Työelämä muuttuu nyt kovaa vauhtia. Tekoäly, digitalisaatio ja uudet teknologiat eivät vähennä koulutuksen tarvetta. Ne lisäävät sitä.
Juuri tässä kohtaa oikeistohallituksen politiikka menee väärään suuntaan.
Leikkaukset kohdistuvat osaamiseen
Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan. Samalla ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuodelle 2025 noin 120 miljoonan euron sopeutustoimet.
Korkeakoulujen rahoitukseenkin kohdistuu painetta tulevina vuosina. Tämä ei ole järkevää tulevaisuuspolitiikkaa. Tämä on osaamisen ja kasvun syömistä säästöjen nimissä.
Työpaikoilla on kasvava koulutustarve
SAK:n kysely kertoo karua kieltä työpaikoilta. Yli puolet luottamushenkilöistä arvioi, että heidän työpaikallaan on työntekijöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selviytyäkseen nykyisistä tehtävistään.
Koulutusta kaivataan erityisesti uuden teknologian käyttöönottoon ja muuttuneisiin työtehtäviin.
Siksi aikuiskoulutus ja lisäkoulutus eivät ole mukava lisä, vaan välttämättömyys. Kun osaamista päivitetään koko työuran ajan, ihmiset pysyvät työssä, siirtyvät helpommin uusiin tehtäviin ja työpaikat pysyvät elinkelpoisina.
Tämä koskee myös yrityksiä ja kuntia. Ilman osaavaa henkilöstöä ei ole kilpailukykyä, kasvua eikä elinvoimaa.
On erikoista puhua tuottavuudesta aamulla ja leikata osaamisesta iltapäivällä.
Koulutus on myös aluepolitiikkaa
Kunnille koulutus on suoraan työllisyys- ja aluepolitiikkaa. Jos osaamista ei ole tarjolla, katoavat myös työpaikat, verotulot ja vetovoima.
Tämä näkyy erityisesti Äänekosken kaltaisilla paikkakunnilla, joissa teollisuuden rakennemuutos ja työttömyys eivät ratkea juhlapuheilla. Ne vaativat hallitukselta määrätietoisia poliittisia ratkaisuja.
Jos aiemmin teollisuudessa työskennelleillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta kouluttautua uuteen työhön omalla paikkakunnallaan tai sen lähellä, miten uusia työpaikkoja pitäisi syntyä?
Työ ei tule alueelle pelkillä toiveilla. Se tarvitsee osaamista, koulutusta ja ihmisiä, joille annetaan mahdollisuus pysyä mukana.
Koulutuksen pitää kuulua kaikille
Koulutus kuuluu kaikille – ei vain niille, joilla on valmiiksi rahaa, aikaa ja turvaverkot kunnossa.
Monien opiskelijoiden arkea on kiristetty siirtämällä heidät elokuusta 2025 alkaen pois yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Samalla koulutukseen kohdistuvat kiristykset ulottuvat toiselta asteelta korkeakoulutukseen.
Tulevaisuus ratkaistaan osaamisella
Jos Suomi haluaa pärjätä tulevaisuudessa, koulutus ei tule olla leikkausten kohde.
Osaaminen ei synny puheilla. Se syntyy siitä, että ihmisille annetaan mahdollisuus oppia, kehittyä ja pysyä mukana muuttuvassa työelämässä.
Koulutus takaisin politiikan ytimeen
Seison SAK:n, JHL:n ja Vasemmistoliiton rinnalla – koulutus ei ole säästökohde.
Sen arvo ja mahdollisuudet on palautettava politiikan ytimeen. Koulutus ei ole menoerä, vaan lupaus siitä, että työntekijällä on paikka myös tulevaisuuden Suomessa.
Petteri Heimonen on äänekoskelainen IT-ammattilainen, yhteiskunnallinen kirjoittaja ja arjen oikeudenmukaisuuden puolustaja. Hän kirjoittaa työstä, turvallisesta arjesta, hyvinvointivaltiosta ja siitä, miksi politiikan pitää näkyä ihmisten elämässä reiluina päätöksinä eikä vain juhlapuheina. Lisää tietoa ja ajatuksia löytyy osoitteesta https://petteriheimonen.fi.
Petteri Heimonen
Eduskuntavaaliehdokkas
Vasemmistoliitto Keski-Suomi
Työsuojeluvaltuutettu, Pääluottamusedustaja, Erotuomari, Kunnanvaravaltuutettu ja uskottumies.
… julkaisi tämän uudelleen!
… tykkäsi tästä!