Ammattiliitot esitetään usein vanhanaikaisina rakenteina tai työelämän joustojen esteinä. Todellisuudessa ne ovat keskeinen vastavoima vallankäytölle. Juuri siksi niiden asemaa pyritään nyt määrätietoisesti heikentämään.
Ammattiliitto ei ole työttömyysturvan jatke eikä ideologinen koriste. Sen ydintehtävä on tasapainottaa valtaa työelämässä. Yksittäinen työntekijä on neuvottelutilanteessa aina heikommassa asemassa kuin työnantaja. Liitto on se rakenne, joka tekee neuvottelusta aidosti kahden osapuolen välisen.
Ilman liittoja oikeudet eivät ole oikeuksia, vaan työnantajan harkinnanvaraisia etuja.
Mitä ammattiliitto oikeasti tekee?
Ammattiliitot
- neuvottelevat työehtosopimukset, kuten palkat, työajat, lomat ja sairausajan palkat
- valvovat, että sovittuja ehtoja ja lakia noudatetaan
- kouluttavat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja
- tarjoavat oikeusapua ja tukea ristiriitatilanteissa
- luovat työelämään ennakoitavat ja yhteiset pelisäännöt
Liitto ei ole yksittäinen palvelu, vaan kollektiivinen rakenne, jonka voima syntyy jäsenistä. Mitä laajempi järjestäytyminen, sitä tasapainoisemmat pelisäännöt.
Ja juuri siksi järjestäytymistä pyritään heikentämään
Mitä hallitus teki – ja miksi sillä on merkitystä?
Nykyistä työelämäpolitiikkaa perustellaan työllisyyden parantamisella ja joustojen lisääNykyistä työelämäpolitiikkaa perustellaan työllisyyden parantamisella ja joustojen lisäämisellä. Yksittäisinä päätöksinä toimet voidaan esittää teknisinä tai välttämättöminä. Kokonaisuutena ne muodostavat kuitenkin selkeän suunnan.
Keskeisiä linjauksia ovat olleet
- ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto
- poliittisten lakkojen rajoittaminen ja sanktioiden kiristäminen
- paikallisen sopimisen laajentaminen ilman vastaavaa turvaa työntekijöille
- sosiaaliturvan ja työelämäsuojan samanaikainen heikentäminen
Nämä eivät ole abstrakteja linjauksia. Ne näkyvät suoraan palkoissa, työajoissa ja työntekijän turvassa. Yhdessä ne tekevät järjestäytymisestä kalliimpaa, riskialttiimpaa ja vähemmän houkuttelevaa samalla, kun työnantajien neuvotteluasema vahvistuu.
Tämä ei ole sattumaa. Sama kehityskulku on nähty aiemmin muissa maissa: kun järjestäytymistä heikennetään, työntekijöiden neuvotteluvoima murenee nopeasti.
Hiljainen hyväksyntä tekee vallansiirrosta mahdollisen
Suomalaisessa työelämässä tähän kehitykseen liittyy myös kulttuurinen tekijä. Meitä on totuttu pitämään lojaaleina, vastuunkantajina ja epäitsekkyyteen kasvaneina. Siksi monet hyväksyvät hallituksen toimet hiljaisesti ajatellen, että kyllä tämä on varmaan tarpeellista tai että joku muu kyllä pitää huolen yhteisistä asioista.
Juuri tämä hiljainen luottamus tekee vallansiirrosta mahdollisen ilman avointa vastarintaa. Kun muutokset tapahtuvat pala palalta ja asialliseksi kehystettyinä, niiden vaikutuksia ei aina tunnisteta ennen kuin ne ovat jo osa arkea.
Valtaa siirretään – järjestelmällisesti, ei vahingossa
Kun ammattiliittojen asemaa tarkastellaan kokonaisuutena, on vaikea puhua irrallisista uudistuksista. Kyse on vallasta.
- kun järjestäytyminen heikkenee, työnantajan valta kasvaa
- kun valvonta katoaa, sopimukset muuttuvat suosituksiksi
- kun vastavoimaa ei ole, ehdot määräytyvät yksipuolisesti
Jos yleissitovuus murenee, monelle alalle jää jäljelle vain työnantajan määrittelemä minimi. Tämä ei ole työelämän modernisointia, vaan vallan yksipuolistamista.
Miksi liitossa kannattaa pysyä – juuri nyt?
Moni kysyy, miksi maksaa jäsenmaksua, jos oikeuksia heikennetään joka tapauksessa. Vastaus on yksinkertainen: oikeudet heikkenevät nopeimmin silloin, kun vastavoimaa ei ole.
Liitto ei ole yksilöllinen vakuutus, vaan yhteinen järjestely. Sen arvo näkyy siinä, että
- riitatilanteissa et ole yksin
- palkkakehitys ei romahda hiljalleen
- työnantajan valta ei kasva hallitsemattomasti
Pelkkä työttömyyskassa turvaa tulonmenetyksen jälkikäteen. Ammattiliitto pyrkii estämään sen, että työehdot heikkenevät jo etukäteen. Juuri nyt, kun rakenteita puretaan pala palalta, sillä on ratkaiseva merkitys.
Työelämän pelisäännöt kirjoitetaan joka tapauksessa
Kysymys on vain siitä, ketkä ne kirjoittavat – työntekijät yhdessä vai työnantaja yksin.
Ammattiliitot eivät ole täydellisiä, mutta ne ovat edelleen ainoa toimiva vastavoima työelämässä. Jos niiden asemaa heikennetään näin määrätietoisesti, se kertoo yhdestä asiasta: niillä on yhä merkitystä.
Jos kuulut liittoon, pysy jäsenenä. Jos harkitset eroamista, pysähdy ja mieti, kenen etua se palvelee.
Jos et vielä kuulu liittoon, liity nyt – älä sitten, kun oikeutesi ovat jo heikentyneet.
Yksin olet heikko. Yhdessä meillä on vielä valtaa.
Petteri Heimonen
PLED,TS, Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, kunnan varavaltuutettu ja erotuomari.
Äänekosken Vasemmisto
JHL608