Toivottomuutta vuosien 1948 ja 1967 tappioiden jälkeen… *
Sellaisia johtajia tarvitaan, jotka eivät mittatilauspuvuissaan puhu puuta heinää, jotka eivät haali rahaa itselleen tai lähipiirilleen, jotka eivät ota vastaan lahjuksia eivätkä etuja.
Mistä sellaisia johtajia löytyisi?
Korruptio estää maailman konfliktien ratkaisut. On kyse sitten ilmastonmuutoksen torjunnasta, Iranin ja Irakin vesipulasta, Aasian tulvista ja supertaifuuneista, huonosti rakennetuista kerrostaloista ja ennen kaikkea sotien lopettamisesta – ne kaikki kilpistyvät korruptioon. Aina joku haluaa hyötyä toisten kustannuksella seurauksista välittämättä.
Korruptiota on joka puolella, ihmiset ovat joko ostettavissa tai heitä uhataan.
Ukrainan sota ja Palestiinan tilanne ovat ratkaisematta. Palestiinassa tilanne on myös katastrofaalinen, mutta palestiinalaiset on unohdettu, heistä kirjoitetaan enää hyvin vähän lehtien sivuilla. Israel jatkaa tappamista niin kauan, kuin viimeinenkin tyttövauva on tapettu ja koko alue täysin tuhottu. Naiset ovat tärkeitä, he lisääntyvät. Myös Israelin johtoa on syytetty korruptiosta.
Pääministeri Netanyahu ehkä ajattelee, että tämä on vasta alkua. Israelin oikeistopuolueiden tavoitteena on vallata naapurimaista suuria alueita, Jordaniasta, Syyriasta, Libanonista ja Egyptistä ja he perustelevat sen sillä, että heidän pitää puolustaa itseään. Osa heistä ajattelee, että tämä kaikki maa-alue kuuluu heille, se on heille Raamatussa luvattu. Israel on perustanut koko ajan uusia siirtokuntia Palestiinan alueille, Yhdysvallat on ainakin joskus aikaisemmin tuominnut siirtokuntien perustamisen, mutta ei ole tehnyt mitään. Kun katsoo viisikymmentä vuotta vanhaa karttaa alueesta, näkee, että siirtokuntia oli jo silloin tosi paljon, nyt ne ovat vain lisääntyneet.
Sionistiset siirtokunnat vallatuilla arabien alueilla vuoden 1974 loppuun mennessä.*
Mikään ei ole 50 vuodessa muuttunut, näin ajattelin ensin, mutta nyt näen, että kaikki on muuttunut vain huonompaan suuntaan.
50 vuotta sitten Palestiinan Vapautusrintamaan kuului ainakin viisi erillistä ryhmittymää, ehkä ne vastaavat nykyistä Hamas- ja Fatah- ryhmiä. Onko näiden ryhmien ja heimojen keskuudessa korruptiota? Minne kaikki avustusrahat menevät? Istuvatko heidän johtajansa Dubain huippuhotelleissa samaan aikaan, kun naiset ja lapset sairastuvat ja nälkiintyvät läpimärissä, kylmissä pakolaisteltoissa ja yrittävät tulla toimeen, miten pystyvät. Missä ovat heidän rehelliset johtajansa, jotka eivät ajattele itseään tai omaa heimoansa ja sukuaan? Miksi eri ryhmittymät jatkuvasti taistelevat keskenään?
Käsittämätöntä on se, että israelilaiset eivät ole kohdelleet palestiinalaisia tasapuolisesti, vaikka nämä ovat joutuneet jättämään alueensa Israelin valtion perustamisen jälkeen. Israel, joka on joutunut massamurhan ja joukkotuhonnan kohteeksi toisen maailmansodan aikana, on nyt itse sulkenut palestiinalaiset piikkilankojen taakse ja kohdellut heitä alempiarvoisina. En ymmärrä miksi tavalliset israelilaiset ovat antaneet tämän oikeistosiiven hallita politiikkaa. Nyt Hamasin hyökkäyksen jälkeen sen tietysti ymmärtää – Netanyahun politiikka on saanut lisää kannatusta.
Hamas hyökkäsi Israeliin ja tappoi julmasti 1200 siviiliä ja otti yli 250 panttivankia. Kahdessa vuodessa he eivät vieläkään ole palauttaneet kaikkia eläviä ja kuolleita vankeja omaisilleen. Israelin sorto palestiinalaisia kohtaan ja sen aiheuttama suunnaton viha oli alkusysäyksenä tälle hyökkäykselle, mutta kuka tai mikä valtio oli hyökkäyksen suunnittelijana ja taustavoimana, sitä emme ehkä koskaan saa tietää. Hyökkäys tapahtui Putinin syntymäpäivänä.
Perussuomalaiset sanovat, etteivät he voi kannattaa Palestiinan valtion tunnustamista, kun sellaista valtiota ei ole olemassakaan. Niinpä, miksikö sitä ei ole?
Syyllinen on Britannia ja sen kolonialismi. Kun Britannia luopui Palestiinan mandaatista ja Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, Palestiinan alue olisi pitänyt jakaa tasapuolisesti kahtia ja perustaa myös Palestiinan valtio.
Näin ei toimittu.
Yhdistyneet Kansakunnat ei myöskään päässyt yhteisymmärrykseen Palestiinan kohtalosta, vaikka sen olisi pitänyt toimia.
Jos joku rakastaa salaliittoteorioita, hän voisi ajatella, että tämä ruutitynnyri ja viha on tietoisesti aiheutettu. Juutalaiset haluttiin pois Englannista ja Euroopasta, Churchill halusi. Haluttiinko estää islamilaisen maailman kehittyminen ja varmistaa raaka-aineiden saatavuus ja hallinta, haluttiinko tahallaan järjestää vihapesäke Lähi-Itään, että saadaan aseita tuhottua ja myytyä lisää? Jokainenhan ymmärtää, mitä vuosikymmenten sorrosta seuraa.
Käsittämätöntä on myös niiden Lähi-Idän valtioiden toiminta, joilla olisi ollut varaa puuttua asioihin ja vaatia Palestiinan alueen tasapuolista jakamista kahdeksi valtioksi ja palestiinalaisten tasapuolista kohtelua. Jordania on ottanut vastaan suuria määriä pakolaisia ja Syyriassa on ollut sisällissota – sekin ehkä Länsivaltojen aiheuttama. Mutta miten ovat Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Oman ja muut Lähi-Idän valtiot tukeneet Palestiinaa? Ajatteleeko jokainen kansakunta ja heimo vain itseään ja omaa sukuaan, vaikka heillä on sama uskonto – islam?
Pääministeri Netanyahu ei ymmärrä sitä, millaisen hinnan israelilaiset tästä kaikesta maksavat. Euroopassa ja kaikkialla maailmassa Israelin maine on mennyt ja sitä ei voi korjata. Ehkä hän ei siitä välitä – raha ja aseet vaihtavat omistajaa.
Maailma tarvitsisi vahvoja johtajia, jotka eivät hyväksy korruptiota. Olisiko Burkina Fason kapteeni Ibrahim Traoré sellainen afrikkalainen johtaja? Hänestähän puhutaan paljon. Entä meidän presidenttimme Alexander Stubb, voisiko hän toimia oikeudenmukaisuuden ja rauhan saavuttamiseksi?
*Palästina- julkaisu, numero 3, kesäkuu 1976, päätoimittaja Abdallah Frangi, painettu Bonnissa