuudesta riippumatta eikä oikeudenmukaisuus ole toteutunut. Pienen piirin etuja valvova eliitti on siksi päätetty korvata kansanvallan keinoin.

Kunkin ehdokkaan on pitänyt lävistää kolme seulaa. Ensin kukin kiikutti paperinsa yhteen tai kaikkiin kolmen eri vallan eli toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeusvallan valintakomiteoihin. Yli 34 000 ammattilaista osallistui ensimmäiseen vaiheeseen. Ehdokkailta pyydettiin papereita muun muassa ammatin vaatimasta koulutuksesta, työkokemuksesta (vähintään kolme tai viisi vuotta virasta riippuen), suosituskirjeitä ja moitteetonta virkarekisteriä. Sen jälkeen iso osa ehdokkaista arvottiin pois ja loput 5 379 kävivät vaalitaistoon. Puolueet eivät sinällään osallistuneet virallisesti tai näkyvästi vaaleihin. Kampanjoille ei myöskään annettu julkista rahoitusta. Ideana oli, että jokainen ehdokas maksaa kampanjointinsa omasta pussistaan ja tekee omanlaisensa kampanjan kaduilla ja sosiaalisissa verkostoissa.

Osavaltiosta riippuen 6–13 eri väriseen vaalilipukkeeseen oli ruksattava 31–65 nimeä numeroiden välityksellä. Etenkin vaaleanpunainen ja keltainen lipuke olivat vaikeita täyttää, koska ne jakautuvat viiteen eri erikoisalaan. Numeroiden oli osuttava yhteen alakohtaisten värikenttien kanssa. Onnistuin itse vaaliurakassani noin 15 minuutissa lähes valmiin listani avulla. Naisten nimet merkittiin aina vasempaan laitaan ja miesten oikeaan. Ehdokkaita oli tasavertaisesta kummankin sukupuolen keskuudesta, mutta jos luku ei jakautunut tasan, naisille annettiin yksi paikka enemmän. Siksi esimerkiksi korkeimpaan oikeuteen äänestettiin viisi naista ja neljä miestä. Numeroiden yhteydessä luki aina ehdokkaan nimi ja ehdokkuuden takana oleva valinkomitea, joko toimeenpanovalta (Poder Ejecutivo = PE), lainsäädäntövalta (Poder Legislativo = PL) tai monien karttama oikeusvalta (Poder Judicial = PJ) tai näiden yhdistelmä. Koska nykyisillä oikeusvallan edustajilla oli oikeus asettua ehdolle, luki esimerkiksi kolmen korkeimman oikeuden tuomarin nimen yhteydessä lyhenne EF (En Funciones) eli “virassa”. Useat kansalaiset taktikoivat ja osoittivat tukea presidentille valitsemalla PE-ehdokkaita, joilla oli lähtökohtaisesti hyvä maine, jota tuki presidentti Claudia Sheinbaum Pardon asettaman valintakomission läpäiseminen. Oikeisto boikotoi vaaleja, koska se pitää kansanvaltaista valitsemismetodia demokratian vastaisena, mutta sillekin oli tarjolla oma konservatiivinen linja PJ-ehdokkaiden muodossa.

Tarpeellinen uudistus

Alun perin oikeuslaitoksen (Reforma al Poder Judicial) uudistaminen muodosti osan 20 aloitteen lakipaketista (Plan C), jonka Meksikon edellinen ja historian pidetyin presidentti Andrés Manuel López Obrador lanseerasi perustuslain päivänä 5.2.2024. Paketti sai massiivisen tuen, joka johti kahden kolmasosan vasemmistoenemmistöön edellisvuoden vaaleissa. Oikeuslaitosta ei uudistettu parissa päivässä, vaan prosessi kesti kuukausia ja piti sisällään satakunta huomioitua muutosesitystä. Lopulta valmis uudistus näki päivänvalon Meksikon itsenäisyyspäivän aattona 15.9. Ennen sitä ja vielä senkin jälkeen korkein oikeus ja muutkin tuomarit pyrkivät hylkäämään uudistuksen milloin milläkin tekosyyllä tai vilpillisellä tulkinnalla. Siksi perustuslakiin kirjattiin selvästi, ettei korkein oikeus voi puuttua lainsäätäjien tarkkaan säädellyn kansakunnan lakikirjan muutostyöhön yhtään millään verukkeella. Oppositio sortui myös väkivaltaisuuksiin vallatessaan sekä saleja että puhujanpönttöjä. Mediat yrittivät nekin laittaa oman lusikkansa soppaan moninaisilla liioitetuilla ja valheellisilla uutisilla. Lopulta yhtyneen opposition strategia oli pyytää, ettei kansa osallistuisi vaaleihin. Jos tulokset eivät suosi oikeistoa, se suhtautuu demokratiaan varsin kielteisesti ja väittää sitä autoritääriseksi salaliitoksi.

Oikeusvallan uudistuksessa luodaan perusteet kahdelle uudelle sisäiselle ja riippumattomalle valvontaelimelle, joista yksi hallinnollinen (Órgano de Administración Judicial) ja toinen kurinpidollinen (Tribunal de Disciplina). Korkeimman oikeuden jäsenien määrä laskee yhdestätoista yhdeksään ja palkka laskee noin 75 prosenttia. Sen päätöksiin vaaditaan jatkossa kuuden ministerin tuki. Korkeimmassa oikeudessa toimikausi on 12 vuoden mittainen ja muilla oikeustasoilla kyse on yhdeksän vuoden pestistä. Kongressin ala- ja ylähuone eli senaatti laativat vielä tänä kesänä täydentävän toissijaisen lainsäädännön reformin ympärille.

Näissä poikkeuksellisissa ja haastavissa vaaleissa annettiin lopulta lähes 13 miljoonaa ääntä, mikä tarkoitti 13 prosentin äänestysaktiivisuutta. Ennen presidentti nimitti korkeimman oikeuden ministerit senaatin 128 jäsenen välityksellä. Muuta historiallista vertailukohtaa ei löydy. Presidentti Sheinbaum luonnehti vaalien antia tuoreeltaan ”ennennäkemättömäksi, vaikuttavaksi, upeaksi ja demokraattiseksi tapahtumaksi”. Vaikka poikkeusvaalien äänestysprosentti ei hiponut taivaita ja oli samalla tasolla kuin esimerkiksi joidenkin Yhdysvaltojen paikallisten oikeusviranomaisten vaaleissa, kansa osoitti enemmän tukea uudelle vaalitavalle kuin sitä kritisoineelle oppositiolle. Opposition ykkösryhmittymä eli Kansallinen toimintapuolue (Partido de Acción Nacional – PAN) keräsi vuoden 2024 vaaleissa 9,6 miljoonan kannatuksen ja vanha ”täydellisen diktatuurin” kauden hegemoninenInstitutionaalinen vallankumouspuolue (Partido Revolucionario Institucional – PRI) 5,7 miljoonan ja sosiaalidemokraattinen Kansalaisliike (Movimiento Ciudadano – MC) 6,2 miljoonan tuen. Tällä kertaa puolueet eivät suoranaisesti osallistuneet vaaleihin.

Toisaalta vuoden 2021 entisten presidenttien rikostutkinnasta järjestettyyn ensimmäiseen kansanäänestykseen osallistui vain vajaat 6,7 miljoonaa kansalaista eli 7,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Nyt tämä tulokset käytännössä tuplattiin. Jos ja kun oikeusvallan vaalit yhdistetään jatkossa muiden vaalien yhteyteen ja niiden monimutkaista formaattia yksinkertaistetaan, saataneen äänestysprosentti ylös. Meksikossa kussakin vaalilipukkeessa valitaan perinteisesti yksi ainut ehdokas ruksaamalla hänen puolueensa ruutu. Nyt lipukkeita oli tuhottoman paljon ja ehdokkaat piti kirjata sukupuolen, numeron ja paikoin myös oikeusalan mukaisesti. Jos kansalaisella ei ollut hyvää näköä, kärsivällisyyttä ja etukäteen laadittua listaa mukanaan, oli äänestäminen varsin vaikeaa eikä noin 50 ehdokasta valita hetkessä.

Sheinbaum muistutti myös, miksi oikeusvallan uudistaminen oli tarpeellista oikeusvaltion vahvistamiseksi: pelkästään edellisten kahdeksan kuukauden aikana 169 rikollisjärjestöjen jäsentä vapautettiin tai heille annettiin muita suotuisia myönnytyksiä, 70 rikollista taas sai osakseen suojelutoimenpiteitä (amparos), niin ikään rikkaimpien veronmaksua lykättiin tämän pitkälti korruptoituneen ja elitistisen vallan haaran vuoksi, jossa noin 50 prosenttia työntekijöistä on saanut virkansa nepotististen perheyhteyksien kautta.

Alkuperäiskansojen jäsen korkeimman oikeuden johtoon

Korkeimman oikeuden presidentiksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi nousee Oaxacan osavaltiosta kotoisin oleva misteekkikansan jäsen ja historian toinen alkuperäiskansoihin kuuluva ministeri sitten zapoteekkien parista korkeimman oikeuden johtoon ja kansakunnan presidentiksi ponnistaneen Benito Juárez Garcían. Pitkän linjan perustuslain osaaja Hugo Aguilar Ortiz sai lähes 6,2 miljoonan kansalaisen luottamuksen. Isommalla budjetilla kampanjoinut istuva ministeri Lenia Batres Guadarrama sai osakseen 5,8 miljoonaa ääntä. Muut korkeimman oikeuden ministerit ovat Yasmin Esquivel Mossa, Loretta Ortíz Ahlf, María Estela Ríos González, Irving Espinosa Betanzo, Giovanni Azael Figueroa Mejía, Arístides Rodrigo Guerrero García ja Sara Irene Herrerías Guerra. Korkeimman oikeuden vaalissa ääniä annettiin hylätyt ja käyttämättömät ruudut mukaan lukien 116,7 miljoonaa.

Kurinpitotuomioistuimen johtoon nousee puolestaan Celia Maya García. Muut neljä jäsentä ovat Eva Verónica De Gyves Zarate, Bernardo Bátiz Vázquez, Indira Isabel García Pérez ja Rufino H. León Tovar. Itse ääntenlasku suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensin äänestäjien kokonaisluku laskettiin kullakin äänestyspaikalla. Sitten varsinaiset tulokset saatiin 300 vaalipiirin neuvostoissa (Consejos Distritales) kesäkuun ensimmäisen viikon mittaan. 1.6. Verscruzin ja Durangon osavaltioissa käytiin lisäksi kunnallisvaalit. Niissä hallituskoalitio Uudistusliike (Movimiento de Regeneración Nacional – Morena), Työn puolue (Partido del Trabajo – PT) ja vihreät (Partido Verde Ecológico de México – PVEM) voittivat yhteisrintamana 112 kuntaa. MC hallitsee jatkossa 41 kunnassa, PAN 34:ssä ja PRI 23 kunnassa. Veracruz jakautuu 212 kuntaan. Durangon 39 kunnasta PRI voitti 14 ja Morena 13. Sen vaaliliittolainen PAN voitti kuusi, MC 3, PT kaksi ja vihreätkin yhden.

1973 San Agustín Tlacotepecissa syntynyt ñuu savi Hugo Aguilar opiskeli oikeustieteiden kandidaatiksi (Universidad Autónoma Benito Juárez de Oaxaca) ja valmistui vielä vuosina 2012–2014 perustuslakiin erikoistuneeksi maisteriksi samasta julkisesta yliopistosta. Mixtecapanin ”sateen kansan” kasvatti on omistanut suurimman osan urastaan alkuperäiskansojen oikeuksille, mukaan lukien Procuraduría para la Defensa Indígena ja laillinen neuvonta maa-alueiden konflikteissa ja maatalousalan kysymyksissä sekä ihmisoikeuksien suhteen (Oficina del Alto Comisionado sobre Derechos Humanos en México). Vuosien 1996 ja 2010 välillä Aguilar otti harteilleen 25 yhteisön laillisen edustuksen omassa osavaltiossaan.

Vuonna 2010 hänet nimitettiin Oaxacan alkuperäiskansojen ministeriön (Secretaría de Asuntos Indígenas) lakiosaston johtoon. Vuodesta 2011 aina vuoteen 2016 asti Aguilar toimi alkuperäiskansojen ministeriön alivaltiosihteerinä (subsecretario). 2016–2018 hän vaikutti paikallisen vaali-instituutin sääntelyosaston johtajana (Dirección de Sistemas Normativos del Instituto Electoral de Oaxaca). Vuodesta 2018 moitteettoman uran omaava oikeustieteen osaaja toimi kansallisen alkuperäiskansojen instituutin koordinaattorina nimenomaan kyseisen väestöryhmän oikeuksien koordinaattorina (Coordinador de Derechos Indígenas en el Instituto Nacional de los Pueblos Indígenas – INPI) ja osallistui historiallisen perustuslain toisen artikkelin muutostyöhön, joka laajentaa merkittävästi afromeksikolaisten ja alkuperäisten kansojen oikeuksia ja toimivaltaa. Lisäksi hän edisti osaltaan viime vuosina muun muassa esi-isien maiden palautuksia historian saatossa paljon kärsineelle yaqui-kansalle.

Kahden kuukauden vaalitaistossa Aguilar kampanjoi etenkin seitsemän periaatteen voimin: monikulttuurinen oikeuskäytäntö, humanismi, kansaa lähellä oleva oikeuslaitos, todellinen oikeudenmukaisuus, aito tasa-arvo, sukupuoliperspektiivi ja ympäristönsuojelu. Aguilar on ilmoittanut, ettei aio käyttää perinteistä ministerin kaapua (toga), vaan aikoo sisariensa ja veljiensä pyynnöstä pukeutua misteekkien perinnepukuun, jotta hänen kansansa ei unohtaisi omaa alkuperäänsä milloinkaan.

Medioissa uuteen oikeusvallan johtajaan on kohdistettu varsin rasistisia ja ala-arvoisia kommentteja, jotka Aguilarin osaaminen ja uurastaminen on asettava omaan arvoonsa halvan politikoinnin roskalaatikossa. Kansa ei ole enää valmis sietämään typeryyttä, joka pyrkii pitämään hengissä siirtomaakauden fasistista perintöä. Kyseessä on ilmiselvä muutoksen symboli. Ei ole sattumaa, että Meksiko sai ensimmäisen naispresidenttinsä viime vuonna ja tänä vuonna korkeinta oikeutta astuu johtamaan ”syvimmän ja vaatimattomimman kansanosan” eli tuhansia vuosia maata asuttaneiden alkuperäiskansojen jäsen. Kyseessä on historiallisen poliittisen taistelun tulos, joka mahdollistuu kansan demokraattisella, rauhanomaisella ja varsin selkeällä sekä radikaalilla mandaatilla.

Korkeimman oikeuden uudet yhdeksän tuomaria vastaanottivat sunnuntaina 15.6. Kansallisen vaali-instituutin (Instituto Nacional Electoral – INE) tiloissa vaalivoittonsa valtakirjat. Uudelle korkeimman oikeuden presidentille luettiin valtakirja misteekin kielellä. Espanjan lisäksi hän aloitti puheensa omalla äidinkielellään.

– Saimme osaksemme uurnien luottamuksen uuden kansakunnan korkeimman oikeuden luomiseksi. Perustuslaillisen mandaatin mukaisesti tämä korkein oikeus syntyy kansasta, on velkaa kansalle ja se on tilivelvollinen kansalle vastauksena tähän mitä suurimpaan demokraattiseen ilmaukseen, minkä olemme meksikolaisina tehneet.

– Pyydän luottamuslausetta uudelle korkeimmalle oikeudelle ja uudelle oikeusvallalle. Aiomme rakentaa oikeudenmukaisuutta kaikille.

Nyt käydyt oikeusvallan vaalit avaavat uuden vaiheen Meksikon julkisen vallan kokonaisvaltaisessa muutoksessa (Cuarta Transformación) ja syvällisessä tietoisuuksien vallankumouksessa, joka lävistää koko yhteiskunnan luoden lisää vapautta ja enemmän oikeuksia. Uudet kansan valitsemat oikeuden käyttäjät aloittavat viroissaan 1.9.

Lähteet: INE, Punto de Referencia, Vanguardia, Sin Embargo, El Economista, La Jornada, Mañanera del Pueblo, Golpe Político, etc.

Tilaa
Notify of
guest
0 Comments
Vanhin
Uusin Most Voted
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Olisi kiva kuulla ajatuksistasi, jätä kommenttix