Vasemmisto Nyt esittelee vasemmistoliiton puoluekokouksessa vastuutehtäviin pyrkiviä ehdokkaita. Esittelyvuorossa on puoluehallitukseen pyrkivä Sara Backman, 29, Lappeenrannasta.
Kertoisitko itsestäsi ja miksi haet puolueen johtotehtäviin?
Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Lappeenrannassa ja aluevaltuutettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Olen koulutukseltani englannin ja ruotsin kielen opettaja ja työskentelen tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistolla projekteissa, joissa edistetään kansainvälisten hoitajien veto- ja pitovoimaa sekä tutkitaan niihin liittyviä tekijöitä (VETOA- ja HIRE-hankkeet).
Haen puoluehallitukseen, sillä haluan tuoda sinne alueellista näkökulmaa. Kaakkois-Suomi on alue, joka unohdetaan liian helposti sekä valtionjohdon että myös Vasemmistoliiton toimesta. Etenkin Etelä-Karjala on kärsinyt suhteettoman paljon Venäjän hyökkäyssodasta ja sen mukanaan tuomasta rajasulusta, ja tavoitteenani onkin tuoda kaakkoissuomalaisten ääntä vahvemmin kuuluviin puolueessa.
Alueella on myös valtavaa kannatuspotentiaalia: esimerkiksi kevään kuntavaaleissa Vasemmistoliitto nosti kannatustaan Mikkelissä 3,7 %, Lappeenrannassa 3,4 % ja Kotkassa 2,6 %. Kaakon kulman vasemmisto on siis vahvassa nousujohteessa, ja meillä on ensimmäistä kertaa aito mahdollisuus saada alueeltamme läpi kansanedustaja. Sen onnistumismahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin ääntämme puolueessa kuullaan, kuinka vakavasti kasvukeskusten ulkopuoliset alueet siellä otetaan sekä siitä, miten Vasemmistoliitto pystyy vastaamaan suurten kaupunkien ulkopuolisten alueiden kohtaamiin haasteisiin.
Luottamuksellisen ilmapiirin sekä paremmat yhteydet puoluejohdon ja piirien tai paikallisyhdistysten välillä saavutetaan vain, kun nämä tahot pääsevät paremmin saman pöydän ääreen. Hyvä keskusteluyhteys on erityisen tärkeää niissä piireissä, joista ei ole kansanedustajaa, sillä kansanedustajan puuttuessa suora yhteys puoluejohtoon ja eduskuntaan puuttuu kokonaan.
Valitse viisi tärkeintä asiaa, joita vasemmistoliiton tulisi mielestäsi edistää tulevina vuosina.
- Talouspolitiikka ja verotus
- Työllisyyden parantaminen
- Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen yhteiskunnassa
- Tasapainoinen aluekehitys Suomessa
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun parantaminen
