Velkajarrusopu otti iskua vastaan viikonloppuna vihreiden ja demareiden puoluekokouksissa, mutta jäi horjahtelustaan huolimatta vielä jaloilleen. Kummassakaan puoluekokouksessa pöydällä ollut aloite velkajarrusta irtautumiseksi ei lopulta sellaisenaan menestynyt, mutta kokousviikonloppu toi kuitenkin näkyväksi sen, että vasemmistoliitto ei suinkaan ole yksin velkajarrukantansa kanssa.
Vihreissä puoluehallitus otti velkajarrusta irtautumista vaatineen aloitteen sen verran vakavasti, että se ei esittänyt aloitteen hylkäämistä suorilta käsin. Sen sijaan se kehotti vihreitä kansan- ja euroedustajia ”huomioimaan puolueen erilaiset näkökulmat talouspolitiikkaan”. Lopulta työryhmän muokkaamassa ja puoluekokouksen hyväksymässä päätösesityksessä asia muotoiltiin seuraavasti:
”Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää ja mahdollisia tulevia ministereitä huomioimaan Vihreiden hyväksytyt talouspolitiikan linjat ja toimimaan velkajarrusääntelyn kehittämiseksi jatkossakin niin, että Suomi ei tulkitse tai sovella EU:n finanssipoliittista sääntelyä liian kireästi, sekä kehittämään EU:n finanssipoliittisia sääntöjä.”
Optimistisesti tulkitsen tämän tarkoittavan, että vihreät varaa itselleen vapauden irtautua velkajarrusta heti, kun siihen sitoutuminen ei ole heille enää poliittisesti hyödyllistä. Oras Tynkkynen vihjailikin tähän suuntaan jo ennen puoluekokousta arvellessaan, että velkajarrusopu ”tuskin pysyy muuttumattomana maailman tappiin asti”. Puoluekokouksen päätös jättää oven nyt apposen auki vihreiden kansanedustajaehdokkaiden sekä tulevan eduskuntaryhmän painostamiselle kääntymään velkajarrun vastustajiksi. Kannustan vihreiden velkajarrukriittistä blokkia jatkamaan arvokasta myyräntyötään puolueen sisällä.
Demareissakin puoluekokoukselle oli ehdotettu ykskantaan velkajarrusta irtautumista, mutta suurempi mielenkiinto kohdistui lopulta väistyvän varapuheenjohtajan Matias Mäkysen tukiryhmineen esittämiin muutoksiin puoluekokouksessa käsiteltyyn poliittiseen ohjelmaan. Muutosesityksissä vaadittiin merkittäviä höllennyksiä sekä kansalliseen velkajarrusopimukseen että EU:n finanssipoliittiseen sääntelyyn. Esitykset hävisivät lopulta äänestyksissä, mutta odotettua niukemmin. Äänestystulosten valossa on selvää, että puoluejohdon mandaatti nykymuotoiseen velkajarruun sitoutumiselle ei ole erityisen vahva, ja että perästä kuuluu.
Aloitteiden lisäksi velkajarrua julkisesti kritisoinut Nasima Razmyar valittiin äänivyöryllä jatkamaan ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Kansanedustaja Krista Kiuru puolestaan otti puheenvuorossaan voimakkaasti kantaa velkajarrua vastaan. Hän kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, kuinka sen avulla pyritään tukahduttamaan talouspoliittista keskustelua tässä maassa. Näyttää siltä, että myös demareissa velkajarrun vastainen liikehdintä elää vahvana, eturivin poliitikkoja myöten, eikä keskustelu aiheesta puolueen sisällä tule varmasti päättymään tähän.
Sekä vihreät että demarit ottivat puoluekokoustensa myötä varovaisia askeleita kohti vasemmistoliiton linjaa velkajarrukysymyksessä, vaikka rohkeus tehdä ne oikeat johtopäätökset lopulta pettikin molemmissa leireissä. Tässä kohtaa voidaankin haudata se porvarimedian märkä päiväuni, että velkajarrusopimuksesta ulos jättäytyminen tekisi vasemmistoliitosta automaattisesti hallituskelvottoman. Ainakaan vihreille ja demareille velkajarruun sitoutuminen tuskin tulee olemaan mikään kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Kokoomuksen kanssa vasemmistoliitto ei olisi mahtunut samaan hallitukseen muutenkaan.
Toisin kuin porvarileirissä on hartaasti toivottu, velkajarru ei ole häviämässä julkisen keskustelun agendalta minnekään, vaan aiheesta tullaan vääntämään kättä tulevilla vaalikentillä ja luultavasti vielä vaalien jälkeenkin. Velkajarru uhkaakin epäonnistua tärkeimmässä tehtävässään, eli talouspoliittisen keskustelun typistämisessä pelkäksi leikkauslistojen vertailuksi. Näin ei välttämättä olisi, jos vasemmistoliitto ei olisi suoraselkäisesti jäänyt velkajarrusovun ulkopuolelle. Taistelu on kuitenkin vielä alkuvaiheessaan, joten kierroksia ei vielä kannata alkaa himmailla.
Niille äänestäjille, joiden mielestä koko velkajarru joutaa romukoppaan, on toistaiseksi tarjolla vaaliuurnilla eduskuntapuolueiden joukosta vain yksi vaihtoehto. Jahka eduskuntavaalikampanjat syksyn mittaan pyörähtävät liikkeelle, on kaikkien velkajarrukriittisten puoluekantaan katsomatta syytä aktivoitua penäämään ehdokkailta perusteltuja velkajarrukantoja. Mikään puolue ei voi yksin pysäyttää velkajarrua, vaan siihen tarvitaan laajapohjaista kansanrintamaa. Tehdään siis velkajarrusta vaaliteema, halusipa porvarimedia sitä tai ei!
(Kuva: Lauri Laine)
Palasin vielä arvioimaan, missä velkajarrusopu makaa viime viikonlopun puoluekokousten jäljiltä.
#Politiikka #Velkajarru #Velkapopulismi #Demarit #Vihreät #Eduskuntavaalit2027
… tykkäsi tästä!