Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tänään kokouksessaan viherkertoimen käyttöön ottoa kaupungissamme. Avaan tässä miksi kyseessä on tärkeä päätös matkalla kohti ilmastoviisasta kaupunkia.
Kaupunkien tiivistyessä paine viheralueille kasvaa. Kerava valmistautuu tähän muutokseen ottamalla käyttöön viherkertoimen – työkalun, joka varmistaa, että jokainen tontti osallistuu vehreän ja ilmastonkestävän kaupungin rakentamiseen. Kyse ei ole pelkästä ympäristötoimesta, vaan tulevaisuustekemisestä. Varautumisesta sään ääri-ilmiöihin, kuten helleaaltoihin ja rankkasateisiin.
Vihreämmät tontit
Esitetty viherkerroin määrittää tontille tavoitetason viherpinta-alalle ja hulevesiä viivyttäville ratkaisuille. Kyse on siitä, että puut, pensaat, viherkatot, sadepuutarhat ja läpäisevät pinnat saavat aiempaa suuremman painoarvon rakentamisessa.
Keravan pilotoinnin tulokset vuosilta 2023–2025 olivat lupaavia: viherkerroin tarjoaa joustavan ja selkeän tavan sovittaa yhteen rakentaminen ja luonnon arvot.
Tulvariskin minimointi
Hulevesitulvat ovat haaste, joka koskee kaikkia kaupunkeja. Viherkertoimen kautta Kerava varmistaa, että sadevesiä viivytetään tontilla luonnonmukaisilla ratkaisuilla.
Hulevesien hallinta ei ole vain tekninen asia, vaan suoraan asukkaiden arkeen vaikuttava kysymys. Isoista kaupungeista Espoo ja Helsinki ovat käyttäneet viherkerrointa juuri tästä syystä: se vähentää tulvariskiä ja parantaa ilmastonkestävyyttä.
Kaupunki, joka hengittää – hiilinielut ja monimuotoisuus
Viherkerroin tukee puuston säilyttämistä ja uuden istuttamista.
Jokainen tontilla kasvava puu toimii hiilinieluna ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Puut luovat myös mikroilmastoa, joka viilentää ja varjostaa piha- ja kaupunkiympäristöä kuumina kesäpäivinä tehden päivistä paljon miellyttävämpiä ja terveellisempiä. Varjo voi pienentää pintalämpötiloja jopa 20–30 °C verrattuna suoraan auringonpaisteeseen. Myös sisälämpötilat laskevat, kun rakennusten julkisivut eivät kuumene liikaa. Tämä taas vähentää viilennystarvetta ja energiankulutusta.
Viihtyisämpi kaupunki
Vehreät pihat lisäävät hyvinvointia: ne viilentävät kaupunkia, tarjoavat näkösuojaa ja vähentävät melua.
Helsingissä viherkerroin nähdään keinona parantaa ekosysteemipalveluja ja luoda terveellisiä, viihtyisiä ympäristöjä.
Keravalla hyödyt ovat yhtä selkeitä – ja kaupunki voi samalla vahvistaa asemaansa modernina, vihreästi kasvavana keskuksena.
Edelläkävijöiden joukkoon
Useissa kaupungeissa viherkerroin on jo arkipäivää: Espoo otti viherkertoimen käyttöön 2024, Helsinki taasen kehittää samanaikaisesti tontti- ja alueellista viherkerrointa.
Monet muutkin kaupungit ovat mukana Aalto-yliopiston hankkeissa, jotka edistävät viherkertoimen valtavirtaistamista.
Keravan on järkevää liittyä joukkoon – ja hyödyntää muiden kokemuksia.
Millainen työkalu viherkerroin on?
Viherkerroin ei sido käsiä rakennuttajan käsiä. Suunnittelija voi valita kohteelle sopivimmat ratkaisut ja saavuttaa tavoitetason monella eri tavalla. Tämä tukee sekä laadukasta suunnittelua että sujuvaa lupaprosessia.
Kerava saa lisäksi yhtenäisen tavan arvioida tontin vihertehokkuutta – aivan kuten Espoo ja Helsinki jo tekevät.
Viherkerroin tekee Keravasta paremman paikan elää
Kertauksena: viherkertoimen käyttöönotto on askel kohti ilmastoviisasta ja hyvinvoivaa Keravaa. Se tukee rakentamisen laatua, auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vahvistaa arjen viihtyisyyttä.
Samalla se tuo Keravan samaan joukkoon muiden Uudenmaan edelläkävijäkaupunkien kanssa – kaupunkien, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja tekevät päätöksiä, jotka kantavat pitkälle.
… julkaisi tämän uudelleen!
… tykkäsi tästä!