Pettymys demokratiaan …Perinteelliseen akateemiseen tapaansa Timo Miettinen arvioi Ilmastokriisiä tehtyjen tutkimusten, päivän politiikan ja jopa tulevien sukupolvien elämän kannalta. Hän arvioi siis toden, hyvän ja reiluuden keskinäissuhdetta
Saatteeksi: Olen nähnyt Vasemmistoliiton ensivuoden eduskuntavaalien vaaliohjelman luonnoksen, mutta en vielä sen taloudellispoliittista perustelua. Vaikutelmaksi jäi, että VAS katselee taloutta jälkikeynesiläisten silmälasien läpi. Kun VAS
Uusimmassa teoksessaan Kieli vie Janne Saarikivi tutkailee kielen olemusta monista näkökulmista. Kirjan ytimessä on kielen ja sen myötä ajattelun sitoutuminen tietyssä paikassa elävien ihmisten ruumiilliseen
Aika, paikka, politiikka (1)Politiikassa sanotaan jatkuvasti, ettei nyt ole aikaa. Talous on saatava kasvuun nopeasti, julkinen talous tasapainoon vaalikauden aikana ja yritysten kilpailukyky turvattava ennen
HS sanomat jätti jälleen julkaisematta kommenttini, nyt Mika Malirannan ja Niku Määttäsen haastatatteluun teemasta: Selviääkö hyvinvointivaltio ilman talouskasvua? (HS 10.08.2026/Olivia Palenius) Tällainen se on: Tavoitteena
Saatteeksi: Suomessa on viime päivin pidetty kolme turvallisuuspoliittista seminaaria: Pohjanranta-keskustelut Keminmaalla, Kotkaniemi foorumi Luumäellä ja Päämajasymposium Mikkelissä. Pohjanranta keskustelujen isäntä Paavo Väyrynen rakensi ketjua Snellman- Stålberg-Kekkonen korostaen pohjoismaista
Kommunistiksi itsensä tunnistanut Anna Kontula on HS:n haastattelussa (HS 31.072026) peloissaan: ”Tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä pimeältä sen takia, että se tosiasiallisesti sitä on, vaan
Bruttokansantuote – mittaa mennyttä maailmaa!BKT voi kasvaa samaan aikaan, kun luonto köyhtyy, eriarvoisuus syvenee ja ihmisten kokemus tulevaisuudesta heikkenee. Talous voi näyttää tilastoissa vahvalta, vaikka
Antti Ronkainen toteaa tämän päiväisessä HS esseessään (26.07.2026) Keskuspankkien politiikka on rikastuttanut rikkaita ja jarruttanut vihreää siirtymää aivan oikein kolme asiaa: • Keskuspankkien ”riippumattomuus” ei
Yllättävä vastaus Kun YLE:n A-Studion toimittaja kysyi (09.07.2026) presidentti Niinistöltä: ”Jos tavoite on oikeasti saada rauhaa Eurooppaan … niin mikä on sen kannalta kaikesta oleellisinta?
Saatteeksi: Jyväskylän kesän puheohjelmiston teemana oli tänä kesänä Viisaus, tai oikeastaan epäily nykyviisauden viisaudesta. Seurasin kahta ensimmäistä keskustelua netistä ja kolmatta keskustelua Ihmisen kasvusta kohti viisautta kävin
Onnittelut 80 -vuotiaalle rauhantyön veteraanille, Erkki Tuomiojalle. Erkki HS:ssa tänään (1.07.2026):”Me liityimme Natoon sinisilmäisessä uskossa Yhdysvaltoihin ja sen suojelukseen. Nyt on nähty, miten se on
Saatteeksi: jälleen yksi kirjoitukseni, jota HS ei katsonut voivansa julkaista. Lisäsin viitteet tutustuttavaksi. Elämän ehtojen yhteisöllinen uusintaminen Juha Pippuri kirjoittaa (HS 27-06-2026) hämmentyneenä: ”… Euroopassa
Saatteeksi: Paul Guillibertin Elollisten riisto -kirjan suomennoksen julkkarit ja keskustelutilaisuus oli eilen 25.06.2026 Hietsun paviljongissa. Keskustelussa mukana olivat Jussi Vähämäki (kirjan kääntäjä), Tero Toivanen, Venla
Janne Saarikivi hämmästelee juhannussaarnassaan (HS 18.06.2026) miksi kansallista yksimielisyyttä, siis ”sisaruutta” vaativien ”tärkeiden asioiden lista on kovin lyhyt, raha ja aseet” … Saarikivi uskoo, että ”suomalainen
YK:n erityisraportoijan ja NEEP-verkoston raportti The Roadmap for Eradicating Poverty Beyond Growth on tärkeä ja tervetullut avaus. Sen suurin ansio on, että se ei lähde liikkeelle talouskasvusta,
Li Andersson kirjoittaa kolumnissaan juuri ilmestyneessä Talous&Yhteiskunta -lehdessä (2/2026) ärtyneesti, että Vaikka ”poliittisten päätösten vaikutuksia on jo pitkään arvioitu taloustieteellisillä menetelmillä, jotka tarjoavat osittain myös politiikan
Saatteeksi. Eilen ja tänään pidettiin 14. Kultaranta keskustelut. Presidentti Alexander Stubb totesi avaussanoissaan pyrkineensä saamaan keskusteluun mukaan riittävästi ajattelutapojen moninaisuutta ja haasteellisuutta. Maailman murrosta tarkasteltiin kuitenkin
Saatteeksi: Eilen Työväenkirjastossa Ele Aleniuksen vuosittaisessa muistoseminaarissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu Vapaudesta. Keskustelun alusti prof. Teivo Teivainen Timothy Snyderin kirjan “On Freedom” suomennoksen innoittamana (Siltala). Kommentoimassa olivat
”Demokratia on elävä valtio-oppi, se ei ole harmaa teoria. Demokraattisen ajatustavan tulee herkästi seurata kaikkia elämän ilmiöitä ja inhimillisen kehityksen kulkua, se ei saa jättäytyä