Etusivu

  Suomessa on eletty viimeisten sadan vuoden aikana, huhtikuun alussa, aprillipäivän jälkeen usein merkittäviä aikoja. Aivan äsken, 4.4.2023 pitkään puolueettomana sinnitellyt Suomi siirtyi “juhlallisin menoin” sotilaallisen liittoutuman, USA: johtaman Naton

  Vasemmistoliiton vaalislogaani oli ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille”. Poliittisessa ohjelmassa jätettiin kuitenkin täysin auki tämän tavoiteasettelun mittakaava ja sisältö.   Minun sukupolvelleni Rooman Klubin raportti ”Limits to Growth” (1972)

  Elettiin maaliskuuta ja vuotta 1987. Oli käyty vaalit ja presidentti Mauno Koivisto nimitti silloin yllättäen hallitustunnustelijaksi Harri Holkerin (kok), Suomen Pankista. Siitäpä syntyi sitten Holkerin ns. sinipunahallitus. Keskusta ja

Aina NATO -optiopolitiikan omaksumisesta lähtien Suomen suhteet ulkovaltoihin on määritelty vakautuspolitiikan (Sauli Niinistö) kautta, siis turvallisuuspoliittisesti. Turvallisuuspolitiikka on pelon politiikkaa: kansakunta – kansallistunne – perustellaan ulkoisen uhan kautta. Sota ja

Matti Vesa Volanen on välittänyt vasemmistoliitolaisen tutkijafoorumin s-posti-palstalle suomennoksen Jeffrey Sachsin artikkelista, joka on julkaistu The Korea Herald lehdessä 28.2.2023 otsikolla ”Mitä Ukrainan on opittava Afganistanista”. Jeffrey Sachs on maailmankuulu

  Saatteeksi: Helsingin Sanomat kaipaa keskustelua NATOsta tehtyjen NATO -päätösten jälkeen rajoitettuaan keskustelua juuri silloin kuin sillä olisi vielä ollut vaikutusta asioiden kulkuun – mutta tässä oma ajatukseni. Suomen keskeisin