Minun mielestäni velkajarru keskustelun ydin ei ole se, etteikö taloudesta pitäisi kantaa vastuuta. Pitää tottakai. Ongelma on se, että vastuullisuus käännetään usein miten ajatuksissa ja
Koulutus on Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn perusta. Hallituksen leikkaukset (aikuiskoulutustuki, ammatillinen koulutus) uhkaavat osaamista ja kasvua muuttuvassa työelämässä. Koulutus ei ole säästökohde, vaan välttämätön investointi tulevaisuuteen.
Hankintalaki näyttää tekniseltä pykälältä, mutta todellisuudessa kyse on vallasta. Kuka saa päättää julkisista palveluista, kunnista, hyvinvointialueista ja yhteisestä omaisuudesta? Uusi 10 prosentin omistusraja voi kaventaa kuntien päätösvaltaa, lisätä markkinoiden valtaa ja heikentää julkisen sektorin omaa toimintakykyä.
Vuoden 2026 työsopimuslain uudistus, joka madalsi henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä, on lisännyt epävarmuutta suomalaisilla työpaikoilla. Blogiteksti pohtii, miten tämä epävarmuus vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, kehittymiseen ja haluun investoida tulevaisuuteen, heikentäen samalla organisaatioiden kilpailukykyä. Ammattiliitot, kuten JHL ja SAK, korostavat, että kestävä työelämä rakentuu pelon sijaan luottamukselle, sopimiselle ja arjen turvalle. Teksti kyseenalaistaa, onko meillä varaa rakentaa yhteiskuntaa epävarmuuden ja pelon varaan, ja peräänkuuluttaa paluuta pohjoismaiseen malliin, jossa joustot ja turva ovat tasapainossa.
Tasa-arvo voi näyttää paperilla paremmalta, vaikka työelämän arki muuttuu monelle turvattomammaksi. Jos joku vielä uskoo, että työntekijöitä kurittamalla rakennetaan parempi työelämä, hän on pihalla kuin lumiukko – ja kevät on jo tulossa.
Tämä ei ole puoluepoliittinen ottelu. Kentällä eivät pelaa puolueet – vaan EU:n velvoitteet ja Suomen hallituksen päätökset. Oppositio on katsomossa. Se voi esittää vaihtoehtoja ja
Mitä populismi on ja miksi se voi rapauttaa demokratiaa? Pohdinta poliittisesta kielestä, antifasismista ja avoimen yhteiskunnan rajoista.
Kyse on rakenteellisesta ongelmasta Yle uutisoima tutkimus osoittaa, että taloudellinen eliitti käyttää Suomessa merkittävää ja osin piilossa olevaa valtaa lainsäädäntöön. Tämä ei ole yksittäinen väärinkäytös,
Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.Tämä on
Yksi fasismin ydintunnusmerkki on omanedun nostaminen yhteiskunnan yläpuolelle. Ajatus siitä, että vahvimmat pärjäävät ja muiden tehtävä on sopeutua. Kun tämä ajattelu puetaan talouskurin, tehokkuuden ja
Ammattiliitot esitetään usein vanhanaikaisina rakenteina tai työelämän joustojen esteinä. Todellisuudessa ne ovat keskeinen vastavoima vallankäytölle. Juuri siksi niiden asemaa pyritään nyt määrätietoisesti heikentämään. Ammattiliitto ei
Mitä yleistuki, sanktiot ja toimeentulotuen kiristykset tarkoittavat ihmisen arjessa Hallitus nojaa sosiaaliturvauudistuksessa ajatukseen selkeyttämisestä, työnteon kannustavuudesta ja julkisen talouden kestävyydestä. Uusi yleistuki korvaa nykyiset työttömyysetuudet,
Tilasto ei ole tuomio – mutta siitä sellainen tehdään Valtiontalouden tarkastusviraston raportti valtion menokehityksestä on nostettu julkisessa keskustelussa todisteeksi siitä, että Marinin hallitus olisi paisuttanut
Mistä tässä on konkreettisesti kysymys? Kun vaaditaan, että ”riistotaloutta on kitkettävä antamalla ammattiliitoille kanneoikeus”, puhutaan konkreettisista työelämän tilanteista. Ylitöistä, joista ei makseta oikein, työajoista, jotka
SAK listasi hiljattain, mitä kaikkea vuodenvaihde 2026 tuo tullessaan työelämän ja sosiaaliturvan saralla. Lista on pitkä. Ja rehellisesti sanottuna: se on raskasta luettavaa. Yhteinen nimittäjä
Perustan tekstin Uusi juttu -median artikkeliin “Taistelu Euroopan sielusta. Näin laitaoikeisto aikoo lyödä kuoliaaksi liberaalin demokratian” (kirjoittanut Minna Nabalbonglu, 12.12.2025) .https://www.uusijuttu.fi/juttu/s0lMzotb-m9536FX6-80555 Analyysi artikkelista (AI CHATGPT)
Talous laahaa – mutta syyt eivät tipu taivaasta SAKn Työmarkkinakatsausksen 2 /2025 mukaan Suomi on ollut pitkittyneessä taantumassa jo vuosia, eikä vuosi 2025 tuo juurikaan helpotusta.
Kun seuraa nykyistä poliittista keskustelua ja vaihtoehtobudjetteja, ei voi olla huomaamatta, kuinka vahvasti yhteiskunnan suunta määräytyy sen mukaan, ketä päätökset palvelevat – ja ketä ne
Ingressi Hallitus ilmoitti merkittävistä veronkevennyksistä, joiden tavoitteena on lisätä talouskasvua. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan kevennykset ovat mahdollisia, koska rahoitus on nyt olemassa. Päätös kuitenkin jakaa