Vasemmistoliiton puoluekokous päättyi sunnuntaina 23.11. Kokous aloitettiin etäosiolla 14.11. ja kokousviikonloppu järjestettiin Vantaan Martinlaakson kulttuurikeskus Martinuksessa 21.-23.11.
Puolueen johdossa valittiin yksimielisesti jatkamaan Minja Koskela. Varapuheenjohtajisto uudistui jännittävien äänestysten jälkeen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kuopiolainen kansanedustaja Laura Meriluoto, joka voitti jännittävässä äänestyksessä oululaisen kollegansa Jessi Jokelaisen.
Toisen varapuheenjohtajan valinta oli yhtälailla jännittävä. Pidin ennakkosuosikkina kajaanilaista Miikka Kortelaista, joka on toiminut puoluevaltuuston puheenjohtajana edeltävät kuusi vuotta. Äänestyksessä edelle kiilasi kuitenkin Varsinais-Suomen Kemiönsaarella huiman kuntavaali- ja aluevaalituloksen aikaansaanut Otto Bruun. Bruun on ammatiltaan yliopistotutkija.
Kolmannen varapuheenjohtajan paikalle äänestettiin Miikka Kortelainen. Jännittävät henkilövalinnat kruunasi tamperelaisen Mitja Tapion valinta puoluevaltuuston johtoon. Ehdokaskaarti puoluevaltuuston johtoon oli kattava ja laadukas ja varapuheenjohtajiksi valittiin Nea Hakala ja Jari Heiskanen.
Puoluehallitukseen valitut on julkaistu vasemmistoliiton sivuilla, kuten myös uuden puoluevaltuuston kokoonpano.
Puolueen nuorentuminen sai taas lisävauhtia
Hallitsevana teemana puoluekokouksessa tuntui olevan puolueen johtokaartin nuorentuminen. Puheenjohtajistosta iäkkäin on 41-vuotias Otto Bruun. Myös puoluehallituksen jäsenet ovat enemmistöltään alle 40-vuotiaita. Puoluevaltuuston puheenjohtajiston “ikänestori” on Jari Heiskanen, 45, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja alle 30-vuotiaita.
Joillekin kokousedustaijlle saattoikin tulla tuntemus siitä, että vanha kaarti sysättiin syrjään. Kokousedustajissa näkyi puolueen jäsenkunnan nuortuminen ja painottuminen Etelä-Suomeen. Helsingin jäsenmäärä on kasvussa.
Moni luottamustehtäviin valittu on toiminut vasemmistonuorissa edellisen vuosikymmenen aikana. Puolueisiin muodostuu usein helposti jonkinlainen runko, jonka toimijat tuntevat toisensa pitkältä ajalta. Nyt esiin nousi nykyisten kolmekymppisten sukupolvea, johon verrattuna itsekin tunnen oloni vähän vanhaksi.
Vasemmistoliitto on jälleen yhden sukupolvenvaihdoksen edessä, tai jatkuva sukupolvenvaihdos nytkähti ison askeleen eteenpäin. Tämä näkyi myös päätöksissä. Puoluekokous päätti esimerkiksi ottaa kantaa kannabiksen laillistamisen puolesta, vaikka tarjolla oli myös maltillisempi vaihtoehto, joka sekään ei perustunut nykyiselle rankaisevalle huumepolitiikalle, vaan haittojen vähentämiselle ilman varsinaista laillistamista.
Toinen asia, mikä eteni oli uudenlainen suhtautuminen Palestiinan kysymykseen. Puoluekokous hyväksyi aloitteen, jossa nostettiin esille myös vaihtoehto, että Palestiinaan perustettaisiin yksi yhteinen valtio ilman etnistä erottelua sekä israelilaisille että palestiinalaisille. Tämä näkemys eroaa perinteisestä esityksestä kahden valtion mallista, joka perustuu palestiinalaisvaltion perustamisen vuotta 1967 edeltävien rajojen mukaisesti.
Vasemmisto ei kuitenkaan ole unohtamassa perinteisiä työväenliikkeen teemoja. Päinvastoin, työelämän kysymykset olivat vahvemmin läsnä kuin pitkään aikaan. Puoluekokouksessa kirjattiin tavoiteohjelmaan mm. haittalisän maksaminen nollatuntisopimuksilla työskenteleville, mikä palautti vastentahtoisen osa-aikatyön politiikan agendalle. Asiahan oli pinnalla vuonna 2015 Operaatio vakiduuni -kansalaisaloitteen myötä, mutta jäi harmillisen vähäiselle huomiolle sen jälkeen. Lisäksi päätettiin esittää 15 euron minimituntipalkkaa.
Muokkaus: Palestiinaa koskevaa aloitetta koskevaa muotoilua tarkennettu 24.11. klo 22.22.