Pelko, toivo ja elo politiikan perusteena

Saatteeksi: kuuntelin matkallani Tampereella junassa pe 11. 9. Kouvolan tuvallisuuskonferenssin keskusteluja ja hämmästyin miten pitkälle suomalainen turvallisuuskeskustelu on sitoutunut anglo-amerikkalaisen perinteen mukaisiin uhkakuviin ja niiden pohjalta synnytettyihin uhkiin ja politiikkaan.
Tässä muutama ensiajatus, palaan asiaan laajemmin


Puskurit, rajaseudut, rintamalinjat
Geopoliittisessa keskustelussa suurvaltojen kohtaamisalueita määritellään usein puskureiksi, rajaseuduiksi ja puolustuksen rintamalinjoiksi. Sanasto ilmaisee samalla käsityksen siitä, mitä alueiden tehtävänä on, mitä mahdollistaa ja kenen intressejä ja vallan jatkuvuutta niiden tulee turvata. Toisin kuin ulkopoliittinen realismi ekologinen realismi asettaa tämän kysymyksen toisin: miten kansakuntien suhteet tulisi järjestää, silloin kun niiden elämän aineellinen perusta on yhteinen, mutta sitä koskeva päätösvalta ja vastuu jakautuvat epädemokraattisesti?

Käytän tarkastelussa kolmea poliittista logiikkaa. 

Turvatila ja Pelon politiikka rakentaa turvaa ulkopoliittisen realismin lähtökohdista: valtioiden välisestä epävarmuudesta, uhkista, puolustautumiskyvystä ja voimatasapainosta. 

Mahdollisuustila ja Toivon politiikka pyrkii ylittämään vastakkainasettelun kaupan, instituutioiden ja keskinäisriippuvuuksien avulla. 

Elontila ja Elon politiikka asettaa edellisten molempien arviointiperustaksi yhteisten elämän ehtojen uusintamisen. 

Kyse on rinnakkaisista toimintalogiikoista, joiden keskinäisestä järjestyksestä kamppaillaan myös saman kansakunnan sisällä.

Näiden logiikkojen suhdetta voidaan kuvata tilan ja funktioiden, toimintojen kautta. Kansallisvaltiollisessa järjestyksessä poliittisesti rajattu tila määrittää toimintojen peruslailliset ehdot. Globalisaatiossa tuotannon, rahoituksen ja vaihdon verkostot puolestaan murtavat ja muuttavat alueiden tehtäviä ja asemaa. Ekologinen realismi nostaa etusijalle kotimaapallomme elämän tekstuurin: luonnon prosessien ja yhteiskunnallisten käytäntöjen kudoksen, jonka varassa toiminta ylipäätään on mahdollista. Tila näyttäytyy elävänä ja historiallisesti muuttuvana toimintojen ehtona.

Uhka ei ole nyt enää ulkoinen tai sisäinen luonto vaan se on ihmisyhteisöllinen. Luonnon tuhoutumisen uhka kuvaa vaarallista seurausta, mutta jättää avoimeksi sen syyn. Talousjärjestelmän rakenteet ja valtasuhteet tekevät tätä nykyä elämän ehtojen kuluttamisesta kannattavaa ja niiden ylläpitämisestä tarpeetonta. Valta määrätä investoinneista, työstä ja kulutuksesta on samalla valtaa järjestää yhteiskunnan luontosuhdetta. Ekologinen kriisi koskee siksi tuotannon tarkoituksia, omistuksen velvoitteita ja päätösvallan jakautumista.

Tästä avautuu edustuksellisen demokratian laajentamisen vaatimus. Kansalaisoikeudet ja parlamentaarinen päätöksenteko tarjoavat siihen perustan, mutta ne eivät sellaisinaan takaa riittävää vaikutusvaltaa työssä ja tuotannossa. Myöskään työntekijöiden yhteinen päätösvalta ei vielä yksin takaa ekologista ja sosiaalista kestävyyttä: tarvitaan vaikutusalueen yhteisöjen osallistumista, riippumatonta tietoa sekä muun luonnon ja tulevien sukupolvien elämän ehtojen ymmärtämistä. Demokraattinen oikeutus ja ekologisten seurausten arviointi on saatettava yhteen. Demokratian on ulotuttava myös toimintaan, jonka seurauksia julkinen valta joutuu jälkikäteen korjaamaan. 

Alueelliset tehtävät saavat nyt uuden sisällön. Suojaaminen kohdistuu elämän uusiutumiskykyyn. Rajankäynti määrittää toimintojen hyväksyttävyyttä ja vaikutuksista seuraavaa vastuuta. Uudistuminen muuttaa työtä, tuotantoa ja kulutusta niin, että oma kehitys ylläpitää myös ulkoisen luonnon elinvoimaisuutta. Yhteiselämä rakentaa näille tehtäville yhteisen päätöksenteon ja käytännöt. Turvatilaa ja mahdollisuustilaa arvioidaan sen mukaan, miten ne tukevat elontilan jatkuvuuden.

Elon politiikan toteuttajiksi tarvitaan laaja demokraattinen liike, jonka yhteisyys ja itseymmärrys muotoutuu tässä muutostyössä. Sen lähtökohtana on yhteisöllisen uusintamisen identiteetti (reproductive identity): oma jatkuvuus rakentuu toiminnassa, joka ylläpitää ja kehittää myös toisten yhteisöjen ja ulkoisen luonnon elämän ehtoja. Yleisyhteisöllisyys (All-ge-mein-schaft-lich-keit) tarkoittaa tällöin erilaisten yhteisöjen käytännöllisesti muodostuvaa yhteisyyttä, ei yhden yhteiskuntamallin – kuten talousliberalismin – universaaliksi (Uni-versal) julistamista.

Luonto työtoverina, liittolaisena ja matkakumppanina on tämän identiteetin käytännöllinen sisältö. Työ liittyy luonnon prosesseihin, turva niiden toimintakyvyn ylläpitoon ja tulevaisuus siihen, mitä jätämme seuraavien sukupolvien jatkettavaksi. Pelko ja toivo järjestyvät uudelleen tämän suhteen varassa. Uhkan tunnistaminen velvoittaa muuttamaan sen tuottavia suhteita; toivo saa uskottavuutensa kyvystä toteuttaa muutos. Elon politiikan toivo on ehdollista, koska yhteinen uhka ei takaa yhteistyötä. Sen ehdot on rakennettava demokraattisesti työssä, tuotannossa ja kansakuntien keskinäissuhteissa.

Olen valmistelemassa tästä aiheesta laajempaa kirjoitusta, jonka lähtökohtana on Arktisen alueen, High Northin nykyisen geopoliittisen haasteen ratkaisun toimisesta ulkopoliittisen realismin ja ekologisen realismin välisenä käännepisteenä. Tämä alue muodostaa nyt tilan, taloudellisten toimintojen, sotilaallisen vallan ja elämän tekstuurin suhteesta konkreettisen haasteen, joka suurvaltojen on tavalla taikka toisella ratkaistava. Millä rajalla Suomi siis seisoo – nyt? 

Suosittelen tutustumaan alla oleviin juuri julkaistuihin/julkaistaviin teoksiin:


Volanen, Risto. 2026. Mannerheim-hetkiä: Suomi ja suurvallat Rooman ajasta NATO-USA rajamaahan (Finnish Edition) Function. Kindle Edition.

Kiljunen, Kimmo. 2026. Rajalla. Suomen selviytymistarina. INTO kustannus.

Volanen, Matti Vesa. 2026. Ecological Realism and the Conditions of Life: Deep Humanism, Commoning Reproduction, and the Institutional Logic of Ecological Civilization. ELiVA press.

Volanen, Matti Vesa 2026. For the Planet, For the People – The Fourth Left! Europe’s Lefts and the Mediation of the Conditions of Life (The manuscript, will be published the fall 2026).

Kuva: YleAreena

Facebook
LinkedIn
Telegram
Threads
Tilaa
Notify of
guest
0 Comments
Vanhin
Uusin Most Voted
teemuki
17 minutes ago

… julkaisi tämän uudelleen!

0
Olisi kiva kuulla ajatuksistasi, jätä kommenttix