Kun puhutaan mielenterveydestä, katse kääntyy helposti terapiaan, lääkkeisiin ja hoitopalveluihin. Ne ovat tärkeitä, mutta yksi asia jää liian usein varjoon: toimeentulo. Jos ihminen joutuu joka päivä miettimään, riittävätkö rahat ruokaan, laskuihin tai bussilippuun, mieli kuormittuu. Silloin ei ole tilaa toivolle, tulevaisuuden suunnittelulle tai edes arjen hengähdyksille.
Perustulokokeilu Suomessa – mitä siitä oikeasti opittiin?
Kun Suomen perustulokokeilun loppuraportti julkaistiin keväällä 2020, huomio kiinnittyi siihen, ettei työllisyys noussut merkittävästi. Vähemmälle huomiolle jäivät hyvinvointivaikutukset, jotka olivat jopa yllättävän vahvoja.
- Masennus väheni selvästi. Perustuloa saaneista 22 % raportoi masennusoireita, verrokkiryhmästä 32 %. Ero on lähes kolmannes – kahdessa vuodessa.
- Luottamus vahvistui. Perustulo lisäsi luottamusta sekä toisiin ihmisiin että yhteiskuntaan. Tutkijoiden mukaan luottamus on yhteiskunnan liima: ilman sitä mikään ei pysy kasassa.
- Muisti ja keskittyminen paranivat. Kun taloudellinen stressi helpotti, ihmiset kokivat muistinsa, keskittymiskykynsä ja oppimiskykynsä paremmiksi.
- Mahdollisuuksia avautui. Moni kokeili opiskelua, yrittäjyyttä, luovaa työtä tai vapaaehtoisuutta – asioita, joihin ei aiemmin ollut taloudellista mahdollisuutta.
Ehkä puhuttelevin havainto oli se, mitä tapahtui kokeilun päättyessä. Eräs osallistuja kertoi, ettei enää pystynyt käymään uimahallissa ystävän kanssa, koska piti säästää bussilipun hinta. Turva toi rauhaa ja sosiaalisuutta, mutta kun se otettiin pois, paniikki ja ahdistus palasivat.
Kokemus ei ollut suomalainen poikkeus.
- Yhdysvalloissa Stocktonin perustulopilotti (500 $/kk) vähensi masennusta ja lisäsi uskoa tulevaisuuteen.
- Iso-Britanniassa sosiaaliturvan kiristäminen Universal Credit -mallilla lisäsi psyykkisiä ongelmia kymmenillä tuhansilla ihmisillä.
- Laajat kansainväliset katsaukset osoittavat, että toimeentulon turva vähentää masennusta, ahdistusta ja jopa itsemurhia.
Kun turvaa lisätään, mielenterveys paranee. Kun se otetaan pois, mielenterveys heikkenee. Tämä ei ole pelkkää korrelaatiota vaan kausaalisesti osoitettua syy–seurausta.
Muna vai kana?
Usein kysytään, kumpi tulee ensin: mielenterveysongelmat vai heikko talous? Vastaus on, että kumpikin voi ruokkia toistaan. Mutta tutkimus näyttää selvästi, että taloudellisen turvan lisääminen vähentää psyykkistä kuormaa. Se on tärkeä johtolanka politiikalle.
Hoidot ja terapiat ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Ilman toimeentulon turvaa moni ei edes jaksa hakea apua. Kun perusasiat ovat kunnossa, hoito puree paremmin ja ihmisillä on voimia rakentaa tulevaisuutta.
Raha ei ratkaise kaikkea, mutta ilman riittävää toimeentuloa mikään muukaan ei kanna. Riittävä toimeentulo on parasta mielenterveyspolitiikkaa.
Lähteitä ja lisälukemista
Kela & VATT (2020): Perustulokokeilun loppuraportti.
Lehto, Eetu (2020): Perustulokokeilun unohdetut havainnot. PerustuloBIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry.
Ridley, M., Rao, G., Schilbach, F. ja Patel, V. (2020): Poverty, depression, and anxiety: Causal evidence and mechanisms. Science.
Wickham, S., Bentley, L., Rose, T. ym. (2020): Effects on mental health of a UK welfare reform, Universal Credit. The Lancet Public Health.
West, S., Castro Baker, A., Samra, S. ja Coltrera, E. (2021): Preliminary analysis of the Stockton Economic Empowerment Demonstration. Stockton SEED.
Kaufman, J., Salas-Hernández, L., Komro, K. ja Livingston, M. (2020): Effects of increased minimum wages on suicide in the USA. Journal of Epidemiology & Community Health.
Richardson, T., Elliott, P. ja Roberts, R. (2013): The relationship between personal unsecured debt and mental and physical health: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review.
Kuva Unsplash Josiah Nicklas