Saatteeksi: Paul Guillibertin Elollisten riisto -kirjan suomennoksen julkkarit ja keskustelutilaisuus oli eilen 25.06.2026 Hietsun paviljongissa. Keskustelussa mukana olivat Jussi Vähämäki (kirjan kääntäjä), Tero Toivanen, Venla
Janne Saarikivi hämmästelee juhannussaarnassaan (HS 18.06.2026) miksi kansallista yksimielisyyttä, siis ”sisaruutta” vaativien ”tärkeiden asioiden lista on kovin lyhyt, raha ja aseet” … Saarikivi uskoo, että ”suomalainen
YK:n erityisraportoijan ja NEEP-verkoston raportti The Roadmap for Eradicating Poverty Beyond Growth on tärkeä ja tervetullut avaus. Sen suurin ansio on, että se ei lähde liikkeelle talouskasvusta,
Li Andersson kirjoittaa kolumnissaan juuri ilmestyneessä Talous&Yhteiskunta -lehdessä (2/2026) ärtyneesti, että Vaikka ”poliittisten päätösten vaikutuksia on jo pitkään arvioitu taloustieteellisillä menetelmillä, jotka tarjoavat osittain myös politiikan
Saatteeksi. Eilen ja tänään pidettiin 14. Kultaranta keskustelut. Presidentti Alexander Stubb totesi avaussanoissaan pyrkineensä saamaan keskusteluun mukaan riittävästi ajattelutapojen moninaisuutta ja haasteellisuutta. Maailman murrosta tarkasteltiin kuitenkin
Saatteeksi: Eilen Työväenkirjastossa Ele Aleniuksen vuosittaisessa muistoseminaarissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu Vapaudesta. Keskustelun alusti prof. Teivo Teivainen Timothy Snyderin kirjan “On Freedom” suomennoksen innoittamana (Siltala). Kommentoimassa olivat
”Demokratia on elävä valtio-oppi, se ei ole harmaa teoria. Demokraattisen ajatustavan tulee herkästi seurata kaikkia elämän ilmiöitä ja inhimillisen kehityksen kulkua, se ei saa jättäytyä
Aina niin sympaattinen ajattelijamme, taloustietäjä Sixten Korkman etsii jälleen talonpidolle viimekätistä perustaa (HS 25.05.2026). Tällä kertaa perusta löytyy sivistyksestä ja kulttuurista, ”joiden pohjalle koko elämämme on rakentunut”:
Saatteeksi: Suvi Salmenniemen, Pilvi Porkolan ja Hanna Ylöstalon erinomaisen mielenkiintoisen uuden kirjan ”Arkipäivän utopiat Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet” jäsennys lukuihin Menetelmä, Taide, Aika, Työ
Työajasta – jälleen kerran Suomessa on jälleen keskusteltu siitä, pitäisikö ihmisten tehdä enemmän vai vähemmän työtä. EK:n entinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti, että suomalaisten työaikaa
Kävin seuraamassa kirjasto Oodissa Saarikoski-matolla pidettyä juhlaseminaaria Eurooppa -päivän aattona (08.05.2026). Seminaarin kysymyksenasettelut olivat haastavia: Keskustelun avasi EU:n varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja pääministeri Petteri Orpo
Suomen idea, Suomen visio – hukassa?? Äskettäin julkaistussa SITRA:n ”Kasvunatlas 2026” -raportin loppuyhteenvedossa todetaan: ”Suomen talouden ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia vaan syviä, rakenteellisia ja osin kulttuurisia. Pysähtyneisyys
KeurusKeuruun kunta on lähellä Jyväskylää, kunnassa asuu nyt 9000 asukasta. Olen monen monta kertaa käynyt Keurusselällä, ihana paikka. Keuruulla on tätä nykyä 870 peruskoululaista, mutta
Tässä ILOVESONG AI:n työstämä tiivistys yhdestä ajatuksestani: elämän kudos! Napsauta kolmiota niin kuulet!
Suomen NATO -optiosta Yhdysvaltojen ydinaseoptioon Suomessa Minun sukupolveni muistaa hyvin puolueettoman Suomen, siis Suomen, jonka aluetta ei missään olosuhteissa käytetä hyökkäysalustana toista valtiota vastaan, ja Suomen, joka
Maailma, jossa elämme, ei ole vain kriisissä. Se elää myös väärässä kuvassa itsestään. Yhä puhumme taloudesta kuin se olisi oma itsenäinen koneensa, luonnosta kuin se
Saatteeksi: Olin 1990 -luvulla mukana Nuorisoasteen koulutuskokeiluissa tutkijana etsimässä ja kehittelemässä välineitä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön edistämiseksi. Samaa keskustelua ja kehittämistyötä tehtiin tuolloin ylt’
Europarlamentaarikkomme Li Andersson totesi uuden, eurooppalaisen “For the People” – ajatushautomon aloitustapahtumassa (1): ”Olemme täällä, koska elämme aikana, jolloin maailma on jälleen kerran menossa kohti
Saatteeksi: Suomen ylikulutuspäivä ei ollut aprillia!”Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten
Saatteeksi: Europarlamenttaarikkomme Li Andersson Ylen Aamussa (02.04.2026): ”Minulle maistuu todellakin eurooppalainen NATO” (1) Li selventää kantaansa vielä omassa FB- postauksessaan näin: – On hyvä, että niin