Minusta Äänekosken pitäisi selvittää, voisiko Suolahden vaneritehtaan alueelle sijoittua datakeskus. Vanerintuotannon päätyttyä alueelle tarvitaan uutta käyttöä. Tehdasrakennusten ja olemassa olevan infrastruktuurin soveltuvuus tähän tarkoitukseen kannattaa tutkia.
Datakeskus tarvitsee paljon sähköä, luotettavat tietoliikenneyhteydet ja jäähdytyksen. Vanhan tehtaan olemassaolo ei takaa, että kaikki tarvittava olisi valmiina. Se antaa kuitenkin syyn selvittää, kuinka paljon jo rakennettua voitaisiin hyödyntää.
Suolahdessa erityisen kiinnostavaa on lämmön hyödyntäminen. Kumpuniemen Voima toimitti aikanaan lämpöä Suolahden kaukolämpöverkkoon. Voisiko samalla alueella tulevaisuudessa syntyvä datakeskuksen lämpö lämmittää jälleen kotejamme?
Kyse on mahdollisuuden pohtimisesta, ei tiedosta alueelle päätetystä datakeskushankkeesta. Metsä Group kertoi kesäkuussa 2026 Suolahden vanerintuotannon ja Kumpuniemen Voiman lämmön- ja sähköntuotannon päättyneen sekä arvioivansa tehdaskiinteistöjen tulevaisuuden vaihtoehtoja. [1]
Rakennettu alue ansaitsee uuden mahdollisuuden
Kuvitellaan talvi-ilta Suolahdessa. Entisellä tehdasalueella palavat jälleen valot. Halleissa käsitellään tietoa, ja palvelinten tuottamaa lämpöä otetaan talteen. Teollinen toiminta on saanut uuden muodon.
Vanhan teollisuusalueen mahdollinen etu on siinä, ettei kaikkea tarvitsisi rakentaa alusta. Kulkuyhteyksien, pihojen, rakennusten ja teknisten järjestelmien käyttökelpoisuus olisi kuitenkin ensin kartoitettava.
Osa tehdasrakennuksista voisi tarjota tilaa uudelle toiminnalle. Niiden kunto, turvallisuus ja muunneltavuus olisi tutkittava, ja myös uudisrakentamista saatettaisiin tarvita. Sähköverkon kapasiteetti sekä riittävät ja toisistaan riippumattomat tietoliikenneyhteydet olisi varmistettava hankkeen koon mukaan. Fingridin mukaan alustavat verkkotiedot eivät korvaa erikseen vahvistettavaa liityntämahdollisuutta. Paikallisen verkkoyhtiön kanssa olisi selvitettävä sopiva liittymistapa. [4]
Uudelleenkäytön ympäristöhyötyä pitäisi arvioida sen perusteella, kuinka paljon rakennuksia ja rakenteita voidaan säilyttää ja mitä muutostöitä tarvitaan. Selvitykseen kuuluisivat myös mahdolliset maaperän ja rakennusten haitta-aineet sekä puhdistamisen ja purkamisen kustannusvastuut. Alueen soveltuvuudesta tai sen ympäristöhyödystä ei vielä ole kohdekohtaista selvitystä.
Entä jos alueen energiamahdollisuudet yhdistettäisiin
Jos ajatusta viedään pidemmälle, tehdasaluetta voisi tarkastella myös sähkön tuotannon ja energian varastoinnin kokonaisuutena. Tämä on spekulatiivinen tarkastelu alueen mahdollisesta enimmäishyödystä: hahmotelma siitä, mitä eri toimintojen yhdistäminen parhaimmillaan voisi tarjota. Se ei ole valmis hankesuunnitelma eikä arvio siitä, että kaikki osat olisivat yhdessä kannattavia.
Tehdaskiinteistön laajoille hake- ja puuvarastoalueille voisi selvittää aurinkopaneeleita, jos alueita vapautuisi eikä niitä tarvittaisi polttoainehuoltoon tai muuhun toimintaan. Myös soveltuvat kattopinnat voisi ottaa tarkasteluun. Näin osa sähköstä voitaisiin tuottaa jo rakennetulla alueella.
Aurinkosähkön rinnalle voisi tutkia akkuvarastoa, johon ladattaisiin sähköä omasta tuotannosta tai verkosta myöhempää käyttöä varten. Akusto voisi tasata sähkönkäyttöä ja tekniset vaatimukset täyttäessään osallistua sähköverkon tasapainottamiseen reservimarkkinoilla. Markkinatuotot eivät kuitenkaan ole varmoja. Erillisellä lämpövarastolla voisi puolestaan tasata lämmöntuotannon ja kulutuksen eriaikaisuutta. [9]
Tilan lisäksi ratkaisisivat sähköliittymän kapasiteetti, turvallinen sijoittelu, ympäristövaikutukset ja kannattavuus. Aurinkovoiman ja akuston realistinen koko olisi suhteutettava datakeskuksen ympärivuorokautiseen kulutukseen. Ne eivät korvaisi riittävää verkkoliittymää ja muuta sähkönhankintaa.
Energiayhtiön mukanaolo voisi tukea yhteistyötä
Kumpuniemen Voima on Äänekosken Energian ja Metsä Groupin omistama yhteisyritys. Voimalaitos on palvellut sekä vaneritehtaan energiantarvetta että Suolahden kaukolämpöä. Energiayhtiön mukanaolo voisi tarjota lähtökohdan alueen uuden käytön yhteiselle suunnittelulle. [2, 3]
Voimalaitoksen mahdollista uutta tehtävää voi hahmotella sillä oletuksella, että se olisi palautettavissa käyttöön. Sen kunnosta, tarvittavien muutosten laajuudesta tai kustannuksista ei kuitenkaan ole käytettävissä teknistä selvitystä. Käyttömahdollisuus ja kannattavuus sekä tarvittavat luvat olisi selvitettävä erikseen.
Jos käyttöön palauttaminen osoittautuisi mahdolliseksi, voisiko laitoksella olla tehtävä alueen energiahuollossa tai lämmöntuotannon varautumisessa? Myös olemassa olevien rakenteiden ja osaamisen käyttö datakeskuksen lämmön talteenotossa ansaitsisi tarkastelun. Voimalaitoksen olemassaolo ei yksin takaa datakeskukselle riittävää tai keskeytymätöntä sähkönsaantia.
Yhteinen omistus voisi helpottaa tiedonkulkua ja yhteistyötä kiinteistön omistajan, energiayhtiön ja tulevan toimijan välillä. Lämmön talteenotto ja toimittaminen voisivat tuoda energiayhtiölle liiketoimintaa ja jättää osan hankkeen hyödystä paikallisesti. Omistusyhteys ei silti takaa kannattavuutta tai edullisempaa kaukolämpöä. Investoinneista, vastuista ja riskien jaosta tarvittaisiin selkeät sopimukset.
Lämpö hyötykäyttöön ja vesistön vaikutukset arvioitaviksi
Suolahden ja Äänekosken kaukolämpöverkot yhdistävä siirtoputki on rakennettu, ja Suolahden lämmönhankinta on järjestetty Kumpuniemen tuotannon päättymisen jälkeen Äänekosken suunnasta. Datakeskuksen lämpö tulisi siis osaksi jo olemassa olevaa lämmönhankintaa. Verkon vastaanottokyky, lämpötilat, lämmön talteenoton sähkönkulutus ja toimitusvarmuus olisi selvitettävä yhdessä energiayhtiön kanssa. Myös kesän vähäinen lämmöntarve vaikuttaisi siihen, kuinka paljon lämpöä voitaisiin hyödyntää ja millä hinnalla. [3]
Ympäristöhaittojen arvioinnin pitää kuulua suunnitteluun alusta lähtien. Datakeskus ei välttämättä tarvitse järvivettä jäähdytykseen. Jos vettä otettaisiin vesistöstä ja palautettaisiin lämmenneenä, selvityksessä olisi tarkasteltava lämpökuormaa, vaikutuksia kalastoon ja muuhun vesiluontoon sekä vedenoton vaikutuksia. Myös mahdolliset sulapaikat, heikot jäät ja putkien rakentamisen vaikutukset olisi arvioitava. Nämä ovat selvitettäviä kysymyksiä, eivät todettuja haittoja Suolahdessa.
Haittojen suuruutta ei voi päätellä pelkästä järven läheisyydestä. Ratkaisevia olisivat jäähdytysmenetelmä, vesistöön johdettava lämpömäärä, virtaukset sekä vedenoton ja purkupaikan sijainti. Vaikutukset pitäisi selvittää juuri tämän paikan olosuhteissa.
Arvioitavia asioita olisivat myös melu, rakentaminen, liikenne, vesienhallinta sekä varavoiman ja mahdollisesti käynnistettävän voimalaitoksen päästöt. Vihdin datakeskuksen YVA-aineisto on esimerkki datakeskushankkeen ympäristöarvioinnista, mutta sen tuloksia ei voi siirtää Suolahteen. Tarvittavat luvat ja YVA-menettelyn tarve olisi selvitettävä viranomaisten kanssa hankekokonaisuuden perusteella. Mitä enemmän lämpöä saadaan hyötykäyttöön, sitä vähemmän sitä jää muuten poistettavaksi. Kesän jäähdytykselle tarvitaan silti toimiva ratkaisu. [7]
EU edellyttää energian käytön seurantaa ja lämmön hyödyntämistä
EU:n datakeskussääntelyssä seurataan sähkönkulutusta, vedenkäyttöä ja lämmön hyödyntämistä. Raportointikehikossa PUE kuvaa kokonaisenergiankulutuksen suhdetta tietotekniikkalaitteiden energiankulutukseen, WUE vedenkäyttöä suhteessa tietotekniikkalaitteiden energiankulutukseen ja ERF uudelleenkäytetyn energian osuutta kokonaisenergiankulutuksesta. Vuoden 2024 raportointiasetuksen soveltamisraja on vähintään 500 kilowatin asennetun tietotekniikan tehontarve. Suolahdenkin hanketta olisi arvioitava mitattavien tulosten perusteella. [5]
Myös hankkeen koko on ilmaistava ymmärrettävästi. EU:n vuoden 2024 raportointiasetuksessa 2–10 megawatin asennetun tietotekniikan tehontarpeen keskus luokitellaan suureksi ja yli 10 megawatin keskus erittäin suureksi. Palvelinten tarvitsema teho on eri asia kuin koko laitoksen sähköntarve tai sähköliittymän mitoitus. Suolahteen sopivaa kokoa pitäisi selvittää alueen edellytyksistä lähtien. [5]
EU:n energiatehokkuusdirektiivin 26 artiklan 6 kohta edellyttää jäsenvaltioita varmistamaan yli yhden megawatin nimellisen kokonaisenergiapanoksen datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen, ellei sitä osoiteta teknisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelvottomaksi. Saman artiklan 7 kohta koskee laitoskohtaista kustannus-hyötyanalyysiä uusien tai merkittävästi uudistettavien laitosten suunnittelussa. Suolahden mahdollisessa hankkeessa lämmön hyödyntämistä pitäisi siksi tarkastella alusta lähtien. [6, 11]
Kansalaisaloite nostaa esiin vastuut ja paikallisen hyödyn
Datakeskusten vastuullisuus on noussut myös kansalaisaloitteen aiheeksi. Datakeskukset kuriin -aloitteessa esitetään sähköverkon kapasiteettia turvaavia toimintaehtoja sekä resurssien käyttöön ja ympäristöhaittoihin perustuvaa datakeskusmaksua. Osa maksusta ohjattaisiin paikallisyhteisöjen hyödyksi, lähiluonnon ennallistamiseen ja infrastruktuurin rasituksen korvaamiseen. Kyse on ehdotuksesta lainvalmistelun käynnistämiseksi. [10]
Aloitteella ja EU-sääntelyllä on yhteisiä tavoitteita. Hukkalämmön osalta on kuitenkin huomioitava jo olemassa oleva hyödyntämisvelvoite ja siihen liittyvät poikkeukset. Aloitteen ehdottama erillinen datakeskusmaksu, paikallisten hyötyjen jakaminen sekä varavoimaa ja kulutusjoustoa koskevat ehdotukset menevät energiatehokkuusdirektiivin datakeskusvelvoitteita pidemmälle. [6, 10, 11]
Suolahden mahdollisuuksia olisi perusteltua tarkastella samoilla kysymyksillä: mitä haittoja syntyy, kuka kantaa kustannukset ja mikä on alueelle jäävä todellinen hyöty? Pelkkä suuri investointisumma ei vielä vastaa näihin kysymyksiin.
Kansalaisaloitteeseen voi tutustua ja sen tavoitteisiin yhtyessään kannattaa sitä täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17997
Selvitys kannattaa tehdä kaupungin etu edellä
Kuntalehden 20. lokakuuta 2026 julkaisemassa jutussa FCG:n johtava asiantuntija Roni Järvensivu kehottaa kuntia selvittämään datakeskushankkeiden taustat, resurssitarpeet, kustannukset ja todelliset paikalliset hyödyt ennen tontin varaamista. Näitä kysymyksiä tarvittaisiin myös Suolahdessa. [8]
Meidän pitäisi tietää, kuka hankkeen toteuttaisi ja käyttäisi, mitä kaupunki tai energiayhtiö joutuisi investoimaan ja millaisia pysyviä työpaikkoja syntyisi. Rakentamisen aikainen vilkkaus ja käyttövaiheen työpaikat on arvioitava erikseen. Vaneritehtaan menetettyjen työpaikkojen korvaamisesta ei pidä antaa perusteettomia lupauksia.
Mahdollisen aluevarauksen pitäisi olla määräaikainen ja sisältää selkeät välitavoitteet. Tehdaskiinteistön muut käyttömahdollisuudet eivät saa jäädä vuosiksi odottamaan hanketta, jonka sähköliittymä tai rahoitus ei varmistu.
Minusta Äänekosken kannattaa koota kiinteistön omistaja, energiayhtiö ja verkkoyhtiöt yhteiseen esiselvitykseen. Siinä tutkittaisiin rakennusten ja maaperän kunto, käytettävissä oleva tila, sähkö- ja tietoliikenneyhteydet, lämmön hyödyntäminen, jäähdytys sekä kaupungin ja energiayhtiön kustannukset. Samalla olisi verrattava datakeskusta alueen muihin mahdollisiin käyttötapoihin. Vasta näiden tietojen pohjalta voitaisiin arvioida, millainen toiminta alueelle sopisi.
Tavoitteeni on, että vanerintuotannolta vapautunut kiinteistö saisi uutta käyttöä ja toiminnan hyödystä mahdollisimman suuri osa jäisi Äänekoskelle. Alueen mahdollisuudet kannattaa selvittää huolellisesti, ympäristöstä ja asukkaiden elinoloista huolehtien.
Petteri Heimonen on äänekoskelainen IT-ammattilainen, yhteiskunnallinen kirjoittaja ja arjen oikeudenmukaisuuden puolustaja. Hän kirjoittaa työstä, turvallisesta arjesta, hyvinvointivaltiosta ja siitä, miksi politiikan pitää näkyä ihmisten elämässä reiluina päätöksinä eikä vain juhlapuheina. Lisää tietoa ja ajatuksia löytyy osoitteesta https://petteriheimonen.fi.
Petteri Heimonen
Eduskuntavaaliehdokkas
Vasemmistoliitto Keski-Suomi
Keski-suomen vasemmiston edustaja puolueen edustajistossa.
Työsuojeluvaltuutettu, Pääluottamusedustaja, Erotuomari, Kunnanvaravaltuutettu ja uskottumies.
Äänekosken vasemmiston vara pj.
#PetteriHeimonen #Vasemmistoliitto #KeskiSuomi #Äänekoski #Suolahti #Datakeskus #Vaneritehdas #Hukkalämpö #Kaukolämpö #Uusiokäyttö #Investoinnit #Työpaikat #Elinvoima #Kuntapolitiikka
[1] Metsä Group 1.6.2026 — Suolahden tehtaiden tuotanto on päättynyt. Avaa lähde
[2] Äänekosken Energia 7.3.2025 — Kumpuniemen Voiman toiminta lakkaa. Avaa lähde
[3] Äänekosken Energia — Äänekosken ja Suolahden välinen kaukolämpöputki on nyt valmis. Avaa lähde
[4] Fingrid — Tarkastele liityntämahdollisuuksia Verkkokiikarissa. Avaa lähde
[5] Komission delegoitu asetus EU 2024/1364 — Mittarit liitteessä III ja kokoluokat liitteessä IV. Avaa lähde
[6] Energiatehokkuusdirektiivi EU 2023/1791 — Hukkalämmön hyödyntäminen artiklassa 26. Avaa lähde
[8] Jouni Lampinen Kuntalehti 20.10.2026 — Kun datakeskusta kaavaillaan kuntaan nämä kysymykset voivat olla kullanarvoisia. Avaa lähde
[9] Fingrid — Sähköjärjestelmän reservit ja energiavarastojen osallistuminen. Avaa lähde
[10] Kansalaisaloite 17997, päivätty 15.9.2026 — Datakeskukset kuriin. Avaa lähde
[7] Ympäristöhallinto — Vihdin datakeskuksen YVA-aineisto; vertailuesimerkki, ei arvio Suolahdesta. Avaa lähde
[11] Komission suositus EU 2024/2395 — Direktiivin 26 artiklan tulkintaohje. Avaa lähde