Talous laahaa – mutta syyt eivät tipu taivaasta
SAKn Työmarkkinakatsausksen 2 /2025 mukaan Suomi on ollut pitkittyneessä taantumassa jo vuosia, eikä vuosi 2025 tuo juurikaan helpotusta. Kasvua syö ainakin:
- yksityisen ja julkisen kulutuksen supistuminen
- hallituksen massiiviset sopeutustoimet, jotka toteutettiin keskelle taantumaa
- epävarmuus kansainvälisillä markkinoilla
Raportin mukaan leikkaukset ja säästöt ovat hidastaneet kasvua ja lisänneet velkasuhdetta, eli hallitus on onnistunut tekemään klassisen mokan: kuristanut talouden samaan aikaan kun se olisi tarvinnut elvyttävää otetta.
Hallituksen logiikka muistuttaa tilannetta, jossa autossa on moottorivika – ja korjaamisen sijaan kuski päättääkin kiristää turvavyötä ja toivoo, että se jotenkin ratkaisee ongelman.
Työmarkkinat on kriisissä – vaikka julkisuudessa (lue hallitus) toisin teeskennellään
SAK:n mukaan Suomessa on työttömyyskriisi, ei ole mikään ”harmillinen tilastoharha”:
- työttömyys on kasvanut nopeasti
- avoimia työpaikkoja on vähän suhteessa työttömien määrään
- määräaikaiset työsuhteet vähenevät
- noin 130 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä
Samaan aikaan hallitus leikkaa työttömyysturvaa ”kannustimien”(lue ruoska) nimissä – vaikka ongelma ei ole ihmisten laiskuus vaan kokoaikatyön puute.
On vaarallista ja epärehellistä rakentaa politiikkaa kuvitelman varaan, että työpaikkoja syntyy sillä, että ihmisiä pakotetaan hakemaan niitä entistä epätoivoisemmin.
🔻 Ostovoima toipuu – kiitos palkansaajien, ei hallituksen
Raportti osoittaa, että ostovoima on noussut viime kuukausina reippaasti, ja syy on selvä:
- työehtosopimusten palkankorotukset
- inflaation hidastuminen
Ammattiliittojen ratkaisut ovat siis tukeneet sekä ostovoimaa että kotimaisen kysynnän elpymistä, toisin kuin hallituksen linja, joka pyrkii heikentämään työntekijöiden asemaa ja jopa poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden – eli käytännössä kiristää työn verotusta samaan aikaan kun se keventää yritysten ja suurituloisten maksuja.
🔻 Rakenteellinen kilpailukyky on hyvä – mutta sitä ei hyödynnetä
Katsauksessa tulee selväksi, että Suomen kilpailukyky on hyvällä tasolla, eikä palkkojen korotuksilla ole juuri vaikutusta hintakilpailukykyyn. Ongelma on toisaalla:
- tuottavuuskasvu on jäänyt heikoksi
- investointeja ei ole uskallettu tehdä useaan vuoteen
- hallitus ei panosta riittävästi koulutukseen, vaikka TKI-rahoitus (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus) kasvaa
Suomella olisi loistavat pitkän aikavälin kasvuedellytykset, mutta ne valuvat hukkaan, jos politiikka keskittyy ainoastaan menoleikkauksiin ja työntekijöiden aseman heikentämiseen.
”Talouden kurjistamisen lyhyt oppimäärä (ja miksi meillä ei olisi siihen varaa)”
Tänä vuonna talouskeskustelu on ollut kuin huonoa teatteria: hallitus vakuuttelee, että ”suunta on oikea”, mutta samaan aikaan työmarkkinoilla paukutellaan hälytyskelloja siihen malliin, että palokuntiakin alkaa hermostuttaa.
SAK:n tuore Työmarkkinakatsaus 2/2025 antaa aika tylyn, mutta rehellisen kuvan maan tilanteesta. Ja jos raportti olisi elokuva, se olisi enemmänkin dokumentti kriisistä kuin kasvutarina.
💥 Suomi on taantumassa – ja hallitus toimii kuin olisi noususuhdanne
Kun talous yskii ja kotimainen kysyntä kutistuu, useimmissa maissa tehdään elvytystä. Suomessa kokeillaan jotain aivan muuta: kiristetään vyötä, leikataan palveluja ja nipistetään ostovoimaa.
Se on vähän kuin jos lääkäri määrää nestehukasta kärsivälle potilaalle kuivakuppauksen. Ja vielä laskulla. Leikkausten vaikutus näkyy jo nyt:
- talouskasvu lähellä nollaa
- investoinnit vasta heräilevät
- julkinen ja yksityinen kulutus laskussa
Eikä tämä ole mikään arvoihin liittyvä tulkinta, vaan ekonomistien suora havainto: hallituksen politiikka pitkittää taantumaa.
📉 Työmarkkinat: kriisi, jota ei haluta nähdä
Raportti puhuu selkokieltä: työttömyys kasvaa, työllisyys laskee. Ei mitään ”huolestuttavaa kehitystä” vaan ihan oikea kriisi.
Silti hallituksessa ollaan sitä mieltä, että kaikki ratkeaa, kunhan työnhakijoita kuritetaan vielä hieman lisää. Vähän kuin jos paloasemalla päätettäisiin, että tulipalot johtuvat liian löysästä letkunpuristuksesta.
Todellisuus:
- työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita
- määräaikaisuudet ja osa-aikatyöt vähenevät
- 130 000 ihmistä on vastentahtoisesti osa-aikatyössä
”Kannustimet” eivät luo työtä. Politiikka luo – tai tuhoaa – työmarkkinoiden toimintakyvyn.
Onneksi palkansaajat kantavat (taas kerran) taloutta
Ostovoiman nousu ei ole hallituksen ansiota. Se on seurausta:
- liittojen neuvottelemista palkankorotuksista
- inflaation rauhoittumisesta
Kun hallitus keskittyy kurjistamiseen, palkansaajat tekevät sen, mikä heiltä on aina odotettu: paikkaavat talouden vuotoja omalla selkänahallaan. Ja mitä hallitus tekee kiitokseksi? Poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennyksen, jotta työntekijä varmasti maksaa enemmän veroa kuin ennen ”veronkevennysten” alkua.
🌱 Potentiaalia olisi vaikka jakaa muillekin – jos vain haluttaisiin
Ongelma ei ole Suomen kilpailukyky. Se on itse asiassa varsin hyvä.
Ongelma ei ole myöskään palkat – ne eivät nosta hintoja.
Ongelma on hallituksen ideologinen valinta kuristaa kasvun edellytyksiä:
- koulutuspanostukset jäävät jälkeen
- sosiaaliturvaa heikennetään
- työrauhaa järsivät päätökset lisäävät epävarmuutta
- rakentamisen leikkaukset jarruttavat koko taloutta
Jos Suomi olisi auto, se voisi kulkea 120 km/h moottoritiellä – mutta hallitus painaa jarrua, vetää käsijarrun päälle ja ihmettelee, miksei kulje.
🔚 Yhteenveto:
- Talous toipuu hitaasti – ei hallituksen ansiosta vaan siitä huolimatta.
- Työmarkkinat ovat kriisissä – ja ratkaisut ovat tiedossa, mutta kukaan ei halua tarttua niihin.
- Suomi voisi kasvaa, innovoida ja kukoistaa – jos vain politiikka tukisi sitä eikä ampusi jatkuvasti omiin renkaisiin.
Me ansaitsemme fiksumpaa talouspolitiikkaa.
Sellaista, jossa tavallinen työntekijä ei ole säästökohde vaan voimavara.
Sellaista, jossa tulevaisuus ei rakennu pelon vaan mahdollisuuksien varaan.
Sellaista, jossa faktat ja tutkimukset ovat politiikan perusteina.
Mutta näemmä joudumme odottamaan sitä hetkeä vielä hetken – ainakin seuraaviin vaaleihin asti.
Sitä odotellessa.
