Vasopin logo, tiedosto vuoden 2016 paikkeilta (Vasop)
Vuonna 2012 se tapahtui: Vasemmisto-opiskelijat sai ensi kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön tukea toimintaansa. Sen eteen oli tehty töitä pitkäjänteisesti.
Vasopin toiminnan alkamisesta kerrotiin tämän blogisarjan ensimmäisessä artikkelissa, joka käsitteli Vasemmisto-opiskelijoiden perustamista ja toiminnan ensimmäisiä vuosia 2000-2008. Tällä kertaa jatkamme siitä, mihin tuossa tekstissä jäätiin: miltä Vasopin toiminta näytti vuosina 2009-2016?
Teksti on osa Vasemmisto-opiskelijoiden 25-vuotisjuhlavuoden historiatiedon keruuta.
2009-2010: “Ainahan me ollaan kriisissä”
Aiemman vuoden elokuussa valittu hallitus jatkoi työtään vuonna 2009, puheenjohtajanaan Eliisa Alatalo. Edellisenä vuonna katkennut blogitoiminta sai vaihtoehdokseen kannanottojen julkaisun nettisivuille. Kannaottojen muodossa olevat postaukset tammikuun ja elokuun väliltä käsittelivät etenkin farssiksi kutsuttua yliopistolakia sekä liittokokouksen yhteydessä opiskelija-asumisen puutetta. Olipahan joukossa myös kannanotto Lex Nokiaa eli “tietourkintalakiuudistusta” vastaan, yhdessä muiden poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa.
Helmikuussa 2009 Vasemmisto-opiskelijoiden hallitus kehotti vastustamaan Yliopistolakia toden teolla.: Luentolakot, ulosmarssit, mielenosoitukset sekä muut spontaanit tempaukset ja suorat yhteydet kansanedustajiin ovat keinoja osoittaa eduskunnalle, ettei lakiesitys nauti yliopistolaisten luottamusta. ”Lain valmisteluprosessi on ollut epädemokraattinen farssi, johon yliopistolaisilla ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia”, linjaa halituksen jäsen Oskari Rantala.” Vasopissa ärsytti etenkin ylioppilaskuntien kädenlämpöinen vastustus yliopistolakia kohtaan. 13. maaliskuuta järjestettyyn mielenosoitukseen osallistuttiin, samoin yleiseen keskusteluun kevään aikana.
Hallitus kokousti vuoden aikana seitsemän kertaa, useassa eri kaupungissa ja myös sähköisesti. Alkuvuoden toisessa kokouksessa uudeksi pääsihteeriksi marraskuun loppuun saakka valittiin avoimen haun jälkeen Eva-Liisa Raekallio. Työväen opintorahaston projektirahoitus mahdollisti sekä pääsihteerin pienen palkan että valtakunnallisten koulutusten suunnittelun ja järjestämisen. Kesäkokousta, ja ensi kertaa jakotavaraa kuten tarroja ja pinssejä, suunniteltiin huhtikuussa 2009.
Myös talouden kirjanpitoon panostettiin ja epäselvyyksiä korjattiin. Edellisen vuoden tapaan Vasop jatkoi avustusrahojen myöntämistä paikallistoimijoille, syksyllä myös vaaleja varten. Jäsennkirjeitä lähetettiin kolme. Päättipä Vasop myös, että kaikki kokoustarjoilut olisivat jatkossa vegaanisia.
Kesällä hallitus keskusteli pöytäkirjan mukaan Vasemmiston puheenjohtajan vaihtumisen kriisistä. Eurovaalituloksen jälkeen Martti Korhonen erosi puolueen johdosta. Vasop totesi hallituksen kokouksessa “että kyllä se ohi menee” ja mm: “‘ainahan me ollaan kriisissä”. Eurovaalien huonoa tulosta harmiteltiin, mutta toisaalta Vasopin entinen puheenjohtaja Anna Mikkola keräsi yli 4000 ääntä, mikä oli ilon aihe.
Vasemmisto-opiskelijoiden liittokokous järjestettiin 30.8.2009 Oulussa koulutustäyteisen viikonlopun jälkeen, jolloin varapuheenjohtajaksi valittiin Tero Kaikko. Alatalo jatkoi järjestön puheenjohtajana. Alatalon ja Kaikon lisäksi hallitukseen valittiin viisi henkilöä ja varajäseniksi kaksi, toinen heistä mm. tuleva Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen jätettiin ylimääräiselle liittokokoukselle lokakuun alkuun – joskin siinäkin kokouksessa vuoden 2008 dokumenttien hoitoa päätettiin siirtää seuraavaan liittokokoukseen. Syksyn kokouksissa suunniteltiin jo tulevaa, Kaikon vetämänä joulukuun alun jälkeen alettiin työstämään Vasopille poliittista toimintaohjelmaa “edustajistovaaleissa läpi menneiden” kanssa.
Syksyllä koitti tuttuun tapaan edustajistovaalit. “Vasopin rooliksi jäi foorumin järjestäminen tavoitteista keskustelemiselle ja koulutusten järjestäminen. Tämä oli ikuisuuskysymys: tuetaanko yhdistyksiä ja ryhmiä, joissa on jäseniämme ja ei-jäseniämme vai ei.” Kuvailee Alatalo Vasopin edustajistovaalivaikuttamista. Lokakuun ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä otettiin myös kantaa siihen, että korkeakoulut olisivat poliittisuudelle avoimempia. Tuolloin hyväksyttiin myös sivun mittainen edustajistovaaliohjelma, joka otti kantaa mm. ympäristötekoihin, terveyspalveluihin, perustuloon, kapitalismin valtaan, tilojen käyttöön ja työelämään. Edustajistovaaleissa vaikuttaminen oli sikäli aktiivisempaa, että Vasop oli alkuvuodesta palkannut tätä varten myös graafikon, Sami Olkkosen. Vaaleissa kerättiin valtakunnallisesti vajaa 7% kannatus, kun kaikki tulokset ynnää yhteen.
AMK-puoleenkin vaikutettiin ehkä aiempaa enemmän, kuten Alatalo, Vasopin ensimmäinen AMK-taustainen puheenjohtaja muistelee: “Työ amk-puolella nojasi mulla henkilökohtaisesti pitkälti yksittäisten Vasemmistonuorista tuttujen amk-opiskelijoiden kannustamiseen asettumaan ehdolle edarivaaleissa ylipäätään koulutusalajärjestöjen listoille, ja myöhemmin myös perustamaan punavihreitä listoja. Kutsuimme amk-opiskelijoita myös edarivaalikoulutuksiin.”
“Opiskelijoiden toimeentulo, koulutuksen pysyminen maksuttomana ja yliopistouudistus olivat hyvin paljon tapetilla. Myös YTHS:n asema ja julkisten palveluiden puolustamisen suhde olivat esillä”, muistelee Alatalo puheenjohtajavuosiaan 2008-2010. Vuoden 2006 tavoitteiden jälkeen Vasop ei tehnytkään omia uusia tavoitteitaan. ”Emme Vasopissa tehneet omaa poliittista ohjelmaa, joten ajoimme tavoitteitamme Vanun ohjelmaan. Koimme, että niille oli paikka myös siellä.”.
Vuonna 2008 oli syntynyt toive oman julkaisutoiminnan jatkamiselle– tämä toteutettiin vuonna 2009. Vastine oli Vasemmisto-opiskelijoiden oma lehti, jota julkaistiin vuonna 2009 suoraan jatkumona edellisen vuoden Was’ Up?- julkaisulle. Lehden levikki oli 1500 kappaletta ja sen toimituksen, joka koostui Vasopin aktiiveista, osoite oli kirjattu Varsinais-suomen vasemmistonuorten osoitteeseen. Ensimmäinen numero esitteli kattavasti alkuvuoden 2009 yliopisto-uudistuksen vastaista protestiliikettä valtakunnallisesti, mutta myös muita teemoja liittyen mm. eurovaaleihin ja opiskelijapolitiikkaan. Vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa arvioitiin jo “kriittisesti” lehden jatkoa, ja peräänkuulutettiin nettisivujen parantamista. Lehden toinen numero kuitenkin julkaistiin lokakuun jäsenkirjeen yhteydessä ennen edustajistovaaleja.
Vuodelle 2010 tavoitteeksi laitettiin sekä valtionavustuskelpoisuuden saavuttaminen että polititisen linjapaperin saattaminen loppuun. Yleisesti voi sanoa, että aiempien vuosia koskevat mahdolliset kirjanpidon puutteet laitettiin pikkuhiljaa kuntoon. Jäsenmäärä kasvoi (vuoden alussa jäsenmääräksi mainittiin 339), nuorisojärjestöjen valtionapua haettiin ensi kertaa, ja vasemmistolaisella opiskelijatoiminnalla oli “positiivista kehitystä”, jäsenkirjeen mukaan. Opiskelijatoiminta ympäri Suomea oli kasvussa.
Hallitus kokousti liittokokouksen lisäksi ainakin viisi kertaa. Hallitus esitti tuttuun tapaan tervehdyksen SYL:in liittokokouksessa, mutta nyt myös SAMOKin, peräänkuuluttaen rohkeaa opiskelijaliikettä, kapitalismikritiikkiä ja demokratian sekä solidaarisuuden teemojen ylläpitoa.
Vasopin omaa toimijuutta ja sen pitkäjänteisyyttä luonnosteltiin huomattavasti aktiivisemmin. Varapuheenjohtaja Kaikko esitteli loppuvuodesta poliittisen toimintaohjelman luonnosta. Dokumenteista selviää, että jonkinlaista poliittista tavoiteohjelmaa on myös paikan päällä esitelty: pohdittiin innostavuutta, sitä, miksi toimintaan on tärkeä lähteä mukaan, mitä voidaan voittaa ja mitä hävitä. Loppuvuodesta valittu uusi hallitus päätti jatkotyöstää poliittista ohjelmaa vielä vuonna 2011 jäsenjärjestöjen toiveita kuunnellen.
Keväällä 2010 hallitus keskusteli Työväen opintorahaston tukirahasta ja toisaalta tavoista saada valtionapuhakemus läpi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustivat järjestöä useissa tapahtumissa. Vasop osallistui huhtikuussa mielenosoitukseen lukukausimaksuja vastaan sekä 18.3. järjestettyyn “opiskelijarähinään”. Nettisivut olivat keväällä vielä laajalti nurin, mutta ulkoisena viestintäalustana toimi nyt jo Vasopin oma Facebook-ryhmä (ja Vasopin oma “wiikipedia”). Kesällä Vasop osallistui North Pride-kulkueeseen.
Liittokokous järjestettiin 8-10.10., Jyväskylässä. Vuoden ainoa jäsenkirje mainosti sitä ja sen yhteydessä järjestettävää tapaamista, jossa tultaisiin käsittelemään mm. poliittisen ohjelman luonnosta ja muita ajankohtaisia asioita. Kokoukseen saapui useampi kymmenen opiskelijaa ympäri Suomea. Puheenjohtaja Alatalo mainosti hakemista Vasopin hallitukseen, sillä “hallitus on suurilta osin vaihtumassa”, puheenjohtajaa myöten.
Kaksipäiväisessä kokouksessa Kokouksessa puhuttiin kaupungeista, koulutuksesta ja vaihdettiin kuulumisia paikallistoimijoiden välillä. Puheenjohtajaksi valittiin Katri Immonen, varapuheenjohtajaksi Jukka Liukkonen Aalto-yliopistosta, ja hallitukseen seitsemän muuta jäsentä.
Tuoretta puheenjohtajaa haastateltiin Kansan uutisiin Johan Alénin kirjoittamassa jutussa 12.10. Aiheena artikkelissa on etenkin se, että Vasemmisto-opiskelijat pätti ryhtyä yhteistyöhön Vasemmistoliiton kanssa, vaikkei päätynyt lopulta liittymään lähijärjestöksi. Mielenkiintoista kyllä, tämä olisi ollut hallituksen itsensä esitys. Ajatuksena ilmeisesti oli, että tällä tavalla valtionapukelpoisuus olisi saavutettu paremmin, mutta lähijärjestömalli torpattiin liittokokouksessa. Sen sijaan Immonen kuvasi yhteistyötä haastattelusa näin:
“Yhteistyö Vasemmistoliiton kanssa toteutuu Immosen mukaan koulutuspolitiikan pohdinnassa, erilaisissa tapahtumissa opiskelupaikkakunnilla ja eduskuntavaaleihin liittyvänä toimintana.”
IImmosen lisäksi Vasopin ensimmäistä puheenjohtajaa, nyt Vasemmistoliiton puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä haastateltiin asian tiimoilta:
“Vasemmisto-opiskelijoiden ensimmäisestä puheenjohtajasta Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi edennyt Paavo Arhinmäki näkee vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan kanavana tulla mukaan puolueen toimintaan: “Perinteisesti opiskelijapolitiikassa on haluttu toimia sitoutumattomina vasemmistolaisina opiskelijajärjestöinä. Tällä tavalla mukana voi olla niin puoluetoimijoita kuin niitä, jotka eivät halua ainakaan vielä sitoutua puoluetoimintaan.”
Uusi hallitus järjestäytymiskokouksessaan hyväksyi valtionapukelpoisuushakemuksen “tarvittavin muutoksin”. Se lähetettiin joulukuun alkuun mennessä. Samalla päätettiin perustaa uudet nettisivut hallituksen jäsen Antti Kettusen hoitamana 11.12 mennessä sekä julkinen Facebook-sivu. Kettunen onkin jälkikäteen dokumenttien mukaan maininnut, että varapuheenjohtaja Liukkonen laittoi nettisivuja ja sähköpostilistoja kuntoon.
Liittokokouksen jälkeen Vasop otti kantaa lokakuussa Asunnuttumien yönä saavutettavan ja edullisen vuokra-asumisen puolesta. Muuten loppuvuonna osoitettiin muun muassa solidaarisuutta Iso-Britannian opiskelijoiden leikkauksien vastaisiin mielenosoituksiin. Joulukuussa 11.12 järjestettiin yhteistapahtuma Sitoutumatottoman Vasemmiston kanssa Uudella ylioppilastalolla, jossa oli tarkoitus puhua tulevasta vaikuttamisesta ja tavata tovereita. Sen yhteydessä järjestetyssä hallituksen kokouksessa pohdittiin myös “mahdollisuuksia Vasopin järjestörakenteen muokkaamiseksi liittomuotoiseksi” ja asiasta ajateltiinkin kysyä jäsenistön mielipidettä. Merkittävä menoerä vuonna 2010 oli myös osallistuminen “äänestä ydinvoima historiaan”- kampanjaan.
Vasopin vastavalittu hallitus lokakuussa 2010. (Kuva: Vasopin Facebook)
2011-2012 “yliopistoissa ei ole enää häpeä tunnustaa väriä”
Immosen puheenjohtama hallitus jatkoi loppuvuodesta kaavailtuja selvityksiä ja Vasopin toimintaa. Vuoden teemoina voi katsoa olleen toiminnan tulevaisuus ja kehittäminen sekä etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoon liittyvät kannanotot.
Keväällä oli eduskuntavaalit, ja Vasop otti kantaa tammikuun ja toukokuun välillä moneen aiheeseen. Tammikuussa painotettiin lapsilisien tärkeyttä ja maaliskuussa otettiin kantaa “yksi unohtui”- kampanjan muodossa sen puolesta, että opintotuki sidottaisiin tulevalla hallituskaudella indeksiin. Keväällä Vasop otti yhteisesti laajasti muiden kanssa myös vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen puolesta ja kirjoitettiinpa myös transnuorten oikeuden puolesta. LGBTQIA+ -teemat olivat läsnä muutenkin – yhteiskunnallinen keskustelu avioliittolain uudistamisesta tasa-arvoiseksi oli vauhdissa. Toukokuussa otettiin kantaa joukkokanneoikeuden kirjaamisesta hallitusohjelmaan.
Toukokuun hallituksen kokouksessa mainitaan, että valtionapukelpoisuus saavutettiin. Hallitus päätti selvittää aikataulua ja rahan hakemista jo toimintavuodelle 2012. Samaisessa kokouksessa päätettiin priorisoida viestinnällisesti nettisivujen uudistamista ja sähköpostilistojen päivittämistä. Uusi sähköpostilista avautuikin jäsenistölle elokuussa 2011.
Kokouksessa jatkettiin myös keskustelua liittomuotoisuudesta, ja päätettiin linjata siitä periaatepäätös syksyn liittokokouksessa. Uusista esitteistä ja yhteydenpidosta myös Vasemmistoliiton koulutuspoliittisen työryhmän suuntaan oli puhetta.
Samassa kokouksessa käsiteltiin alkuvuoden jäsenkysely, joka toteutettiin paikallisten järjestöjen kautta. Siihen oltiin vastattu useammalta paikkakunnalta. Kysely oli laaja ja siinä kartoitettiin, millaista toimintaa, tapahtumia ja koulutuksia Vasopilta toivottiin. Sen lisäksi kartoitettiin mielipiteitä graafisesta ilmeestä, taloudellisen tuen hakemisesta ja tiedollisesta tuesta. Vasopilta toivottiin aktiivisuutta ja siitä oltiin lähtökohtaisesti iloisia. Puolueen kanssa toivottiin yhteistyötä, osa vähemmän ja osa enemmän.
Jäsenistöltä oli myös kysytty muutoksesta liittomuotoiseen järjestörakenteeseen. Tampereen Viva ja JYY:n ViVa vastustivat sitä käytännön ja byrokratian syistä. Joensuu, Oulun punavihreät opiskelijat ja Sitvas olivat taas myönteisempiä, ja asialla nähtiin sekä hyviä että huonoja puolia. Eniten järjestöjen taholta haluttiin vaikuttamista mediaan ja kansalaismielipiteisiin, vähemmän puolueeseen, yrityksiin tai ammattiyhdistyksiin.
Syksy starttasi 13.8. hallituksen kokouksella Jyväskylässä. Edustajistovaaleihin valmistauduttiin graafikon toimeksiannolla ja uusien esitteiden ja julisteiden muodossa. Vaaleista päätettiin myös mainostaa, mahdollisesti ensi kertaa, puolueen piirin sähköpostilistoilla ja Vasemmistonuorten sähköpostilistoilla. Niille vasemmistolaisille toimijoille, jotka ovat ylioppilaskuntien hallituksissa, päätettiin luoda yhteinen sähköpostilista.
Liittokokous järjestettiin Helsingissä Uudella Ylioppilastalolla. Sen yhteydessä järjestettiin jo vakiintuneeseen tapaan koulutusta edustajistovaaleja varten. Itse kokousta edelsi hallituksen kokous, ja liittokokous päästiin aloittamaan kello 12. Käsin tehtyjen muistiinpanojen mukaan kuusitoistakohtainen kokous kesti peräti kello 20.35 asti. Osallistujia oli noin parikymmentä. Kokouksen pituuteen on vaikuttanut ilmeisesti poliittisen ohjelman ja edustajistovaaliohjelman viilaus. Kokous hyväksyikin laajan ohjelman, muutoksilla.
Liittokokous hyväksyi myös seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, josta selviää suunnitelmat jäsenjärjestöjen kanssa suoritettavasta valtakunnallisesta kampanjasta ja siitä, että vuosille 13-14 haetaan Kansan Sivistystyön liiton rahoitusta. Liittokokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Milla Jurva Tampereelta, jonka lisäksi valittiin ensi kertaa kaksi varapuheenjohtajaa: Antti Kettunen Itä-Suomen yliopistosta ja Henkka Nyholm Helsingistä, Arcada-ammattikorkeakoulusta. Liittokokous otti kantaa perustulon puolesta, automaatiojäsenyyden tärkeydestä duaalimallin kummallakin puolella, sekä monikielisyyden ajatuksen laajentamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Liittomuotoisuuskeskustelua päätettiin siirtää tulevaisuuteen.
Vuonna 2011 kahdeksan toimijaa haki edustajistovaaleihin tukea vaalityöhön, tapahtumiin ja projekteihin. Vaalit menivätkin hyvin: vasemmistolaiset listat kasvattivat paikkojaan yhteensä ainakin seitsemällä (SYL:in laskelmat) tai yhdeksällä (Vasopin omat laskelmat). Vasop puhuikin itsestään nyt valtakunnallisesti suurimpana poliitisena ryhmänä. ”Polittisen vasemmiston kasvu kielii siitä, että yliopistoissa ei enää ole häpeä tunnustaa väriä. Avoin poliittisuus on äänestäjän kannalta varma ratkaisu”, kommentoi puheenjohtaja Jurva 3.11. julkaistussa tiedotteessa.
Marraskuussa vaikutettiin myös SYL:in liittokokouksessa niin hallitukseen kuin toimintasuunnitelmaan .Toimintasuunnitelmaan saatiin läpi kirjauksia liittyen opintolainaan ja ilmastotyöhön, mutta hyvästä tuloksesta huolimatta SYL:in hallitukseen ei saatu vasemmistolaisen opiskelijakentän edustajaa.
Vuonna 2012 vuosi alkoi muun muassa 25.2. Jyväskylässä järjestetyllä vasemmistolaisten opiskelijatoimijoiden tapaamisella. Tapahtumassa käsiteltiin ainakin opiskelijoiden toimeentulon riittävyyttä ja peilattiin sitä opetusministeri Jukka Gustafssonin lausuntoihin opiskelijoiden työllistymisestä.
Avioliittolain uudistamista tasa-arvoiseksi vaadittiin useaan otteeseen niin alku- kuin loppuvuodesta. Tämän lisäksi opintotuen tuleviin uudistuksiin kohdistui suurta epäilyä.
Maaliskuussa nettisivuja uudistettiin ja varapuheenjohtaja Nyholm kirjoitti alustalle muun muassa siitä, kuinka opiskelijakuntien automaatiojäsenyyden tulisi sisältyä AMK-uudistukseen. Vasop suhtautui varauksella rahoituksen tuloksellisuusosuuden merkittävään korottamiseen, ja vastusti demokratiankin nimissä sitä, että johtamismalliksi AMK:ihin tulisi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Perustuloa ei myöskään unohdettu, päinvastoin: maaliskuussa mainostettiin aktiivisesti Vasemmistonuorten massit massoille! – kampanjaa.
Huhtikuuta väritti kaksi tärkeää asiaa: hallituksen kehysriihi saatiin päätökseen, toisin laihoin tuloksin. Puheenjohtaja Jurva ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson kirjoittivat Helsingin sanomien mielipidepalstalla kehysriihen antimista. Ne eivät olleet minkäänlaiset opiskelijoiden kannalta, ja vasemmistopuolueiden myöntymistä ALV-tason korottamiseen kritisoitiin. Toisena asiana huhtikuussa Vasemmisto-opiskelijat saavutti jotakin merkittävää, joka mainittiin tämänkin tekstin alussa: se pääsi nauttimaan valtionapukelpoisuudestaan, kun se “sai 1500 euroa valtakunnallisille nuorisojärjestöille tarkoitettua tukea”. Summa on nykykontekstissa pieni, mutta oli merkittävä lopputulos jo vuosikymmenen tavalla tai toisella käydylle keskustelulle. Uusi etappi oli taas saavutettu.
Huhti-toukokuussa Vasemmisto-opiskelijat kritisoi sekä Kokoomusopiskelijoiden tukea idealle lukukausimaksuista yliopistoon, että Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin puheita “liian anteliaasta” sosiaaliturvasta. Samoin toukokuussa järjestö ei lämmennyt muiden opiskelijajärjestöjen avaukselle opiskelijapaikkojen leikkauksista.
Hallituksen kokousten lomassa suunniteltiin myös kesäkuun kolmipäiväistä tapahtumaa: silloin järjestettiin Vasemmisto-opiskelijoiden “byrokratiaviikonloppu” Tampereen Villa Tonissa 8-10.6.2012. Viikonloppu alkoi hallituksen kokouksella, ja seuraavana päivänä lauantaina puhuttiin muun muassa “järjestöbyrokratian kiemuroista”. Lauantaina avoimessa keskustelussa ja työryhmätyöskentelyssä oli myös mahdollinen sääntömuutos, joka mahdollistaisi liittomuotoisuuden ennen syksyn liittokokousta. Viikonloppuna vaihdettiin toki myös käytännön tietoa, kuultiin kuulumisia eri paikkakunnilta ja vietettiin iltaa.
Loppuvuoden kannanotot liittyivät etenkin tasa-arvoiseen avioliittolakiin, perheellisten opiskelijoiden tasa-arvoisin opiskelumahdollisuuksiin, ja ennen vuodenvaihdetta myös huoliin liittyen opintotuen uudistukseen. Elokuussa mainostettiin myös ensi kertaa mahdollisuutta lähteä ehdolle Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Vasop ilmaisi myös tyytymättömyytensä SYL:in ajamaan esitykseen opintolainasta, joka olisi kannustanut vahvemmin sen ottoon kuin Vasopille oli mieleen. Vasop huomautti, että edellisen vuoden liittokokouksessa oltiin hylätty tarkoituksenmukaisesti panostus kannustusjärjestelmien edistämiseen. Kannanotto oli osa laajempaa yhteiskunnallista näihin aikoihin läsnä ollutta keskustelua opintorahajärjestelmän muutoksesta kohti lainapainottuneisuutta.
Osana opiskelijapolitiikan keskustelua puheenjohtaja Jurva kirjoitti kesäkuusta eteenpäin useasti blogeja Kansan uutisiin. Elokuussa Sirpa Koskinen haastatteli Jurvaa näkemyksistään Kansan Uutisiin (2.8.2012). Jurva painotti opiskelijaliikkeen tulevaisuudessa yhteistyötä myös valtausliikkeiden, ay-liikkeen ja muiden kansalaisaktiivisuutta harjoittavien tahojen kanssa. Korkeakoulutus nähtiin jo Jurvan mielestä siten, ettei se “automaattisesti taannut hyväosaisuutta”, ja siksi sekä kenttä oli murroksessa että Vasemmisto-opiskelijoista koostuvien ryhmien kannatus nousussa. Puheenjohtajan mielipidekirjoitus opiskelijoiden velkaantumisesta julkaistiin samassa kuussa myös Helsingin Sanomissa.
Syksyn merkittävin kokonaisuus lienee ollut Vasopin asuntopoliittinen kampanja, jonka tiimoilta pidettiin ääntä mutta järjestettiin myös seminaari. 22.9. Helsingin Lintulahdenkadulla (Vasemmistoliiton uudella puoluetoimistolla), seminaarissa käytiin läpi asumiseen liittyviä teemoja, ennen kuin kampanja, eli etenkin kannanottoja ja asiasta ääntä pitämistä, startattiin seuraavana päivänä. Seminaarissa puhuivat muun muassa Veikko Eranti, Jussi Saramo ja Pia Lohikoski. Aiheet liittyivät kaavoitukseen, rahoitusmalleihin ja yleisesti asuntopolitiikkaan.
Vuoden 2012 liittokokous järjestettiin Oulussa 10.11. Arkkitehtikillan Kiltatalo Pikisaaressa. Kokouskutsussa käy ilmi myös päivitys keskusteluun liittomuotoisuudesta: “Vuoden 2011 liittokokous velvoitti hallituksen selvittämään mahdollisuuksia muuttaa Vasemmisto-opiskelijoiden järjestörakennetta. Hallitus on selvitystä tehtyään päätynyt siihen, ettei se esitä liittokokouksille yhdistyksen sääntöjen muuttamista.” Aika liittomuotoisuudelle ei siis ollut kypsä – vielä.
Kokous valitsi järjestön uudeksi puheenjohtajaksi varapuheenjohtajana jo toimineen Antti Kettusen. Varapuheenjohtajiksi valittiin helsinkiläinen Tiina Parkkinen ja oululainen Jari-Pekka Kanniainen. Heidän lisäkseen hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä ja neljä varajäsentä. Samalla viikolla käytyjen HYY:n edustajistovaalien siivettämänä vasemmistolaiset listat olivat nyt valtakunnallisesti selkeästi suurin ryhmittymä ylioppilaskunnissa.
2013-2014 “kuolema kuittaa opintovelat”
Kuva: Vasop osallistumassa pride-kulkueeseen Mannerheimintiellä (Vasemmisto-opiskelijoiden Facebook)
Vuoden 2013 hallituksen vuosi alkoi heti ensimmäinen tammikuuta haun avaamisella: Vasop haki jälleen pääsihteeriä toistaiseksi voimassa olevaan suhteeseen. Pääsihteeriksi valittiinkin helmikuun alussa helsinkiläinen, jo varsin kokenut Jussi Nuortimo. Uuden pääsihteerin palkkaaminen oli esisoittoa varsin aktiiviselle vuodelle, joka oli täynnä poliittista vaikuttamista ja kannanottotekstejä.
Helmikuussa Vasop otti liberaaliopiskelijoiden, demariopiskelijoiden, keskustaopiskelijoiden ja vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kanssa kantaa lukukausimaksujen haitallisuudesta korkeakoulujen kansainvälisyyttä ja kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan. Samaa aihetta kritisoitiin myös maaliskuussa laajasti poliittisten opiskelijajärjestöjen toimesta, kun Alma median tutkimusten mukaan rehtorit suhtautuivat etenkin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin myönteisesti. Helmikuussa puhutti jälleen myös perustulo.
Niin puhutti myös Jyrki Kataisen hallituksen puoliväliriihi; käsiteltiinhän siellä myäs opiskelijoiden asemaa. Vasop sekä Vihreät nuoret ja opiskelijat vaativat malttia säätytalon neuvotteluihin, ja samoihin aikoihin pohdittiin myös opintotuen kokonaisuusuudistuksen etenemistä: “On alhaista, että opintotukea käytetään koulutus- ja työmarkkinapolitiikan pelinappulana kun kyseessä on yhden kansanryhmän perustoimeentulon välttämätön väline. Opiskelijan muisti on pitkä ja tulevaisuuden rakentajat tuskin unohtavat näitä päätöksiä, varoittavat puheenjohtajat.”
Vasopin hallitus vaikutti myös suoraan puolueeseen vuoden aikana pitääkseen opintotuen tason riittävänä. Tavoitteena oli, ettei järjestelmää lähdettäisi sörkkimään yhtään enempää kohti lainapainotteisuutta. Opintotuen kokonaisuudistuksen edistyminen herätti paljon keskustelua myös Vasopin facebookissa. Yhteiskannanottoja keväällä poiki muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen, sekä AMK-terveydenhuollon asianmukainen hoitaminen YTHS:n uudistusten tullessa voimaan. Kirjoitettiin kannanotto myös kansainvälisten opiskelijoiden asemasta englanniksi.
Maaliskuussa Vasopilla starttasi lapsiperheelliset opiskelijat- työryhmän toiminta, johon haettiin avoimella haulla. Sen tarkoituksena oli “koota tietoa tulevan poliittisen työn tueksi ja vietäväksi eteenpäin opiskelija- ja ylioppilaskuntien tavoitelistoille”. Ryhmän oli tarkoitus kokoontua Helsingissä useamman kerran kevään aikana. Tämän lisäksi poliittiset opiskelijajärjestöt marssivat 11.4. ammattikorkeakouluihin vaatiakseen mahdollisuuksia esitellä toimintaansa koulujen tiloissa. Tempaus järjestettiin jo kolmatta kertaa, ja Vasemmisto-opiskelijatkin olivat mukana. Poliittiset opiskelijajärjestöt olivat etenkin 2010-luvun alussa huolissaan ammattikorkeakoulujen avoimuudesta avoimesti polititisille opiskelijatoimijoille. Samasta aiheesta kirjoitettiin ja tavattiin ministeri Krista Kiurua myös vuoden 2013 marraskuussa.
Huhtikuussa Vasop järjesti 12.4. tapahtuman opiskelijatoiminnasta EU.ssa. Yksipäiväisessä seminaarissa Helsingin Kaivotalolla hahmoteltiin, miten rakennettaisiin punavihreää yhteistyötä euroopanlaajuisemmin, kolmen eri työryhmän muodossa. Tapahtumassa puhui Niina Jurva SYListä, Taru Anttonen Vihreästä liikkeestä sekä Matti Niemi, joka tunnettiin “nuorena demarivaikuttajana” ja Eurooppanuorten entisenä puheenjohtajana. Illalla hengattiin rennommin, tuttuun tapaan.
Huhtikuussa hallitus kertasi blogipostauksessa tulevan vuoden tapahtumia. Suurena projektina mainittiin tietysti edustajistovaalit. Tarkoitus oli toteuttaa “entistäkin spektaakkelimaisempi vaalikampanja” joka painottuisi yhä vahvempaan paikalliseen toimintaan ja toimijoiden kouluttamiseen. Suunnitelmissa oli myös uudista visuaalista ilmettä ja suunnitella tarroja ja kampanjatuotteita (näitä tilattiinkin vuoden aikana, tarrat saapuivat marraskuussa).
Kesällä Vasop osoitti mieltään sekä vieraili Vasemmistoliiton puoluekokouksessa ja Vasemmistonuorten liittokokouksessa. Blogialustalla otettiin kantaa myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön alaisten tutkimuslaitosten leikkauksia vastaan – ja toisaalta valettiin toivoa siitä, että vapaamielisten liikettä ei voi lannistaa tuosta vain – voitto oli nähtävissä pääsihteeri Nuortimon mukaan jo siinä, että yleinen mielipide oli kääntymässä pois taantumuksellisuudesta.
Elokuun 17-18 päivä Vasop kokoontuikin Joensuun keskustaan kouluttautumaan, suunnittelemaan, kuulemaan alustuksia ja “viettämään hilpeää viikonloppua” ennen syksyn vaaleja. Samassa kuussa kritisoitiin etenkin Akavalaisten ay-järjestöjen vihamielistä suhtautumista nuoriin. Kritiikkiä vaikuttamistyössä sai alkusyksyllä toki hallitus, kun opintotukikuukausien määrää vähennettiin, ja tätä kritisoitiin kovin ymmärrettävästi kovin sanoin – varsinkin, kun Vihreät ja etenkin Vasemmistoliitto, ministerinään Vasopin ensimmäinen puheenjohtaja, istuivat vielä hallituksessa.
Syksy mitä ilmeisemmin kului edunvalvonnan ja vaalien tiimoilta. Demariopiskelijoiden kanssa tehtiin kannanotto maksullista koulutusta vastaan ja blogialustalla julkaistiin kannustavia tekstejä ehdolle lähtemisestä. Edustajistovaalit menivätkin melko kohtalaisesti – paikkoja menetettiin Oulussa ja Tampereella mutta monessa paikassa ne myös nousivat. Marraskuun Vasopin tiedotteensa mukaan “vahvisti asemaansa ylioppilaskuntien suurimpana poliittisena ryhmänä”. Valtakunnallisesti paikkamäärä nousi 41 jäseneen. Puheenjohtaja Kettunen kiitteli hyvää ehdokashankintaa sekä pitkäjänteistä paikallistoimintaa, sekä järjestön profiloitumista yhdenvertaisuuden ja toimeentulon puolestapuhujana.
Pian vaalien jälkeen järjestetty liittokokous valitsi Tampereella 16.11 puheenjohtajaksi varapuheenjohtajana toimineen Tiina Parkkisen. Liittokokous päätti samalla toisen asteen kehittämistä koskevasta ohjelmasta sekä liittyi Ohi on -kansalaisaloitteen tukijaksi. Hallitukseen valittiin jälleen yhdeksän varsinaista ja neljä varajäsentä. Mainittavan arvoista on myös sääntömuutos siitä, että hallituksen toimikausi olisi jatkossa virallisestikin vain vuoden mittainen.
Vuoden 2013 toiminnassa näkyy rohkeat uudet avaukset erilaista teemoista sekä toisaalta toiminnan vakinaistaminen. Vuoden aikana pidettiin yllä myös käänteessä kuin käänteessä perustuloa, joka saatiinkin kirjattua mm. SYL:in tavoitteeksi. Vahvin vaikutustyö olikin opintotukimallien kanssa.
Myöhemmin Vasopin 25-vuotisjuhlassa pidetyssä puheessa vuonna 2025 Kettunen muisteli toiminta-aikaansa:
“Aika liittomuotoiselle Vasopille ei ollut vielä kypsä omana aikana, vaikka asiaa kyllä selvitettiin. Yhteistyötä kuitenkin tiivistettiin monella muulla tapaa. Edarivaaleissa meillä oli suosittuja yhteisiä julistepohjia, jotka helpottivat paikallista kampanjointia. Myös vaalitukea myönnettiin listoille jo tuolloin. Sloganeista tulee mieleen esimerkiksi toimeentuloa kommentoiva makaaberi “Kuolema kuittaa opintovelat.”
Syksyllä Kansan Uutiset haastatteli pääsihteeri Nuortimoa ja varapuheenjohtaja Parkkista (15.9.2013). Toiminnassa tunnistettiin vuoden painopisteet mutta myös useamman vuoden jatkumo:
“Nuortimo kuvailee Vasopia paikallisten toimijoiden löyhäksi yhteenliittymäksi. – Vasop on kasvanut tosi vahvasti viimeisen viiden vuoden aikana. On enemmän valtakunnallista toimintaa, vasemmistotoimijat tuntevat paremmin vertaisensa muissa kaupungeissa. Entiset puheenjohtajat Alatalon Eliisa ja Katri Immonen tekivät paljon töitä, että rakenne vakautuu.”
Vuonna 2014 hallitus aloitti Parkkisen johtamana. Vuodelta ei ole säilynyt kaikkia pöytäkirjoja, mutta aktiivinen toiminnan jatkuminen tulee selväksi. Kyseessä oli myös edarivaalien kannalta hiljaisempi vuosi. Kataisen niin kutsuttu sixpack- hallitus istui vielä jonkin aikaa, mutta vuonna 2014 Vasemmistoliitto lähti hallituksesta. Tätä Vasop kommentoikin Maaliskuussa Facebookissaan: “Ihanaa leijonat ihanaa. Vasemmistoliitto ei suostunut kehysriihen kyykytyslinjoihin ja lähti hallituksesta. Vasop antaa aplodit suoraselkäisyydestä ja jää innolla odottamaan terhakkaa oppositiopolitiikkaa.”
Alkuvuonna Vasop järjesti Talvivassari!- nimisen tapahtuman, 22.2. Jyväskylässä. Tapahtuma noudatti jo tuttua seminaarimallia, ja puhujia tuli niin SYListä, SAMOKista, eduskunnasta kuin Greenpeacestäkin. Järjestetiinpä myös “pitkään odotettu” yhdenvertaisuusworkshop. Sitä ennen oli otettu kantaa jo Tampereen opiskelija-asumisen kiristymiseen: Tampereen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtajan mukaan TOAS ei hyväksyisi enää sosiaalitoimen maksusitoumusta vuokratakuuksi, joka kirvoitti kannanoton Vasopiltakin.
Keväällä Vasop yhtyi Vihreiden, Vasemmistonuorten ja Keskustan nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa yhteiseen kannanottoon liittyen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävään vapaakauppasopimuksen avoimuuden puutteeseen. Myöhemmin Vasop otti kantaa Keskustan opiskelijaliiton kanssa hallituksen päätöksiin leikata niin ylioppilaiden asunto- kuin terveydenhuoltosäätiöiltä. Samalla indeksikorotusta opintorahalle ei toteutetukaan. Kannaotossa ei hallituksessa olleiden puolueiden opiskelijajärjestöjä mukana ollut.
Huhtikuussa Vasop järjesti Etelä-Suomen vasemmistonuorten tiloissa 12.4. päivän keskittyen pelkästään perustulon ajamiseen ja keskustelun haltuunottoon. Keskustelussa aiheena oli niin Vasemmistoliiton perustulomalli, ay-liikkeen rooli kuin perustulomallin ajaminen opiskelijaliikkeen sisällä jo nyt – mistä löytyikin jo esimerkkejä. Kevään aikana Vasoplaisia osallistui myös mielenosoituksiin niin Vappuna, kuin maaliskuussa solidaarisusosoituksena Malmön feministisen mielenosoituksen puukotusten uhreille. Toukokuussa otettiin kantaa myös homo- ja transfobian vastaisena päivänä Suomen edelleen sakkaavasta ihmisoikeustilanteesta.
Kesäseminaari pidettiin 16-17.8. Kotkassa. Keskustelunaiheena oli duaalimallin kumpikin puoli sekä jo tulevan kevään eduskuntavaalit ja siihen liittyvä toiminta. Mielenkiintoista kyllä, YTHS:n leikkausten aiheisiin palattiin elokuussa, kun nyt poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ottivat hyvin laajalla rintamalla (perussuomalaisista liberaalipuolueeseen) kantaa rajuja leikkauksia vastaan – toisin kuin keväällä.
Vasopista nostettiin myös kritiikkiä Tampereen yhden korkeakoulumallin uudistusaikeista. Paikallinen opiskelijayhteisö pelkäsi, että uudistuksessa, jota ajettiin alustavalla tasolla pienen piirin joukossa, toistettaisiin yliopistolain rakenneuudistusten virheet. Syksyllä ajankohtaisena asiana Vasopille oli uuden pääsihteerin palkkaaminen Jussi Nuortimon tilalle. Pääsihteeriltä edellytettiin “multitaskaamisen” osaamista – avustamista seminaarien, lausuntojen, hallinnon ja tapahtumien järjestämisen kanssa. Haku aloitettiin lokakuussa ja hallitus valitsi 19.11. pääsihteeriksi istuvan puheenjohtajan Tiina Parkkisen määräaikaisena maaliskuuhun 2017 saakka.
SYL:in liittokokouksessa Vasoptaustaiset delegaattijäsenet pääsivät iloitsemaan siitä, että liiton tiettävästi ensimmäiseksi vasoplaiseksi puheenjohtajaksi tuli valituksi Jari Järvenpää.
Saman kuun lopussa Turussa järjestettiin Vasopin liittokokous. Puheenjohtajaksi valittiin Pinja Laukkanen, varapuheenjohtajiksi Vihtori Suominen jatkavana ja uutena Hanna Hylkilä. Puheenjohtaja Laukkanen oli kokoustiedotteessa tarmokkaana lähtemään vaikuttamaan kohti kevään eduskuntavaaleja, sekä tuomaan AMK-taustaisena ylioppilaskuntien vasemmistolaisia vaalivoittoja myös opiskelijakuntien edarivaaleihin. Loppuvuodesta graafista ilmettä ja nettisivuja uudistettiin.
Yleisesti maksuton koulutus ja sen tärkeys oli jo aiempaa enemmän haastettuna Kataisen/Stubbin hallituksen (2011-2015) aikana. Antti Kettunen muistelee, että etenkin EU/ETA maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut (jotka sittemmin toteutuivat), mutta myös aikomukset tehdä opintotuesta yhä lainapainotteisempaa puhuttivat Vasopissa.
“SYL ja SAMOK esittelivät poliittisille opiskelijajärjestöille Akavan saunalla kompromissia, jolle haettiin hyväksyntää. Opintotuesta vastanneella ministerille Paavo Arhinmäelle ei kuitenkaan heikennykset sopineet” , muistelee Kettunen. Opintotuen heikennysten tuolloisen torppaamisen voikin laskea yhdeksi Vasopin viiteryhyhmän voitoista.
Myös vuosina 2012-2015 hallituksessa toiminut Aleksi Karppinen muistelee aikaansa Vasopissa ja toiminnan painopisteitä: “opiskelijaliikkeen kysymykset olivat tuolloin hyvin tavanomaisia opintotuen lainapainotteisuuteen ja sen tasoon liittyviä asioita, jonka lisäksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksuttoman koulutuksen puolustaminen oli keskeinen – sekin hävitty – kamppailu. Myös yliopiston sivistyksellisen merkityksen korostaminen oli keskeistä.”
2015-2016: “Toivotaan, että #koulutuslupaus todella ulottuu ensi kaudelle asti”
Vasemmisto-opiskelijoiden hallitus tammikuussa 2015 (Kuva: Vasemmisto-opiskelijoiden Facebook)
Artikkelin kaksi viimeistä tarkasteluvuotta sijoittuvat kirjoittamishetkestä noin vuosikymmenen taakse. Näinä vuosina Vasemmistolainen opiskelijaliike kasvoi mutta vuosia varjosti myös muutosten tuulet – etenkin Sipilän hallituksen opiskelijaleikkaukset ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kehitys liittyen muun muassa pakolaispolitiikkaan ja kasvaneeseen rasismiin väritti sitä. Toimintaenergiaa kului paljon koulutusleikkausten vastustamiseen. Toisaalta Vasopin jäsenmäärä pysyi kasvussa ja ja järjestö aktivoitui sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2015 Vasop myös nimesi ensi kertaa järjestölle ja sen tapahtumiin häirintäyhdyshenkilöt.
Hallitus kokousti vuoden ensimmäistä kertaa Oulussa 24. tammikuuta ja nimesi riveistään eustajistovaaleja varten vastaavat henkilöt. Vuoden aikana Vasopin Aleksi Karppinen toteuttikin visuaalisen ilmeen edarivaaleja varten edellisen vuoden tavoin. Alkuvuodesta kritisoitiin jo maaliviivalle nilkuttavaa Stubbin hallitusta kovin anoin.
Helmikuussa Vasemmisto-opiskelijat perusti kansallisen perustulo-työryhmän, johon haettiin avoimella haulla osallistujia pohtimaan perustuloon liittyviä linjauksia. Työryhmän oli tarkoitus toimia pääosin etänä, mahdollisilla lähitapaamisilla höystettynä. Keväällä sekä translaki että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimien puuttuminen sai Vasopin ottamaan kantaa.
Helmikuussa Pinja Laukkanen osallistui nyt jo surullisenkuuluisan #koulutuslupaus – kampanjan starttitapahtumaan. Maaliskuussa Vasop osallistui myös onnistuneeseen mielenosoitukseen opintotuen puolesta– eduskunta nimittäin käsitteli esitystä rajata opintorahan saamista vain yhteen tutkintoon. Mielenosoitusta kommentoitiin Vasopin Facebookissa: “Toivotaan, että #koulutuslupaus todella ulottuu ensi kaudelle asti. Vasop aikoo kamppailla leikkauspolitiikkaa vastaan niin kauan kun sitä tehdään”. Vasop nostikin kevään kaudella sitä, kuinka yli 90% eduskuntavaaliehdokkaista oli sitä mieltä, että korkeakoulutuksen rahoituksesta ei tule leikata enää yhtään, eikä opintorahasta tulisi tehdä lainapainotteista. Maaliskuussa Poliittiset ja sitoutumattomat opiskelijajärjestöt ottivat myös yhdessä kantaa siihen, että koulutus olisi yksi vaalien kärkiaiheista.
Vuoden ensimmäinen iso tapahtuma, Talvivassari, järjestettiin maaliskuun 7-8. päivä Tampereella. Siellä puhuttiin muun muassa TTIP-sopimuksen vastustamisesta (EU:n ja USA:n tuolloin neuvottelussa olleesta vapaakauppasopimuksesta) sekä vuoden aikana tulevista vaaleista, ja samoihiin aikoihin avattiin myös Vasemmisto-opiskelijoiden (valitettavasti jo nyt kadonneet) omat eduskuntavaalisivut – olivathan vaalit edessä jos huhtikuussa. Tällä sivulla julkaistiin niin Vasopin eduskuntavaalikärjet vuodelle 2015 kuin ehdokkaiden blogauksia.
Kevät toi pettymyksen, kun maahan muodostettiin porvaripohjainen hallitus– ja jo kuukausi vaalien jälkeen oli selvää, että mistään #koulutuslupauksesta ei voitu enää puhua – päin vastoin. Sipilän hallitusneuvotteluissa linjattiin ensi töiksi EU- ja ETA- maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut. Vasop mutta myös Vasemmistonuorten toukokuun liittokokous otti kantaa porvarihallituksen uusista linjauksista. Vasopin hallituksen kokoustaessa Helsingissä toukokuussa kirjoitettiinkin someen: “seuraavana neljänä vuotena luultavasti [on] siis tiedossa suuria heikennyksiä ainakin opiskelijoiden, nuorien, työttömien ja maahanmuuttajien asemaan. Taistellaan yhdessä oikeistolaista ja konservatiivista politiikkaa vastaan!”
Vasoplaiset eivät jääneet toimettomiksi retoriikan koventuesa. Aleksi Karppinen muisteleekin nyt 2020-luvulla reaktiota koulutusleikkauksiin:
“Kun hetki vaalien jälkeen tuli ennakkotiedot valtavista koulutusleikkauksista, teki muutamiin (nyt jo entisiin) Vasop-aktiiveihin kytkeytyvä Opiskelijan Muisti -sometili SYL:n ja SAMOK:in kuvia käyttäen julkaisun, joka saavutti lyhyessä ajassa tuohon aikaan käsittämättömät 500 000 näyttökertaa. Päivityksestä puhuttiin niin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kuin eduskunnan täysistunnossa. Vihreät sanoo nostaneensa ensimmäisenä koulutusleikkaukset julkisuuteen, vaikka todellisuudessa se oli Opiskelijan Muisti, joka sai mediassa lumipalloefektin käyntiin. Samalla ei ole liioiteltua sanoa, että Vasop teki koulutuslupauksen rikkomisen jälkeen edunvalvonnassa sen, mitä instituutioissa olevien opiskelija-aktiivien olisi pitänyt uskaltaa tehdä.”
Karppisen mukaan Koulutuslupaus-kampanjassa tiivistyi se, miten opiskelija-aktiivit tasapainottelevat enemmän ja vähemmän onnistuneesti edunvalvonnan ja suututtamisen välttelyn välillä – lupaukset rikottiin, mutta päättäjistä kerättyjä kuvia ei käytetty kampanjan tekijöiden toimesta juuri mihinkään.
Vasopin 25-vuotisjuhlavuoden ja 2020-luvun näkökulmasta on mielenkiintoista myös, että toukokuussa mainostettiin Vasopin tulevia 15-vuotisjuhlia, jotka järjestettäisiin 5.9.2015. Järjestö keräsi muistoja jäsenistöltä ja alumneilta, ja juhlien yhteydessä oli tarkoitus julkaista myös “järjestön historiaa valottava antologia”, jossa olisi “erimittaisia kirjoituksia 2000-luvun vasemmistolaisesta opiskelijatoiminnasta”. Antologia on ehkä kadonnut historian uumeniin, mutta juhlilla käytetyt samat vieraskirjat olivat jälleen käytössä Vasopin 25-vuotisjuhlilla syyskuussa 2025.
Elokuu alkoi poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteiskannanotolla veroparatiisien kitkemiseksi. Vasopin toiminta oli hyvin näkyvää tapahtumien ja kabinettien lisäksi myös kaduilla. Vasop osallistui useampaan koulutusleikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen, muun muassa 15.6. ja 18.8. Sen lisäksi ammattiliitot SAK, Akava ja STTK järjestivät mielenilmaisun hallituksen toimia vastaan, johon Vasop osallistui Helsingin vasemmistonuorten sekä Sitoutumattoman vasemmiston kanssa 18.9.
Syyskuussa toimintaa riitti: Vasplaisten (ja koko korkeakoulukentän) piirissä puhutti leikkausten lisäksi mm. Helsingin yliopisto, valtion leikkauksia seurannut päätös aloittaa YT-neuvottelut 1200 henkilön vähentämiseksi työvoimasta sekä useita viikkoja kestänyt leikkausten vastainen valtaus. Kuun alussa järjestettiin myös 4-5-9. Vasopin kaksipäiväinen seminaarin ja 15-vuotisjuhlien yhteistapahtuma Helsingissä. Ennen juhlia järjestettiin seminaari, missä kouluttauduttiin tulevia edustajistovaaleja varten. Itse juhlat olivat kaksipäiväisen tapahtuman toisen päivän iltana, josta jatkettiin vielä jatkoille Uuden ylioppilastalon Kupoliin.
Edustajistovaalitulokset olivat varsin hyvät ja mainittakoon, että esimerkiksi Metropolian ammattikorkeakouluun perustettiin uusi punavihreä lista. Hallitus kokoontui vaalikokoukseen 28. marraskuuta, jolloin puheenjohtajana jatkavan Laukkasen lisäksi valittiin mm. varapuheenjohtajiksi Toni Asikainen ja Rosa Heikkinen ja hallituksen jäseniksi Hanna Hylkilä, Mikael Kinanen, Noora Nousiainen, Joel Lindqvist, Lauri Linna, Matthew O’Loughlin sekä Ilona Taubert ja varajäseniksi Tuomas Hiltunen ja Jari-Pekka Kanniainen. Ennen vuoden päättymistä Vasop kehotti osallistumaan usealla paikkakunnalla 1.12. järjestettäviin koulutusleikkauksia vastustaviin mielenilmauksiin.
“ Vasop tarjosi paikallisten listojen käyttöön graafista ilmettä, jonka lisäksi hallituksessa keskusteltiin vaalikampanjoinnista ja hyvistä käytännöistä. AMK-listoja ei tuohon aikaan ollut monessa paikassa ollenkaan, ja niiden perustaminen oli käytännössä hyvin vaikeaa toimijoiden puuttuessa. Muistan erityisesti vuosien 2013 ja 2015 edustajistovaalit, joissa vasemmistolaiset listat eivät menestyneet erityisen hyvin, mutta ei myöskään erityisen huonosti”, Muistelee Aleksi Karppinen edustajistovaalilistojen tukemista.
Toiminnan jatkuessa uuden hallituksen voimin vuonna 2016 tahti ei ainakaan hidastunut – päin vastoin. Kannanottoja ja vaikuttamista Sipilän hallituksen heikennysten johdosta tupsahteli tuon tuosta. Sen lisäksi toiminta kehittyi ja järjestön yleiskokous oli huomattavan iso, sisältäen uuden poliittisen ohjelman, liittymisen monen järjestön jäsenjärjestöksi ja muun muassa strategian hyväksymisen, jota hallitus työsti koko vuoden. Hallitus kokousti ainakin seitsemän kertaa, ja Vasopin alaisuudessa toimi niin taloudellisen suunnittelu- kuin perustulo- työryhmä. Järjestö kehitti sisäisiä toimintatapojaan ja vakinaisti niitä.
Vasop alkoi käyttää nykyisenkaltaisia sisäisiä järjestelmiä ja esimerkiksi Instagramia nyt myös ensi kertaa. Saavutettavien lähteiden määrä tätäkin tekstiä varten kasvaa tässä vaiheessa huomattavasti. Vasop perusti Facebookin ja Twitterin ja sen ryhmän lisäksi nyt myös Instagramin. Someen postattiin aktiivisesti – hallituksen järjestäytymisestä, mielenosoituksista, tapahtumista ja teemapäivistä, poliittisen ohjelman ja strategian työstämisestä, Vasemmistoliiton puoluekokouksesta ja merchstandista siellä.
Somessa juhlittiin myös uutta toimistotilaa “Kurvin kommuunia”, missä toimi Vasopin lisäksi KV-solid, Libero, Pinskut ja Etelä-Suomen vasemmistonuoret. Viestintää oli vuonna 2016 ensi kertaa myös (Mikael Kinasen toteuttamien) videoiden muodossa etenkin puoluekokouksen alla. Puheenjohtaja Laukkanen puhui opiskelijoiden tilanteesta myös puoluevaltuustossa ja oli näkyvänä Kansan Uutisissa. Facebookin lisäksi viestinnässä korostui erilaiset nostot liittyen opiskelijoiden mielenterveyteen ja etenkin yliopistojen irtisanomisiin ja leikkauksiin – elettiin monella tapaa turbulentteja vuosia.
Vuoden alussa hallitus järjestäytyi kaksipäiväisessä tapahtumassa ja otti kantaa muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa MV-lehden boikotoinnin puolesta. Helmikuussa puhutti Tampereen, Lapin ja Lappeenrannan aikeet yhdistellä korkeakouluja – Vasop kantoi huolta sen vaikutuksista korkeakouludemokratiaan. Vasop oli julkisoikeudellisen yhteisömallin kannalla. Seminaari puhujineen ja tulevan Vasemmistoliiton puoluekokouksen juonimisen kanssa höystettynä järjestettiin taas maaliskuussa, tällä kertaa Jyväskylässä. Keväällä Vasop etsi myös jäseniä kaikille jäsenille avoimeen työryhmään. Työryhmän tehtäviin kuului koordinoida syksyn tulevia edustajistovaaleja. Keväällä Vasop jatkoi myös kannanottojaan globaaleista asioista, vaatien muutaman muun järjestön kanssa Länsi-Saharan itsenäisyyden tunnistamista.
Opintotuen aiheet puhuttivat toki keväälläkin. Koulutuksen puolesta marssittiin 9.3. mielenosoituksessa, minkä lisäksi Vasemmistonuoret ja Vasop ottivat yhdessä kantaa ns. Roope Uusitalon selvityksen antiin, joka heikentäisi opintotukea yhä enemmän. Tämän teeman kanssa kamppailu jatkuikin vuoden aikana. Sen lisäksi pääsihteerin pesti päättyi huhtikuussa, ja puheenjohtaja Laukkanen hoiti siihen liittyviä asioita ennen uutta rekryä. Yhteiskunta- ja vaikuttamisteemoihin keskittyvä kesävassari-seminaari järjestettiin Helsingissä toukokuussa. Tapahtuma oli kaksipäiväinen. Toisena päivänä hallitus keskittyi järjestöllisiin kehittämisaisoihin ja tulevan vuoden suunnitteluun.
Elokuussa maan ammatilliset oppilaitokset protestoivat laajasti leikkauksiaan vastaan. Vasop ottikin kantaa ulosmarssien ja mielenosoitusten puolesta ja tuomitsi valtion leikkaukset jyrkästi. Uuden pääsihteerin rekrytointi starttasi elokuussa, ja kolmivaiheisen haun jälkeen uudeksi pääsihteeriksi valittiin syyskuussa varapuheenjohtajan paikalta Toni Asikainen. Tuore pääsihteeri Asikainen kommentoi valintaansa: “Näen Vasopissa valtavan potentiaalin; tekemistä ja kehitettävää on paljon, ja odotan innolla tulevia haasteita. Pääsen tekemään merkittävää työtä itselleni tärkeän järjestön eteen sekä kokemustani ja osaamistani vastaavien tehtävien parissa”.
Lokakuussa Vasop järjesti Eriarvoistava koulu- nimisen teemaseminaarin Tampereen metallityöväen tiloissa, jonka kaksipäiväinen kattaus koostui useasta puhujasta osaajien, virkahenkilöiden ja opiskelijapolitiikan kentältä . Seminaarissa käsiteltiin “mm. tasa-arvotyötä peruskoulussa, koulutuksen maksuttomuutta ja korkeakoulutuksen esteettömyyttä.” Myös syksyn yleiskokouksen (johon viitattiin tässä ensi kertaa sen asianmukaisella nimellä ottaen huomioon tuolloinen järjestömuoto) asiakirjoja käytiin läpi. Syksyllä Vasopin lisäksi muita nuorisojärjestöjä puhutti poliittinen väkivalta, ja Vasop kannusti peli Poikki! – mielenilmaukseen osallistumiseen.
Yleiskokous oli tällä kertaa jo lokakuussa Turussa, ja siellä tehtiin aimo kasa erilaisia päätöksiä. Kokouskutsussa mainostettiinkin hiukan humoristisesti, että yleiskokous aikoo laittaa “tilit tasan menneen kanssa jatkotyöstämällä vallankumousta” (eli luultavasti hyväksyttiin tilinpäätökset ja toimintakertomukset). Yleiskokous valitsi puheenjohtajaksi vuodelle 2017 tietojenkäsittelytieteitä opiskelevan Pekka Rantalan ja varapuheenjohtajaksi Ida Akkilan sekä Toni Mäkisen. Hallituksen jäseniksi valittiin Emmi Alho, Milla Knuuti, Jori Leinonen, Joel Lindqvist, Lauri Linna, Aatu Puhakka sekä Jasu Setälä. Varajäseniksi valittiin Samuel Drake, Rosa Heikkinen, Titta Hiltunen, Noora Nousiainen sekä Ilona Taubert.
Yleiskokous hyväksyi järjestön strategian, uutena myös keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman ja päätti liittyä niin Allianssin (nykyinen Nuorisoala ry), Seta ry:n, KV-solidin eli Kansainvälisen solidaarisuustyön kuin KSL- kansan sivistystyön liiton jäseneksi. Pohja tulevaisuudelle olikin siis entistä vankempi. Vastavalittu puheenjohtaja Rantala kommentoi valintaansa: “Meidän on rohkeasti taisteltava vastaan hallituksen viestin ollessa, että opiskelijat ovat laiskoja, aikaansaamattomia nyhveröitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei pitäisi olla tilaa ihmisryhmälle, jota jatkuvasti poljetaan ja jota kaiken päälle kehotetaan aktiivisesti elämään velaksi”.
Ennen vuoden loppua marraskuussa Vasop oli mukana Vasemmistonuorten kanssa tutustumassa Brysselissä Euroopan vasemmistopuolueen toimintaan. Edustajistovaalit tuottivat jälleen tulosta, ja esimerkiksi Helsingin yliopiston Sitoutumaton Vasemmisto sai historian parhaan tuloksensa kahdeksalla paikkamäärällä. Toisaalta Vasop nosti vielä vuoden lopusa esille Sipilän hallituksen tulevia leikkauksia opiskelijoita kohtaan, jotka eivät vain ottaneet loppuakseen. Selvää oli, että työtä riittäisi tuleville vuosille. Vuoden lopussa ja täten tämänkin artikkelin tarkastelujakson lopussa Vasopin jäsenmäärä oli 550-600 henkilön paikkeilla.
Vasopin jakotavaraa Vasemmistoliiton puoluekokouksessa 2016 (Facebook)
2010-luvun toimintaan liittyy vahvasti myös SYL:in liittokokoukset sekä niihin kytkeytyvät neuvottelut – eli käytännössä delegaatiohin osallistuvien mahdollinen äänestyskäyttäytymisen neuvottelu erilaisilla diileillä neuvottelukuntien, eli sekä intressiryhmien (kuten poliittiset opiskelijajärjestöt) että ylioppilaskuntien kesken. Eri delegaatiot olivat osallistuneet tai kieltäytyneet tällaisista neuvotteluista vaihdellen, mutta ne palasivat 2010-luvun alussa isommaksi osaksi liittokokouksia.
Myös Vasop vastusti näitä neuvotteluita etenkin tarkastelujakson alussa, vahvastikin. Jussi Nuortimo muistelee aikaansa Vasopissa ja SYL- neuvotteluissa: “Olen tainnut olla SYLin liittarissa lähes joka vuonna 2007-2014. Vasop-yhteistyö oli niinä vuosina nimenomaan löyhä tapa järjestää yhteistyötä liittokokouksessa. SYLissä oli todella vahva neuvottelukulttuuri – diilit oli tiukkoja, neuvottelut armottomia tai pelimäisiä ja meno kovaa. Vasop joka tapauksessa oli yksi varhaisia, ellei ensimmäinen, ryhmittymä joka noihin aikoihin halusi irtisanoutua tästä ja kieltäytyi neuvotteluihin osallistumisesta. Delegaatteja oli toisaalta aika vähän, ja Vasop-taustaisia hallitukseen pyrkijöitä vielä vähemmän.”
Vasop lähti kuitenkin hallituspaikkojen ja äänimäärien laskun neuvotteluun mukaan. Neuvotteluissa oli Vasoplaisille aluksi ensin opeteltavaa ja sen salat aukesivatkin toimijoille vasta pikkuhiljaa.
Nuortimo muistelee kuinka vuonna 2010 (Nuortimon ollessa HYY:n hallituksen varapuheenjohtaja ja neuvottelija) Vasopin neuvottelija Veikko Eranti ja vihreiden Lotta Kortteinen keräsivät taakseen monimuotoista koalitiota, tarkoituksena äänestää SYL:in puheenjohtajaksi suurta suosiota nauttiva Katri Korolainen. “Mukana oli Vasopin ja vihreiden lisäksi, sekalainen liittouma teekkareita, salaa delegaationsa pettäneitä vasemmistolaisia kokousedustajia periferiaryhmästä [alueellinen ryhmittymä] ja ennen kaikkea liittarin paras matemaattis-looginen osaaminen ja aikansa edistynein STV:n laskentaexcel. En vitsaile.” Vuoden 2010 liittokokousneuvottelu-excel joka otti tarkasti huomioon myös uuden siirtoäänivaalitavan, jäi ilmeisesti kiertämään järjestöön jonkinlaisena perinteenä kaikessa legendaarisuudessaan – ja johti lopulta haluttuun lopputulokseen. Neuvotteluita jatkettiin myös vuonna 2011, jolloin tulos ei kuitenkaan ollut yhtä mielekäs.
Vasop jatkoi ja kehitti neuvottelutaktiikoitaan myös vuonna 2012-2014 ja kasvatti pikkuhiljaa uskottavuuttaan muiden delegaatioiden silmissä. Nuortimo toimi näinä vuosina Vasopin neuvottelijana, ja ryhmien ja delegaatioiden välisten neuvottelujen käyttämistä ja kehittämistä pidettiin luontaisena tapana saada myös poliittista valtaa valittujen henkilöiden kautta. Neuvotteluihin liittyi toki myös nykynäkökulmasta aika dramaattisia käänteitä ja poikkeuksellista kovuutta ja rankkuutta hakijoille. Useampi vanhempi toimija muistelee, kuinka ehdokkaita painostettiin vetäytymään vaaleista, kun taustaylioppilaskunta oli todennut ettei valinta onnistu, ja vaaleista itse poisvetäytyminen oli ainoa tapa säilyttää neuvotteludiilii. Nuortimo muisteleekin, että Vasopin 2010-luvun alussa lanseeraama ehdollinen neuvottelusitoomus, joka helpotti tätä, oli käytössä jonkin aikaa.
“Liittokokouksilla – ja niissä neuvottelemisella tai neuvottelemattomuudella – oli ainakin noina vuosina suuri merkitys Vasopin toiminnan kannalta, koska järjestöllä oli omaa toimintaa pitkään selkeästi vähemmän kuin muilla poliittisilla opiskelijajärjestöillä. Verkostojen, yhdessä tekemisen ja resurssien kasvaessa myös toiminta opiskelijaliikkeen isojen tapahtumien ulkopuolella alkoi kasvaa ja kukoistaa…” “…Vasop teki varhaisista vuosistaan lähtien melko aktiivisesti asioita myös SAMOKin puolella, mutta koska meillä ei pitkään ollut kovin suuria edustajamääriä ja liittarin dynamiikka oli erilainen, jäsentyi toiminta etenkin alussa nimenomaan SYLin liittarin ympärille.” Muistelee Nuortimo.
Vuoden 2016 SYL-liittokokoukseen liittyikin jo neuvotteluperinteen murtumista osittain tahattomasti Vasopin toimesta. Ensin Vasop olikin ilmoittanut vahingossa tukevansa henkilöä SYL:in hallitukseen, jota se ei ollut hallituksen kesken täysin konsensuksessa hyväksynyt. Vasop olikin mukana tahattomasti murtamassa neuvotteluiden “diiliä”, kun kokouksessa äänestettiinkin “matemaattisen epätodennäköisesti” juuri sellaista ehdokasta suuressa määrin, jonka läpimeno riitti murtamaan olemassa olevan diilin.
Muutaman vuoden kuluessa neuvottelumallista luovuttiinkin, ja vuodesta 2019 lähtien SYLin liittokokous on pikkuhiljaai sitoutunut neuvottelemattomuuteen henkilövalinnoissa. Mutta tämän artikkelin tarkastelujaksolla neuvottelumalliin kuului Vasopin osalta aluksi sen vankka vastustaminen, sitten siihen osallistuminen onnistuneestikin, ja lopulta osittain sen tahatonta murtamista.
LOPUKSI
Vasop mielenosoittamassa koulutuksen puolesta vuonna 2015 (Kuva: Vasemmisto-opiskelijoiden Facebook)
“Jälkikäteen ajateltuna näen kuuluvani tietynlaiseen vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen välisukupolveen, joka aktivoitui toimintaan 2010-luvun taitteen suurten yliopistolakikamppailujen ja Sipilän hallituksen massiivisten koulutusleikkausten välisinä hiljaisempina vuosina. Tämä oli myös aikaa ennen akateemisen intersektionaalisen feminismin suurta läpimurtoa, mikä politisoi uudella tavalla luokkakysymykset sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä.” –Aleksi Karppinen ajastaan Vasopissa
Vasemmisto-opiskelijoiden historiaa tarkastellessa ajanjakso 2009-2016 ei suinkaan ole merkityksetön aika. Opiskelija-aktiivien vaihtuvuuden sykli on vain niin nopeaa, että tämänkin aikajakson sisään mahtuu useita sukupolven vaihdoksia toiminnassa. Samalla toiminta kehittyi eteenpäin “välisukupolvenkin” aikana. Vaikka tämä artikkelisarja keskittyy Vasopin ydinjärjestön toimintaan, on syytä aina huomioida, että paikallisjärjestöillä ja -listoilla, sekä tulevilla jäsenjärjestöillä on oma rikas historiansa, jossa olisi myös tutkimisen aihetta
Vuosiin 2009-2016 mahtuu myös järjestötoiminnan murros: kun ensimmäisinä vuosina julkaistiin vielä omaa lehteäkin ja saatettiin lähettää kirjepostia, oli vuonna 2016 sosiaalinen media ja etenkin Facebook ollut jo useamman vuoden toiminnassa. Toisaalta pöytäkirjoista suurin osa puuttuukin niiltä vuosilta, kun hyppy fyysisestä sähköiseen tapahtuu, mutta sen jälkeen lähteiden määrä kasvaa moninkertaiseksi. Tarkastelukauden loppupuolta leimasi toiminnan kasvun ja sosiaalisen median korostuksen lisäksi viestinnän ketteryyden kasvu ja aiempaa vahvempi osallistuminen erilaisiin mielenilmauksiin.
Vasop piti yllä usein teemoja, joiden olemassaoloa haastettiin suoraan: maksutonta koulutusta, tietä kohti perustuloa, ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Vuosien voi katsoa nykykontekstissa olleen täynnä sekä voittoja että häviöitä. Vaikka opiskelijoiden oikeuksissa ja toimeentulossa on otettu takapakkia, toiveet ja työ vähemmistöjen oikeuksien ja opiskelijoiden vasemmistolaisen mobilisoinnin puolesta ovat selkeästi tuottaneet hedelmää.
Loppujen lopuksi Vasopissa kamppailtiin paljolti samojen huolien kanssa kuin nykyään: viidentoista vuoden takaista poliittista ääntä ja toimijuutta käsitellessä tulee ilmi niin globaalin kapitalismin kriisin syventyminen, vähenevät vaikutusmahdollisuudet, sosiaalisen ja taloudellisen aseman heikkeneminen kuin yleinen näköalattomuuskin. Vaikuttamistyö SYL:in ja SAMOK:iin tyylisissä viiteryhmissä oli ahkeraa. Aikaikkunaa tutkiessa on nähtävissä merkittävää poliittisen kentän murrosta, jossa myös 2020-luvulla toimitaan: äärioikeistolaisen retoriikan nousu ja sosiaaliturvan vahva kyseenalaistaminen. Taistelu ei todellakaan siis ole vieläkään ohi, etenkään tarkastelujakson viimeisten vuosien aikana vauhti saaneiden koulutusleikkausten saralla.
Vasemmisto-opiskelijoiden toiminta kasvoi kuitenkin tasaisesti, kuten Antti Kettunen 25-vuotisjuhlien alumnin puheessaan muisteli: “Pidempään puolueessa toimineet muistavat ajan, jolloin Vasemmisto ei voittanut koskaan ja puolueesta puhuttiin auringonlaskun puolueena. Merkittävää on, että toimijoille Vasop tarjosikin uuden voittavan vasemmiston mallin. Paikkamäärät kasvoivat edustajistoissa vuosi vuodelta ja Vasop oli suurin poliittinen ryhmä jo tuolloin.” Siihen, miltä toiminta näytti tämän jälkeen, vuosina 2017-2025, palataan artikkelisarjan viimeisessä osassa.
Sakari Bister
kirjoittaja on Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja ja opintojen loppuun saattamista ja gradua vaille oleva Filosofian maisteri Historian oppiaineesta. Hänen tarkoituksenaan on vielä jokus viimeistellä artikkelisarja, jahka siihen on aikaa näin 2020-luvun puolen välin opiskelijavaikuttamisen kiireiden keskeltä.
Vasop kiittää juhlasyksyn ja vuosijuhlien sponsoreita Yrjö Sirolan Säätiötä, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry:tä, Ficom ry:tä sekä JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat- ryhmää.
Lähdeluettelo:
–Sähköpostihaastattelut: Eliisa Alatalo, Aleksi Karppinen, Jussi Nuortimo & Antti Kettunen
kirjalliset lähteet
–Vasemmisto-opiskelijoiden fyysinen arkisto (tallella olevat pöytäkirjat, muistiot ja muistiinpanot)
–Vasemmisto-opiskelijoiden sähköinen arkisto
–Vasemmisto-opiskelijoiden sosiaalisen median kanavat
–Antti Kettusen puhe Vasopin 25-vuotisjuhlilla 13.9.2025
–Kansan Uutiset